Reflektiivinen ajattelu, opettamisen luova tehokeino
TAVAST, MARKETTA (2010)
TAVAST, MARKETTA
2010
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-08-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20844
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20844
Tiivistelmä
Laadullisella tutkimuksella ”Reflektiivinen ajattelu, opettamisen luova tehokeino” selvitetään reflektiivisen ajattelun soveltamista opetuksessa ammatillisessa koulutuksessa eräässä eteläsuomalaisessa toisen asteen oppilaitoksessa. Kohderyhmiä oli kaksi, toisen asteen ammatillisista opettajista sattumanvaraisesti muodostettua ryhmää, jotka opiskelivat yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä työnantajan järjestämässä ”Opettajan yhteistoiminnallinen työkalupakki -koulutuksessa”. Opettajat toimivat eri koulutusaloilla.
Aineiston hankintaa voidaan yleispiirteiltään pitää lähinnä teemahaastattelun luonteisena. Suljettujen kysymysten tavoitteena oli tukea puoliavoimien kysymysten totuudenmukaisuutta. Jokaisessa teemassa on väittämien muodostama kysymyssarja, jonka avulla on tarkoitus selvittää kyseiseen teemaan liittyviä reflektiivisen ajattelun periaatteita ja käytäntöjä sekä niiden muodostaman teorian ja empirian vuorovaikutuksen kokonaisuutta. Teema 1: Reflektiivinen ajattelu käsitteenä. Teema 2: Reflektiivisen ajattelun soveltaminen opetuksessa ja oppimisessa. Teema 3: Opettajien reflektiivinen ajattelu. Puoliavoimet kysymykset liittyivät opettajien reflektiivisiin opetusmenetelmiin ja niiden soveltamiseen.
Tutkimuksen kannalta keskeinen on Annikki Järvisen (1990) tutkimus ”Reflektiivisen ajattelun kehittyminen opettajakoulutuksen aikana”. Muita keskeisiä teoksia ovat Elina Mäntylän (2003) tutkimus ”Kuudesluokkalaisen oppilaan reflektio ja metakognitio itseohjautuvuusvalmiutta harjoittavassa opiskeluprojektissa” ja Sinikka Ojasen (2006) teos ”Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian käsittelyä”. Lähdeteoksia olivat myös John Deweyn (1960) [1933] tutkimus ”How we think” ja Deweyn 1999 [1929] teos ”Pyrkimys varmuuteen” suom. P. Määttänen sekä Jack Mezirowin ym. (1995) teos ”Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa” suom. Leevi Lehto.
Tutkimustulosten valossa avautuivat tutkimuskysymykset seuraavasti: Tutkimuskysymys 1: ”Kuinka reflektiivisen ajattelun periaatteet tunnetaan?” Suuri enemmistö (83 %) vastaajista tunnisti reflektiivisen ajatteluun liittyviä piirteitä joko oikein hyvin tai melko hyvin. Tutkimuskysymys 2: ”Miten reflektiota sovelletaan opetuksessa?” Melko suuri osa opettajista (66,5 %) omasta mielestään sovelsi reflektiivisen ajattelun periaatteita opetuksessaan joko oikein paljon tai melko paljon. Noin kolmasosa opettajista (35 %) ei riittävästi kiinnittänyt huomiota mahdollisuuteen käyttää reflektiivistä ajattelua opetuksen tukena, sillä he sovelsivat reflektiivistä ajattelua opetuksessaan melko vähän tai hyvin vähän tai eivät soveltaneet sitä olleenkaan. Yksitoista vastausta kohdistui vaihtoehtoon ”En osaa sanoa”, mikä vielä lisää epävarmojen vastaajien osuutta. Tutkimuskysymys 3: ”Miten opettajat kehittävät omaa työtään reflektion avulla?” Yli puolet vastaajista (72 %) oli sitä mieltä, että heillä oli hyvin paljon tai melko paljon reflektiivistä ajattelua työkäytännössään. Yli neljäsosa vastaajista (28 %) oli kuitenkin sitä mieltä, että heidän työkäytännössään oli melko vähän, hyvin vähän tai siinä ei ollut ollenkaan mukana reflektiivistä ajattelua. Viisi vastausta kohdistui vaihtoehtoon ”En osa sanoa”, mikä vielä lisää epävarmojen vastaajien osuutta. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että vaikka hyvin suuri osa opettajista omasta mielestään tunnisti reflektiivisen ajattelun periaatteet, niin niiden soveltaminen opetuksessa, sekä opettajien oma reflektiivinen ajattelu omassa työkäytännössään oli melko suurella osalla melko vähäistä tai hyvin vähäistä tai sitä ei ollut ollenkaan. Tutkimuskysymys 4: Millaisia reflektiivisiä opetusmenetelmiä opettajat työssään käyttävät? Reflektiivinen ajattelu on suurelta osin teknisen tason ajattelua, jossa pohditaan kokemuksia, käytöstä, opiskelun sisältöä ja taitoja. Joissakin tapauksissa, kun ajattelu sisältää vaihtoehtoisten toimintamallien etsimistä, se yltää myös kontekstuaaliselle tasolle. Vain vähäisessä määrin ajattelu sisältää kriittistä ajattelua tai moraalisten arvojen pohtimista, joten dialektisen tason ajattelu oli hyvin vähäistä. Toimintateoreettisessa tarkastelussa havaittiin, että reflektiivistä ajattelua tapahtui toiminnan aikana, toiminnan jälkeen ja myös suunnittelunomainen reflektiivinen ajattelu oli mahdollista. Opettajien kuvaamia opetusmenetelmiä on selvitetty tarkemmin tutkimuksessa. Tutkimuskysymys 5: ”Miksi opetat tämän opetusmenetelmän avulla?” Opiskelijoiden oman ajattelu kehittyminen ja oman näkemyksen muodostaminen olivat opettajien mielestä keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttivat siihen, miksi he käyttivät opetusmenetelmää, missä oli mukana reflektiivistä ajattelua. Toiseksi tärkeimpänä asiana pidettiin vuorovaikutusta. Tutkimuskysymys 6: ”Millaisia ”huonoja puolia” opetusmenetelmässäsi kokemuksesi mukaan on?” Opetukseen varattu aika on liian lyhyt, jotta reflektiivisen ajattelun toteuttaminen opetuksessa onnistuisi kunnolla. Opettajat eivät ajanpuutteen vuoksi rohkaise oppilaita reflektioon. Ongelmana on myös opiskelijoiden asenne. On opiskelijoita, jotka eivät mielellään puhu ja osa opiskelijoista kokee reflektiivisen ajattelun vaikeana. Heidän mielestään se myös työllistää liikaa. Se voi myös hidastaa opiskelua. Tutkimuskysymys 7: ”Mitä ”hyviä puolia” tässä opetusmenetelmässä on?”Reflektiivinen ajattelu johtaa tiedon omakohtaiseen ymmärtämiseen, ja omat kokemukset auttavat tiedon ymmärtämistä. Kun asioita pohditaan yhdessä useammasta näkökulmasta selviää kokonaisuus laajemmassa mittakaavassa. Se tuo esiin muita mielipiteitä, joten opiskelija joutuu pohtimaan ja perustelemaan omia ajatuksiaan. Teoria avautuu työhön linkitettyjen tehtävien kautta. Tutkimuskysymys 8: ”Millaisia näkemyksiä opettajilla on reflektiivisen ajattelun soveltamisesta koulutusalallaan?” Reflektiivinen ajattelu sopii matkailu- ja ravintotalousalalle työn luonteen vuoksi, koska on pakko reflektoida nopeasti asiakkaan toiveisiin. Sosiaali- ja terveysalan opettajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että reflektiivinen ajattelu on erittäin tärkeää ja se sopii erittäin hyvin alalle. Se on todella hyvä ihmissuhdealalle ja asiakastyöhön. Hiusalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä kasvatusalan opettajat pitivät reflektiivistä ajattelua hyödyllisenä omalle alalleen. Liiketalouden ja tietojenkäsittelyalan opettajat olivat pessimistisimpiä reflektiivisen ajattelun soveltamisesta koulutuksessa, koska heidän mielestään ajanpuutteen ja opiskelijoiden puutteellisten valmiuksien vuoksi reflektiivinen ajattelu ei ole käytännössä toteutunut oppilaitoksessa. Tutkimuskysymys 9: ”Mitä reflektiivisellä opetusmenetelmällä ymmärretään?”Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli (1984) on teoreettisena pohjana reflektiivisen opetusmenetelmän tarkastelussa. Se sisältää neljä oppimissykliä, jotka ovat välitön, konkreetti kokemus, reflektoiva havainnointi, abstrakti käsitteellistäminen ja aktiivi kokeilu. Oppija tarvitsee tehokasta oppimista varten kaikkia em. oppimissyklin osatekijöitä. Tässä mallissa siis välitön kokeminen vs. abstrakti käsitteellistäminen jaaktiivi kokeilu vs. reflektoiva havainnointi muodostavat oppimisen keskeiset dimensiot. Kolb nimeää nämä dimensiot termeillä kokemusten ymmärtäminen ja kokemusten muuntaminen. Reflektiivisen opetusmenetelmän täytyy sisältää kaikki oppimissyklin vaiheet.
Koska selviä määritelmiä kaikkien käsitteiden osalta ei ole laadittu, pitäisi tutkimuksissa kiinnittää enemmän huomiota myös reflektion käsitteiden selventämiseen, jotta reflektion soveltaminen olisi helpompaa. Tarvitaan myös useita tutkimuksia eri oppilaitoksista, jotta saadaan kerätyksi kattava aineisto reflektion soveltamisesta opetustyössä. Reflektiivisen ajattelun soveltaminen koulutuksessa jää lähinnä opettajien oman aktiivisuuden varaan, sillä esimerkiksi opetussuunnitelmissa ei vielä ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota reflektiivisen ajattelun soveltamiseen, mikä oli tämänkin tutkimuksen perusteella havaittavissa vastauksista. Koska tutkimusten mukaan opiskelijat hyötyivät, kun he opiskelivat reflektiivisesti, tulisi reflektiivinen ajattelu ottaa paremmin huomioon koulutuksen suunnittelussa.
Asiasanat:laadullinen tutkimus, reflektiivinen opetusmenetelmä, reflektiivinen ajattelu, reflektio, ammatillinen koulutus
Aineiston hankintaa voidaan yleispiirteiltään pitää lähinnä teemahaastattelun luonteisena. Suljettujen kysymysten tavoitteena oli tukea puoliavoimien kysymysten totuudenmukaisuutta. Jokaisessa teemassa on väittämien muodostama kysymyssarja, jonka avulla on tarkoitus selvittää kyseiseen teemaan liittyviä reflektiivisen ajattelun periaatteita ja käytäntöjä sekä niiden muodostaman teorian ja empirian vuorovaikutuksen kokonaisuutta. Teema 1: Reflektiivinen ajattelu käsitteenä. Teema 2: Reflektiivisen ajattelun soveltaminen opetuksessa ja oppimisessa. Teema 3: Opettajien reflektiivinen ajattelu. Puoliavoimet kysymykset liittyivät opettajien reflektiivisiin opetusmenetelmiin ja niiden soveltamiseen.
Tutkimuksen kannalta keskeinen on Annikki Järvisen (1990) tutkimus ”Reflektiivisen ajattelun kehittyminen opettajakoulutuksen aikana”. Muita keskeisiä teoksia ovat Elina Mäntylän (2003) tutkimus ”Kuudesluokkalaisen oppilaan reflektio ja metakognitio itseohjautuvuusvalmiutta harjoittavassa opiskeluprojektissa” ja Sinikka Ojasen (2006) teos ”Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian käsittelyä”. Lähdeteoksia olivat myös John Deweyn (1960) [1933] tutkimus ”How we think” ja Deweyn 1999 [1929] teos ”Pyrkimys varmuuteen” suom. P. Määttänen sekä Jack Mezirowin ym. (1995) teos ”Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa” suom. Leevi Lehto.
