Synnytyksen käynnistämisen vaikutus operatiivisiin synnytyksiin ja vastasyntyneen kuntoisuuteen TAYS:ssa vuosina 1998-1999 ja vuosina 2004-2005
MYLLYKANGAS, PÄIVI (2011)
MYLLYKANGAS, PÄIVI
2011
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21625
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21625
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa verrattiin käynnistettyjä synnytyksiä spontaanisti käynnistyneisiin synnytyksiin TAYS:ssa vuosina 1998–1999 ja vuosina 2004–2005 synnyttäneiden naisten kohorteissa. Tavoitteena oli selvittää keisarileikkausten ja operatiivisten alatiesynnytysten sekä vastasyntyneen matalien Apgar-pisteiden ja tehohoidon tarpeen esiintyvyydet näissä ryhmissä. Lisäksi selvitettiin lisääntyneiden synnytysten käynnistämisien vaikutusta operatiivisiin synnytyksiin ja vastasyntyneen kuntoisuuteen koko kohortissa. Tiedot kerättiin prospektiivisesti tutkimusta varten suunnitelluilla lomakkeilla. Tutkimusmateriaali rajattiin täysiaikaisiin (≥ 37 raskausviikkoa), yksisikiöisiin ja raivotilassa oleviin raskauksiin. Keisarileikkaukseen päätyneitä synnytyksiä ja tehohoitoa tarvinneita vastasyntyneitä oli enemmän käynnistettyjen kuin spontaanisti käynnistyneiden synnytysten ryhmissä. Sekä keisarileikkausten että teho-osastolle joutuneiden vastasyntyneiden esiintyvyydet lisääntyivät samanaikaisesti synnytyksen käynnistämisien lisääntymisen kanssa. Käynnistetyn synnytyksen yhteyttä vastasyntyneen mataliin Apgar-pisteisiin ei voitu osoittaa.
Tutkimuksen vahvuutena on laaja aineisto (14 545 synnytystä). Materiaali kerättiin kahdelta eri ajanjaksolta (vuosilta 1998−1999 ja vuosilta 2004−2005), minkä ansiosta oli mahdollista arvioida käynnistettyjen synnytysten lisääntymisen vaikutusta operatiivisiin synnytyksiin ja vastasyntyneen kuntoisuuteen. Lomakkeiden täyttämiseen ja tiedonkeruuseen osallistui useita eri henkilöitä, minkä vuoksi osa tiedoista on saattanut jäädä puutteellisiksi.
Tulosten perusteella synnytyksen käynnistäminen lisää riskiä ainakin keisarileikkaukseen ja vastasyntyneen tehohoitoon. Synnytysten käynnistämisien lisääntyminen ei vähentänyt operatiivisia synnytyksiä jäljelle jääneessä spontaanisti käynnistyneiden synnytysten ryhmässä. Siksi käynnistämiselle täytyy aina olla selkeä aihe ja käynnistämiseen liittyvien äidin ja sikiön terveysriskien on oltava pienemmät kuin raskauden jatkumiseen liittyvät riskit.
Avainsanat: induktio, komplikaatio, sektio, keisarileikkaus, mekoniumaspiraatio, tehohoito
Tutkimuksen vahvuutena on laaja aineisto (14 545 synnytystä). Materiaali kerättiin kahdelta eri ajanjaksolta (vuosilta 1998−1999 ja vuosilta 2004−2005), minkä ansiosta oli mahdollista arvioida käynnistettyjen synnytysten lisääntymisen vaikutusta operatiivisiin synnytyksiin ja vastasyntyneen kuntoisuuteen. Lomakkeiden täyttämiseen ja tiedonkeruuseen osallistui useita eri henkilöitä, minkä vuoksi osa tiedoista on saattanut jäädä puutteellisiksi.
Tulosten perusteella synnytyksen käynnistäminen lisää riskiä ainakin keisarileikkaukseen ja vastasyntyneen tehohoitoon. Synnytysten käynnistämisien lisääntyminen ei vähentänyt operatiivisia synnytyksiä jäljelle jääneessä spontaanisti käynnistyneiden synnytysten ryhmässä. Siksi käynnistämiselle täytyy aina olla selkeä aihe ja käynnistämiseen liittyvien äidin ja sikiön terveysriskien on oltava pienemmät kuin raskauden jatkumiseen liittyvät riskit.
Avainsanat: induktio, komplikaatio, sektio, keisarileikkaus, mekoniumaspiraatio, tehohoito