YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUU JA ILMASTONMUUTOKSESTA RAPORTOINTI
ALAMÄKI, EVELIINA (2011)
ALAMÄKI, EVELIINA
2011
Yrityksen taloustiede, markkinointi - Marketing
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21504
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21504
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida yritysten yhteiskuntavastuuta ja ilmastonmuutoksesta raportointia. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on seitsemän suomalaisen päästökaupan piirissä olevan yrityksen yhteiskuntavastuuraportointi vuosilta 2000–2009. Yritykset ovat Fortum, Neste Oil, Stora Enso, UPM-Kymmene, Outokumpu, Rautaruukki ja Finnair (päästökaupan piirissä vuodesta 2012). Yritysten raporteissa keskitytään erityisesti niissä esiintyviin tiedonantoihin liittyen ilmastonmuutokseen. Tutkimukseen sisällytettiin jokaiselta yritykseltä vuosilta 2000–2009 vuosikertomuksen yhteydessä oleva vastuullisuusosio sekä mahdollinen erillinen vastuullisuusraportti. Yhteensä raportteja kertyi tarkasteltavaksi 98 kappaletta.
Tämän tutkimuksen lähestymistapa on pääasiassa kvalitatiivinen, sillä tutkimuksessa halutaan ymmärtää ja tulkita tutkittavaa ilmiötä syvällisesti. Tutkimuksen tutkimusmetodi on tekstianalyysi. Tutkimusta ei ole tehty orjallisesti yhden metodin mukaisesti, vaan se on yhdistelmä erilaisia kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä tekstin analysointiin. Tutkimuksessa on ensisijaisesti hyödynnetty sisällönanalyysiä, mutta lähestymistavan kuvailuun sopii osittain myös piirteitä diskurssianalyysistä ja retorisesta analyysistä.
Aineiston analysointi on tehty pääosin sisällönanalyysin keinoin. Aineisto on ensin pelkistetty eli yritysten yhteiskuntavastuuraporteista on etsitty ilmastonmuutosaiheisia ilmauksia. Hakutuloksista on seulottu mukaan ne tiedonannot, jotka ovat relevantteja tähän tutkimukseen. Tämän jälkeen aineisto ryhmiteltiin eli lauseista etsittiin samankaltaisuuksia ja tämän perusteella lauseet eroteltiin kokonaisuuksiksi ja lopulta annettiin yhteneville lausejoukoille otsikko. Käsitteellistämisen vaihe piti sisällään aineiston edelleen teemoittelua. Alakategorioita yhdistettiin yläkategorioiksi, jonka jälkeen teemoiteltu aineisto linkitettiin kirjallisuuteen ja tehtiin johtopäätökset.
Yritysten raporteista esiin nousi seitsemän pääteemaa: ilmastonmuutoksen kahdet kasvot, yrityksen vastuun rajat, asenteet ilmastonmuutokseen, aidon vastuullisuuden perustuminen vapaaehtoisuuteen, ilmastonmuutoksen liiketoimintaa muokkaava voima sekä filantropian osuus vastuullisuudessa. Tutkimuksen tuloksista heijastuu yritysten asenteiden yleinen kahtiajakoisuus ilmastonmuutoksen suhteen. Toisaalta raporteissa kerrotaan yritysten toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi hyvin tarmokkaaseen ja positiiviseen sävyyn, toisaalta kuitenkin alavireenä on liiketoiminnan realiteettien ensisijaisuus.
Asiasanat:Yhteiskuntavastuu, yhteiskuntavastuuraportointi, ilmastonmuutos, sisällönanalyysi
Tämän tutkimuksen lähestymistapa on pääasiassa kvalitatiivinen, sillä tutkimuksessa halutaan ymmärtää ja tulkita tutkittavaa ilmiötä syvällisesti. Tutkimuksen tutkimusmetodi on tekstianalyysi. Tutkimusta ei ole tehty orjallisesti yhden metodin mukaisesti, vaan se on yhdistelmä erilaisia kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä tekstin analysointiin. Tutkimuksessa on ensisijaisesti hyödynnetty sisällönanalyysiä, mutta lähestymistavan kuvailuun sopii osittain myös piirteitä diskurssianalyysistä ja retorisesta analyysistä.
Aineiston analysointi on tehty pääosin sisällönanalyysin keinoin. Aineisto on ensin pelkistetty eli yritysten yhteiskuntavastuuraporteista on etsitty ilmastonmuutosaiheisia ilmauksia. Hakutuloksista on seulottu mukaan ne tiedonannot, jotka ovat relevantteja tähän tutkimukseen. Tämän jälkeen aineisto ryhmiteltiin eli lauseista etsittiin samankaltaisuuksia ja tämän perusteella lauseet eroteltiin kokonaisuuksiksi ja lopulta annettiin yhteneville lausejoukoille otsikko. Käsitteellistämisen vaihe piti sisällään aineiston edelleen teemoittelua. Alakategorioita yhdistettiin yläkategorioiksi, jonka jälkeen teemoiteltu aineisto linkitettiin kirjallisuuteen ja tehtiin johtopäätökset.
Yritysten raporteista esiin nousi seitsemän pääteemaa: ilmastonmuutoksen kahdet kasvot, yrityksen vastuun rajat, asenteet ilmastonmuutokseen, aidon vastuullisuuden perustuminen vapaaehtoisuuteen, ilmastonmuutoksen liiketoimintaa muokkaava voima sekä filantropian osuus vastuullisuudessa. Tutkimuksen tuloksista heijastuu yritysten asenteiden yleinen kahtiajakoisuus ilmastonmuutoksen suhteen. Toisaalta raporteissa kerrotaan yritysten toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi hyvin tarmokkaaseen ja positiiviseen sävyyn, toisaalta kuitenkin alavireenä on liiketoiminnan realiteettien ensisijaisuus.
Asiasanat:Yhteiskuntavastuu, yhteiskuntavastuuraportointi, ilmastonmuutos, sisällönanalyysi