Asukkaiden äänimaisemakokemukset ampumaratojen melualueilla
SINISALO, SEELA (2010)
SINISALO, SEELA
2010
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21011
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21011
Tiivistelmä
Melualueiden määrittelyn, samoin kuin muunkin ympäristölainsäädännön yhtenä tavoitteena on turvata ihmisille terveellinen ja turvallinen ympäristö. Nykykäytännön mukaisesti melualueita määritellään äänen voimakkuudelle asetettujen raja-arvojen avulla, ja melualueet merkitään kaavoihin. Raja-arvot eivät kuitenkaan kerro melualueilla jo asuvien melukokemuksista, ja ampumamelun torjunnassa onkin ollut ongelmana löytää sellaiset mittauksiin perustuvat tunnusluvut, jotka selkeästi ennustaisivat melusta aiheutuvaa haittaa.
Äänimaisematutkimuksen piirissä on esitetty ajatus siitä, että jos ääniympäristöön halutaan vaikuttaa myönteisesti, on ymmärrettävä, miten äänimaisema toimii ja miten siihen reagoidaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ampumaratojen melualueiden äänimaisemia melualueella asuvien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen ampumaratojen melualueiden asukkaiden eletty ääniympäristö on ja millainen on ampumamelun asema eletyn ääniympäristön laadun arvioinnissa, sekä miten melualueen rajaus vastaa melualueen asukkaiden kokemuksia melun aiheuttamasta häiriöstä.
Ampumaratojen melualueiden asukkaiden ääniympäristökokemuksia lähestytään tässä tutkimuksessa aluksi aineistolähtöisesti ja laadullisesta näkökulmasta. Näkökulmaa täydennetään tarkastelemalla ampumamelun aiheuttamaa häiriötä ja siihen liittyviä tekijöitä myös määrällisestä näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen tulkintakehys perustuu humanistisen maantieteen lähestymistapaan, mutta määrällisen aineiston tarkastelussa hyödynnettyyn teoreettiseen viitekehykseen on haettu aineksia myös kvantitatiivisesta melututkimuksesta.
Tutkimukseen on kerätty empiiristä aineistoa kahden eri ampumaradan melualueella haastattelemalla eri-ikäisiä melualueiden asukkaita sekä toteuttamalla alueilla asukaskysely. Laadullinen aineisto on analysoitu grounded theoryn (ankkuroitu teoria) periaatteita noudattaen ja määrällisen aineiston analyysissa on hyödynnetty tilastollisia menetelmiä.
Tulosten perusteella on mahdollista todeta, että kartalle merkityt selkeät melualueen rajat eivät täysin vastaa asukkaiden kokemuksia asuinympäristön meluisuudesta. Melun ajoittaisuus on merkittävä tekijä asukkaiden melukokemuksissa. Lisäksi ampumaradan äänten perusteella muodostuvat tilahahmotukset ovat liukuvia, ja taustakohinan alku asuinalueelta poistuttaessa määrittää melualueella sijaitsevan asuinalueen äänimaiseman rajaa ampumaradan ääniä selkeämmin. Melualue ei asukkaista tunnu aina meluisalta. Tutkittujen ampumaratojen ympäristössä hiljaisuus on ääniympäristölle leimallinen piirre. Ampumarata on yksi melualueen ääniympäristön merkittävimmistä häiriönlähteistä, ja 12 % melualueen asukkaista kokee ampumamelun erittäin häiritsevänä.
Tutkimuksen tulokset kohdistavat mielenkiinnon äänimaisemien ja melun kokemuksellisuuteen. Kokemuksellisen äänimaisemanäkökulman huomioonottaminen ampumaratojen meluvaikutusten arvioinnissa ja melualueiden määrittelyssä voisi tulevaisuudessa ehkäistä melukonfliktien syntymistä ampumaratojen ympäristöön, ja auttaa määrittämään melualueita niin, että ne vastaavat melukokemuksia nykyistä paremmin.
Avainsanat: Melu, ampumamelu, äänimaisema
Äänimaisematutkimuksen piirissä on esitetty ajatus siitä, että jos ääniympäristöön halutaan vaikuttaa myönteisesti, on ymmärrettävä, miten äänimaisema toimii ja miten siihen reagoidaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ampumaratojen melualueiden äänimaisemia melualueella asuvien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen ampumaratojen melualueiden asukkaiden eletty ääniympäristö on ja millainen on ampumamelun asema eletyn ääniympäristön laadun arvioinnissa, sekä miten melualueen rajaus vastaa melualueen asukkaiden kokemuksia melun aiheuttamasta häiriöstä.
Ampumaratojen melualueiden asukkaiden ääniympäristökokemuksia lähestytään tässä tutkimuksessa aluksi aineistolähtöisesti ja laadullisesta näkökulmasta. Näkökulmaa täydennetään tarkastelemalla ampumamelun aiheuttamaa häiriötä ja siihen liittyviä tekijöitä myös määrällisestä näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen tulkintakehys perustuu humanistisen maantieteen lähestymistapaan, mutta määrällisen aineiston tarkastelussa hyödynnettyyn teoreettiseen viitekehykseen on haettu aineksia myös kvantitatiivisesta melututkimuksesta.
Tutkimukseen on kerätty empiiristä aineistoa kahden eri ampumaradan melualueella haastattelemalla eri-ikäisiä melualueiden asukkaita sekä toteuttamalla alueilla asukaskysely. Laadullinen aineisto on analysoitu grounded theoryn (ankkuroitu teoria) periaatteita noudattaen ja määrällisen aineiston analyysissa on hyödynnetty tilastollisia menetelmiä.
Tulosten perusteella on mahdollista todeta, että kartalle merkityt selkeät melualueen rajat eivät täysin vastaa asukkaiden kokemuksia asuinympäristön meluisuudesta. Melun ajoittaisuus on merkittävä tekijä asukkaiden melukokemuksissa. Lisäksi ampumaradan äänten perusteella muodostuvat tilahahmotukset ovat liukuvia, ja taustakohinan alku asuinalueelta poistuttaessa määrittää melualueella sijaitsevan asuinalueen äänimaiseman rajaa ampumaradan ääniä selkeämmin. Melualue ei asukkaista tunnu aina meluisalta. Tutkittujen ampumaratojen ympäristössä hiljaisuus on ääniympäristölle leimallinen piirre. Ampumarata on yksi melualueen ääniympäristön merkittävimmistä häiriönlähteistä, ja 12 % melualueen asukkaista kokee ampumamelun erittäin häiritsevänä.
Tutkimuksen tulokset kohdistavat mielenkiinnon äänimaisemien ja melun kokemuksellisuuteen. Kokemuksellisen äänimaisemanäkökulman huomioonottaminen ampumaratojen meluvaikutusten arvioinnissa ja melualueiden määrittelyssä voisi tulevaisuudessa ehkäistä melukonfliktien syntymistä ampumaratojen ympäristöön, ja auttaa määrittämään melualueita niin, että ne vastaavat melukokemuksia nykyistä paremmin.
Avainsanat: Melu, ampumamelu, äänimaisema