Täältä tulee tarina. Feature-journalismin jutturakenteet ja ilmaisukeinot kirjoitusoppaissa ja lehtijutuissa
NISSI, EMMI (2010)
NISSI, EMMI
2010
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21076
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21076
Tiivistelmä
Pro gradu tutkii feature-journalismin muotokieltä. Feature käsitetään aikakauslehtien, viikkoliitteiden ja sanomalehtien teemasivujen journalistiseksi genreksi, joka sisältää juttutyyppejä, kuten henkilökuvan ja reportaasin. Empiirisenä aineistona tutkimuksessa on yhdeksän feature-kirjoittamisopasta ja 37 suomalaista lehtijuttua lokakuulta 2009.
Tutkimuksen lähtökohta on hermeneuttinen. Opaskirjat käydään läpi useaan eri otteeseen ja niiden sisältö tematisoidaan uudeksi kokonaisuudeksi. Oppaista etsitään ohjeita feature-jutun rakenteeseen ja ilmaisukeinoihin. Lehtijutut tukevat oppaista tehtyjä havaintoja.
Keskeisenä tutkimustuloksena on se, että feature-juttu rakentuu kahdeksan eri kaavan mukaisesti: paperinukke, pikari, timantti, tiimalasi, suorakulmio, pyramidi, kehä ja kynttelikkö. Peruskaavan voi ajatella olevan paperinukke (avaus–ydinkappale–kehitys–päätös) tai pikari (avaus–kehitys–päätös). Toisaalta featuren havaittiin tutkimuksessa olevan uutista vapaamuotoisempi, joten juttu voi rikkoa kaavoja ja toimia siitä huolimatta.
Feature-jutun rakenne eroaa uutisen rakenteesta. Uutisessa tärkein asia kerrotaan ensimmäisenä, mutta feature-jutun avauksen tarkoitus on houkutella lukija lukemaan lisää. Uutinen loppuu vähiten tärkeään asiaan, kun taas feature-jutun päätöksen on saatava lukija tuntemaan, että juttu oli lukemisen arvoinen. Uutinen rakentuu elementeistä, kun taas feature-jutun kappaleet linkitetään toisiinsa esimerkiksi siirtymälausein. Sisäiseltä jäsennykseltään feature-juttu voi noudattaa esimerkiksi kronologista järjestystä, mikä on perinteiselle uutiselle vieras.
Tyypillisiä featuren ilmaisukeinoja ovat kuvailu, konkretia, kohtaus ja anekdootti, jännite ja rytmi, sitaatit ja dialogi sekä henkilöhahmojen rakentaminen. Lisäksi feature-juttu on usein uutista subjektiivisempi. Subjektiivisuus näkyy esimerkiksi jutun näkökulmassa ja rajauksessa, kertojan tekemissä tulkinnoissa ja mielipiteissä sekä siinä, että jutuntekoprosessi voi olla läpinäkyvä. Subjektiivisuus ei siis välttämättä ole sama asia kuin minä-kerronta. Minä-kerronta on aineiston suomalaisissa lehtijutuissa yleistä, mutta ulkomaisissa oppaissa siihen suhtaudutaan ristiriitaisesti.
Suomalaisista lehtijutuista käy ilmi, että feature-journalismin jutturakenteet ja ilmaisukeinot ovat suomalaisille toimittajille ainakin osittain tuttuja. Tuttuus voi selittyä sillä, että suomalaistoimituksiin on tullut vaikutteita ulkomaisista lehdistä. Toisaalta rakenteiden ja ilmaisukeinojen tuttuuden voi ajatella kumpuavan niin sanotusta universaalista tarinan kieliopista. Feature-journalismi sisältää piirteitä muista lajityypeistä, kuten esseestä, novellista ja draamasta. Niiden rakenteet taas saattavat olla kirjoittajille tuttuja ainakin alitajuisesti. Tuttuutta selittää myös genre. Genre ohjaa tekemistä, ja feature-journalismin kirjoittajat todennäköisesti tiedostavat kirjoittavansa eri genreä kuin uutistoimittajat.
Asiasanat:feature-journalismi, aikakauslehdet, jutturakenteet, ilmaisukeinot, genre, muotokieli, kirjoittaminen
Tutkimuksen lähtökohta on hermeneuttinen. Opaskirjat käydään läpi useaan eri otteeseen ja niiden sisältö tematisoidaan uudeksi kokonaisuudeksi. Oppaista etsitään ohjeita feature-jutun rakenteeseen ja ilmaisukeinoihin. Lehtijutut tukevat oppaista tehtyjä havaintoja.
Keskeisenä tutkimustuloksena on se, että feature-juttu rakentuu kahdeksan eri kaavan mukaisesti: paperinukke, pikari, timantti, tiimalasi, suorakulmio, pyramidi, kehä ja kynttelikkö. Peruskaavan voi ajatella olevan paperinukke (avaus–ydinkappale–kehitys–päätös) tai pikari (avaus–kehitys–päätös). Toisaalta featuren havaittiin tutkimuksessa olevan uutista vapaamuotoisempi, joten juttu voi rikkoa kaavoja ja toimia siitä huolimatta.
Feature-jutun rakenne eroaa uutisen rakenteesta. Uutisessa tärkein asia kerrotaan ensimmäisenä, mutta feature-jutun avauksen tarkoitus on houkutella lukija lukemaan lisää. Uutinen loppuu vähiten tärkeään asiaan, kun taas feature-jutun päätöksen on saatava lukija tuntemaan, että juttu oli lukemisen arvoinen. Uutinen rakentuu elementeistä, kun taas feature-jutun kappaleet linkitetään toisiinsa esimerkiksi siirtymälausein. Sisäiseltä jäsennykseltään feature-juttu voi noudattaa esimerkiksi kronologista järjestystä, mikä on perinteiselle uutiselle vieras.
Tyypillisiä featuren ilmaisukeinoja ovat kuvailu, konkretia, kohtaus ja anekdootti, jännite ja rytmi, sitaatit ja dialogi sekä henkilöhahmojen rakentaminen. Lisäksi feature-juttu on usein uutista subjektiivisempi. Subjektiivisuus näkyy esimerkiksi jutun näkökulmassa ja rajauksessa, kertojan tekemissä tulkinnoissa ja mielipiteissä sekä siinä, että jutuntekoprosessi voi olla läpinäkyvä. Subjektiivisuus ei siis välttämättä ole sama asia kuin minä-kerronta. Minä-kerronta on aineiston suomalaisissa lehtijutuissa yleistä, mutta ulkomaisissa oppaissa siihen suhtaudutaan ristiriitaisesti.
Suomalaisista lehtijutuista käy ilmi, että feature-journalismin jutturakenteet ja ilmaisukeinot ovat suomalaisille toimittajille ainakin osittain tuttuja. Tuttuus voi selittyä sillä, että suomalaistoimituksiin on tullut vaikutteita ulkomaisista lehdistä. Toisaalta rakenteiden ja ilmaisukeinojen tuttuuden voi ajatella kumpuavan niin sanotusta universaalista tarinan kieliopista. Feature-journalismi sisältää piirteitä muista lajityypeistä, kuten esseestä, novellista ja draamasta. Niiden rakenteet taas saattavat olla kirjoittajille tuttuja ainakin alitajuisesti. Tuttuutta selittää myös genre. Genre ohjaa tekemistä, ja feature-journalismin kirjoittajat todennäköisesti tiedostavat kirjoittavansa eri genreä kuin uutistoimittajat.
Asiasanat:feature-journalismi, aikakauslehdet, jutturakenteet, ilmaisukeinot, genre, muotokieli, kirjoittaminen