Kansakunnan hyllytetty muisti - Viron historia ja Konstantin Päts Tuulepealne maa -tv-sarjassa
JUHOLA, ESKO (2010)
JUHOLA, ESKO
2010
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21077
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21077
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee virolaisen Tuulepealne maa -tv-sarjan (Tuulten pieksämä maa) suhdetta Viron historiaan ja maan ensimmäiseen presidenttiin, Konstantin Pätsiin. Historia on Virossa mielenkiintoisella tavalla pinnalla, koska maa tekee edelleen tiliä Neuvostoliiton vallan aikaan (1944-1991). Tuona aikana ainoastaan kommunistisen puolueen historiakäsitys oli ainoa hyväksytty näkemys menneisyydestä. Neuvostoliiton romahdettua maassa on ryhdytty käymään vapaampaa keskustelua maan menneisyydestä.
Tuulepealne maa on vuonna 2008 esitetty 12-osainen draamasarja, joka käsittelee Viron historiaa vuosina 1917-1941. Se valmistui suunnitelmien mukaisesti Viron valtion 90-vuotissyntymäpäiväksi. Se ei siis suoraan käsittele kommunistista menneisyyttä, mutta pyrkii kertomaan ajasta, joka kommunismin aikaan oli pannassa. Akateemisen historiankirjoituksen ohella se on tapa kertoa virolaisille heidän oman maansa menneisyydestä.
Historiallisten elokuvien vaikutus ihmisten käsityksiin on jatkuvan debatin aihe. Tämä työ pyrkii esimerkkitapauksen kautta pohtimaan, mikä merkitys historiallisella elokuvalla on ylipäätään ihmisten käsitykselle historiasta. Tutkimus osoittaa, että historiallisen elokuvan ja historian suhdetta on syytä tarkastella huomattavasti laajemmasta näkökulmasta kuin vain osoittelemalla mahdollisia historiallisia epätarkkuuksia.
Tutkimus erittelee Tuulepealne maa –tv-sarjan tuotantoa, sisältöä sekä vastaanottoa monesta eri näkökulmasta. Käy ilmi, että sarja oli luonteeltaan poliittinen ja sen tarkoitus oli välittää tietynlaista kuvaa Viron ensimmäisestä tasavallasta. Tekijöiden tarkoitus oli myös kertoa ihmisille ensimmäisen tasavallan historiasta ja tuona aikana eläneistä ihmisistä. Tutkimus sivuaa myös sarjan musiikkia ja pohtii sen merkitystä sarjan vastaanottoa silmällä pitäen.
Tutkimus analysoi Tuulepealne maan sisältöä keskittymällä sarjassa esiintyvään todelliseen historialliseen henkilöön, Viron ensimmäiseen presidenttiin Konstantin Pätsiin (1874-1956). Hänen roolinsa oli merkittävä niin maan itsenäistymisessä, ensimmäisen tasavallan politiikassa kuin myös Viron ajautumisessa osaksi Neuvostoliittoa ilman minkäänlaista vastarintaa. Hänen pieni roolinsa tv-sarjassa tarjoaa riittävän hyvän aineiston sarjan sisällön kvalitatiivista analyysia varten, sillä kokonaisen sarjan analysointi tämän tutkielman puitteissa olisi ollut mahdotonta.
Sarjan tekijät ovat tiedostaneet Pätsin ristiriitaisen roolin maan historiassa, mikä on välittynyt myös itse sarjaan. Pätsin kuva on todenmukainen, mutta tulkinnalle avoin. Tämä on todennäköisesti ollut täysin tietoista, sillä 90-vuotisjuhlasarjalla tuskin olisi haluttu aloittaa Virossa uutta historiallista kiistaa Konstantin Pätsin maineesta. Tutkimus käsittelee sarjan vastaanottoa virolaisen lehtikirjoittelun kautta. Pätsiä ei yhtä huomiota lukuun ottamatta mainita jutuissa ollenkaan, joten työ keskittyy tutkimaan, miten katsojat ottivat sarjan muutoin vastaan.
Tuulepealne maan vastaanotto oli pääosin kriittistä. Sarjaa syytettiin suoranaisesta propagandasta ja sen luomasta historiallisesta kuvasta löydettiin useita erilaisia epätarkkuuksia. Toisaalta sarja sai kiitosta tuon ajan kuvaamisesta ja erilaisten tunteiden esiin nostamisesta. Yhtä kaikki sarjalla oli merkitystä virolaisten käsitykselle omasta historiastaan, koska se nosti ensimmäisen tasavallan ajan keskustelun aiheeksi. Se osoittaa, että ihmiset ovat usein kriittisiä historiallisten elokuvien suhteen, mikäli annettu kuva ei vastaa aiemmin opittua.
