Naisten ja miesten väkivallan pelot paikallisyhteisön luottamusrakenteen säröinä
VUORI, MIIKA (2010)
VUORI, MIIKA
2010
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-10-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20912
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20912
Tiivistelmä
Tutkielma toteutettiin osana Arkielämä ja epävarmuus –tutkimusprojektia. Projektissa tarkastellaan vuorovaikutussuhteiden muodostumista yhteisötasolla Suomessa tapahtuneiden koulusurmien jälkeen. Tässä tutkielmassa huomion kohteena olivat luottamuksen, sosiaalisen pääoman ja väkivallan pelkojen rakentumisen tarkastelut sukupuolistunutta näkökulmaa painottaen. Tutkielmassa yhdisteltiin sosiaalisen integraatioteorian ja konfliktiteorian painopisteitä. Tutkimusote ja analyysit painottuivat jälkimmäiseen. Väkivallan pelkojen avulla analysoitiin tarkemmin säröjä paikallisyhteisön luottamusrakenteessa.
Empiirinen aineisto koostui Jokelan alueen väestöstä kerätystä postikyselyaineistosta. Tiedon kerääminen tapahtui vuoden 2008 touko–kesäkuun aikana. Otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa väestörekisteritietojen perusteella. Otantakehikkona toimi alueen 18–74-vuoden ikäinen suomenkielinen aikuisväestö. Alkuperäisenä otoskokona oli 700 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui 47 (N=330). Tutkielman analyyseissa käytetyssä lopullisessa näytteessä (N=325) naisia oli 157 ja miehiä 168.
Empiiristä aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin. Luottamuksen, sosiaalisen pääoman ja väkivallan pelkojen vertailut toteutettiin Anova F-testillä. Väkivallan pelkojen rakentumisen tarkennuksissa käytettiin pääkomponenttianalyysia ja korrelaatiotestiä. Luottamuksen ja sosiaalisen pääoman lineaarista yhteyttä väkivallan pelkoihin tarkasteltiin aluksi korrelaatiotestillä, jonka jälkeen naisille ja miehille muodostettiin lineaariset regressiomallit yhteisölliset ja sosiodemografiset tekijät huomioon ottaen.
Naisten ja miesten luottamus ja sosiaalinen pääoma osoittautuivat melko vahvaksi. Luottamussuhteiden sosiaalisella etäisyydellä on keskeinen vaikutus luottamuksen muodostumisessa. Tulokset osoittivat luottamuksen ja sosiaalisen pääoman rakentumisen sisällöllistä samankaltaisuutta sukupuolten välillä. Sukupuoli vaikuttaa tapoihin jäsentää väkivallan uhkaa. Tulokset vahvistivat näkemystä naisten miehiä voimakkaammasta väkivallan pelosta. Luottamuksella ja sosiaalisella pääomalla oli yhteyttä pelkojen rakentumisessa. Havaittu yhteys oli voimakkaampaa naisten kohdalla. Väkivallan pelko tekee säröjä luottamusrakenteeseen paikallisyhteisön ja jopa lähisuhteiden tasolla. Pelot voidaan tulkita myös herkkyytenä tunnistaa väkivaltaa sosiaalisena ilmiönä.
Tutkielma tuotti uutta tietoa luottamuksen rakentumisen reunaehdoista paikallisyhteisön tasolla. Väkivallan pelkojen erityistä ja yleistä luonnetta ja näiden yhteyksiä yhteisöllisiin ja sosiodemografisiin tekijöihin tulisi analysoida tarkemmin. Sukupuoli on tärkeä painopiste yhteisöllisen luottamusrakenteen tarkasteluissa.
Asiasanat:Väkivallan pelko, luottamus, sosiaalinen pääoma, solidaarisuus, kyselytutkimus
Empiirinen aineisto koostui Jokelan alueen väestöstä kerätystä postikyselyaineistosta. Tiedon kerääminen tapahtui vuoden 2008 touko–kesäkuun aikana. Otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa väestörekisteritietojen perusteella. Otantakehikkona toimi alueen 18–74-vuoden ikäinen suomenkielinen aikuisväestö. Alkuperäisenä otoskokona oli 700 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui 47 (N=330). Tutkielman analyyseissa käytetyssä lopullisessa näytteessä (N=325) naisia oli 157 ja miehiä 168.
Empiiristä aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin. Luottamuksen, sosiaalisen pääoman ja väkivallan pelkojen vertailut toteutettiin Anova F-testillä. Väkivallan pelkojen rakentumisen tarkennuksissa käytettiin pääkomponenttianalyysia ja korrelaatiotestiä. Luottamuksen ja sosiaalisen pääoman lineaarista yhteyttä väkivallan pelkoihin tarkasteltiin aluksi korrelaatiotestillä, jonka jälkeen naisille ja miehille muodostettiin lineaariset regressiomallit yhteisölliset ja sosiodemografiset tekijät huomioon ottaen.
Naisten ja miesten luottamus ja sosiaalinen pääoma osoittautuivat melko vahvaksi. Luottamussuhteiden sosiaalisella etäisyydellä on keskeinen vaikutus luottamuksen muodostumisessa. Tulokset osoittivat luottamuksen ja sosiaalisen pääoman rakentumisen sisällöllistä samankaltaisuutta sukupuolten välillä. Sukupuoli vaikuttaa tapoihin jäsentää väkivallan uhkaa. Tulokset vahvistivat näkemystä naisten miehiä voimakkaammasta väkivallan pelosta. Luottamuksella ja sosiaalisella pääomalla oli yhteyttä pelkojen rakentumisessa. Havaittu yhteys oli voimakkaampaa naisten kohdalla. Väkivallan pelko tekee säröjä luottamusrakenteeseen paikallisyhteisön ja jopa lähisuhteiden tasolla. Pelot voidaan tulkita myös herkkyytenä tunnistaa väkivaltaa sosiaalisena ilmiönä.
Tutkielma tuotti uutta tietoa luottamuksen rakentumisen reunaehdoista paikallisyhteisön tasolla. Väkivallan pelkojen erityistä ja yleistä luonnetta ja näiden yhteyksiä yhteisöllisiin ja sosiodemografisiin tekijöihin tulisi analysoida tarkemmin. Sukupuoli on tärkeä painopiste yhteisöllisen luottamusrakenteen tarkasteluissa.
Asiasanat:Väkivallan pelko, luottamus, sosiaalinen pääoma, solidaarisuus, kyselytutkimus