Neuvonta - mitä neuvonta voisi olla?
HIETAVA, SAMPO (2010)
HIETAVA, SAMPO
2010
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21045
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21045
Tiivistelmä
Neuvonta on lähellä ohjausta, toisinaan se on koulutusta ja opettamista. Neuvontaa tarjotaan monilla eri aloilla ja siihen liitetään erilaisia termejä. Ohjauskirjallisuudessa vältellään puhumasta ohjauksesta neuvontana, koska neuvomista pidetään paremmin tietämisenä ja vallankäyttönä. Mitä neuvonta voisi olla -kysymystä lähestyttiin tässä laadullisessa tutkimuksessa kolmella eri menetelmällä: asiantuntijahaastatteluin, havainnoinnein ja dokumenttien analysoimisella. Aloina olivat terveydenhuolto, työhallinnon työvoimapalvelut ja metsätalous.
Tieto ja asiantuntijuus ovat neuvonnan edellytyksiä. Tiedon tulisi olla perusteltua, monipuolista, näyttöön perustuvaa ja ajan tasaista. Neuvoja on neuvonnassa alan asiantuntija ja tiedon välittäjä. Tiedon luonne on yleensä asiantuntijatietoa, ohjaukseen liittyen asiantuntijuudesta todetaan: asiakas on oman elämänsä asiantuntija.
Neuvonnassa tietoa sovelletaan neuvottavan tilanteeseen, joka on usein käytäntöä. Neuvojia voi verrata soveltaviin aineenopettajiin. Neuvottava on voinut itse pyytää neuvontaa, jolloin hän saa palveluja neuvojalta kun tämä asiantuntemuksensa perusteella levittää ja tarjoaa tietoa neuvottavan käyttöön.
Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on merkittävä rooli neuvonnan toteuttamisessa, itse neuvontatapahtumassa. Vuorovaikutus nousi esille jokaisella tutkitulla alalla. Viestinnän osuus konkretisoi neuvontaa. Viestimällä siirretään tietoa, vuorovaikutuksen osuus kuvaa neuvonnan viestintää tyypillisesti kaksi- tai useampisuuntaiseksi. Viestinnässä poliittisuus saattaa painottua, jolloin pyritään levittämään tiettyä sanomaa ja tarkoitushakuista tietoa neuvonnan kohteena oleville.
Neuvontaa voi kuvata yleisesti yli alojen. Toisaalta neuvonnassa ala vaikuttaa neuvonnan sisältöön, sille annettuun merkitykseen ja jopa koko ilmenemismuotoon. Neuvonta määrittyy alakohtaisesti esimerkiksi tiedon vuoksi, mutta myös käytänteet voivat saada eri painotuksia. Yleisesti neuvonnassa välitetään tietoa ja siten käytetään pedagogisia ja didaktisia välineitä.
Vähemmän huomioitavia seikkoja neuvonnan käsittelyssä olivat esimerkiksi aika ennen ja jälkeen neuvonnan tai sukupuolisuuteen liittyvät seikat. Tiedon muodostuminen ja käyttäminen konstruktiivisessä hengessä eivät tyypillisesti ole neuvonnan pedagoginen väline tai oppimistapa, ihmisten ei tarvitse keksiä kaikkia asioita uudestaan.
Neuvonta nähdään useassa yhtydessä ongelmattomana tiedonsiirtona tai konsultointina, poliittisten asioiden edistämisenä, kuin koulutuksena neuvottavalle. Yleensä neuvonta hyödyttää suoraan tai lähes suoraan neuvottava.
Asiasanat:neuvonta, ohjaus, opetus, koulutus, tiedon anto, terveysneuvonta, työvoimaneuvonta, metsäneuvonta
Tieto ja asiantuntijuus ovat neuvonnan edellytyksiä. Tiedon tulisi olla perusteltua, monipuolista, näyttöön perustuvaa ja ajan tasaista. Neuvoja on neuvonnassa alan asiantuntija ja tiedon välittäjä. Tiedon luonne on yleensä asiantuntijatietoa, ohjaukseen liittyen asiantuntijuudesta todetaan: asiakas on oman elämänsä asiantuntija.
Neuvonnassa tietoa sovelletaan neuvottavan tilanteeseen, joka on usein käytäntöä. Neuvojia voi verrata soveltaviin aineenopettajiin. Neuvottava on voinut itse pyytää neuvontaa, jolloin hän saa palveluja neuvojalta kun tämä asiantuntemuksensa perusteella levittää ja tarjoaa tietoa neuvottavan käyttöön.
Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on merkittävä rooli neuvonnan toteuttamisessa, itse neuvontatapahtumassa. Vuorovaikutus nousi esille jokaisella tutkitulla alalla. Viestinnän osuus konkretisoi neuvontaa. Viestimällä siirretään tietoa, vuorovaikutuksen osuus kuvaa neuvonnan viestintää tyypillisesti kaksi- tai useampisuuntaiseksi. Viestinnässä poliittisuus saattaa painottua, jolloin pyritään levittämään tiettyä sanomaa ja tarkoitushakuista tietoa neuvonnan kohteena oleville.
Neuvontaa voi kuvata yleisesti yli alojen. Toisaalta neuvonnassa ala vaikuttaa neuvonnan sisältöön, sille annettuun merkitykseen ja jopa koko ilmenemismuotoon. Neuvonta määrittyy alakohtaisesti esimerkiksi tiedon vuoksi, mutta myös käytänteet voivat saada eri painotuksia. Yleisesti neuvonnassa välitetään tietoa ja siten käytetään pedagogisia ja didaktisia välineitä.
Vähemmän huomioitavia seikkoja neuvonnan käsittelyssä olivat esimerkiksi aika ennen ja jälkeen neuvonnan tai sukupuolisuuteen liittyvät seikat. Tiedon muodostuminen ja käyttäminen konstruktiivisessä hengessä eivät tyypillisesti ole neuvonnan pedagoginen väline tai oppimistapa, ihmisten ei tarvitse keksiä kaikkia asioita uudestaan.
Neuvonta nähdään useassa yhtydessä ongelmattomana tiedonsiirtona tai konsultointina, poliittisten asioiden edistämisenä, kuin koulutuksena neuvottavalle. Yleensä neuvonta hyödyttää suoraan tai lähes suoraan neuvottava.
Asiasanat:neuvonta, ohjaus, opetus, koulutus, tiedon anto, terveysneuvonta, työvoimaneuvonta, metsäneuvonta