Asiasanat:historiallinen elokuva, Viron historia, Viro, Konstantin Päts
Tuulepealne maa on vuonna 2008 esitetty 12-osainen draamasarja, joka käsittelee Viron historiaa vuosina 1917-1941. Se valmistui suunnitelmien mukaisesti Viron valtion 90-vuotissyntymäpäiväksi. Se ei siis suoraan käsittele kommunistista menneisyyttä, mutta pyrkii kertomaan ajasta, joka kommunismin aikaan oli pannassa. Akateemisen historiankirjoituksen ohella se on tapa kertoa virolaisille heidän oman maansa menneisyydestä.
Historiallisten elokuvien vaikutus ihmisten käsityksiin on jatkuvan debatin aihe. Tämä työ pyrkii esimerkkitapauksen kautta pohtimaan, mikä merkitys historiallisella elokuvalla on ylipäätään ihmisten käsitykselle historiasta. Tutkimus osoittaa, että historiallisen elokuvan ja historian suhdetta on syytä tarkastella huomattavasti laajemmasta näkökulmasta kuin vain osoittelemalla mahdollisia historiallisia epätarkkuuksia.
Tutkimus erittelee Tuulepealne maa –tv-sarjan tuotantoa, sisältöä sekä vastaanottoa monesta eri näkökulmasta. Käy ilmi, että sarja oli luonteeltaan poliittinen ja sen tarkoitus oli välittää tietynlaista kuvaa Viron ensimmäisestä tasavallasta. Tekijöiden tarkoitus oli myös kertoa ihmisille ensimmäisen tasavallan historiasta ja tuona aikana eläneistä ihmisistä. Tutkimus sivuaa myös sarjan musiikkia ja pohtii sen merkitystä sarjan vastaanottoa silmällä pitäen.
Tutkimus analysoi Tuulepealne maan sisältöä keskittymällä sarjassa esiintyvään todelliseen historialliseen henkilöön, Viron ensimmäiseen presidenttiin Konstantin Pätsiin (1874-1956). Hänen roolinsa oli merkittävä niin maan itsenäistymisessä, ensimmäisen tasavallan politiikassa kuin myös Viron ajautumisessa osaksi Neuvostoliittoa ilman minkäänlaista vastarintaa. Hänen pieni roolinsa tv-sarjassa tarjoaa riittävän hyvän aineiston sarjan sisällön kvalitatiivista analyysia varten, sillä kokonaisen sarjan analysointi tämän tutkielman puitteissa olisi ollut mahdotonta.
Sarjan tekijät ovat tiedostaneet Pätsin ristiriitaisen roolin maan historiassa, mikä on välittynyt myös itse sarjaan. Pätsin kuva on todenmukainen, mutta tulkinnalle avoin. Tämä on todennäköisesti ollut täysin tietoista, sillä 90-vuotisjuhlasarjalla tuskin olisi haluttu aloittaa Virossa uutta historiallista kiistaa Konstantin Pätsin maineesta. Tutkimus käsittelee sarjan vastaanottoa virolaisen lehtikirjoittelun kautta. Pätsiä ei yhtä huomiota lukuun ottamatta mainita jutuissa ollenkaan, joten työ keskittyy tutkimaan, miten katsojat ottivat sarjan muutoin vastaan.
Tuulepealne maan vastaanotto oli pääosin kriittistä. Sarjaa syytettiin suoranaisesta propagandasta ja sen luomasta historiallisesta kuvasta löydettiin useita erilaisia epätarkkuuksia. Toisaalta sarja sai kiitosta tuon ajan kuvaamisesta ja erilaisten tunteiden esiin nostamisesta. Yhtä kaikki sarjalla oli merkitystä virolaisten käsitykselle omasta historiastaan, koska se nosti ensimmäisen tasavallan ajan keskustelun aiheeksi. Se osoittaa, että ihmiset ovat usein kriittisiä historiallisten elokuvien suhteen, mikäli annettu kuva ei vastaa aiemmin opittua.
Asiasanat:historiallinen elokuva, Viron historia, Viro, Konstantin Päts