Tutkimustulosten valossa avautuivat tutkimuskysymykset seuraavasti: Tutkimuskysymys 1: ”Kuinka reflektiivisen ajattelun periaatteet tunnetaan?” Suuri enemmistö (83 %) vastaajista tunnisti reflektiivisen ajatteluun liittyviä piirteitä joko oikein hyvin tai melko hyvin. Tutkimuskysymys 2: ”Miten reflektiota sovelletaan opetuksessa?” Melko suuri osa opettajista (66,5 %) omasta mielestään sovelsi reflektiivisen ajattelun periaatteita opetuksessaan joko oikein paljon tai melko paljon. Noin kolmasosa opettajista (35 %) ei riittävästi kiinnittänyt huomiota mahdollisuuteen käyttää reflektiivistä ajattelua opetuksen tukena, sillä he sovelsivat reflektiivistä ajattelua opetuksessaan melko vähän tai hyvin vähän tai eivät soveltaneet sitä olleenkaan. Yksitoista vastausta kohdistui vaihtoehtoon ”En osaa sanoa”, mikä vielä lisää epävarmojen vastaajien osuutta. Tutkimuskysymys 3: ”Miten opettajat kehittävät omaa työtään reflektion avulla?” Yli puolet vastaajista (72 %) oli sitä mieltä, että heillä oli hyvin paljon tai melko paljon reflektiivistä ajattelua työkäytännössään. Yli neljäsosa vastaajista (28 %) oli kuitenkin sitä mieltä, että heidän työkäytännössään oli melko vähän, hyvin vähän tai siinä ei ollut ollenkaan mukana reflektiivistä ajattelua. Viisi vastausta kohdistui vaihtoehtoon ”En osa sanoa”, mikä vielä lisää epävarmojen vastaajien osuutta. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että vaikka hyvin suuri osa opettajista omasta mielestään tunnisti reflektiivisen ajattelun periaatteet, niin niiden soveltaminen opetuksessa, sekä opettajien oma reflektiivinen ajattelu omassa työkäytännössään oli melko suurella osalla melko vähäistä tai hyvin vähäistä tai sitä ei ollut ollenkaan. Tutkimuskysymys 4: Millaisia reflektiivisiä opetusmenetelmiä opettajat työssään käyttävät? Reflektiivinen ajattelu on suurelta osin teknisen tason ajattelua, jossa pohditaan kokemuksia, käytöstä, opiskelun sisältöä ja taitoja. Joissakin tapauksissa, kun ajattelu sisältää vaihtoehtoisten toimintamallien etsimistä, se yltää myös kontekstuaaliselle tasolle. Vain vähäisessä määrin ajattelu sisältää kriittistä ajattelua tai moraalisten arvojen pohtimista, joten dialektisen tason ajattelu oli hyvin vähäistä. Toimintateoreettisessa tarkastelussa havaittiin, että reflektiivistä ajattelua tapahtui toiminnan aikana, toiminnan jälkeen ja myös suunnittelunomainen reflektiivinen ajattelu oli mahdollista. Opettajien kuvaamia opetusmenetelmiä on selvitetty tarkemmin tutkimuksessa. Tutkimuskysymys 5: ”Miksi opetat tämän opetusmenetelmän avulla?” Opiskelijoiden oman ajattelu kehittyminen ja oman näkemyksen muodostaminen olivat opettajien mielestä keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttivat siihen, miksi he käyttivät opetusmenetelmää, missä oli mukana reflektiivistä ajattelua. Toiseksi tärkeimpänä asiana pidettiin vuorovaikutusta. Tutkimuskysymys 6: ”Millaisia ”huonoja puolia” opetusmenetelmässäsi kokemuksesi mukaan on?” Opetukseen varattu aika on liian lyhyt, jotta reflektiivisen ajattelun toteuttaminen opetuksessa onnistuisi kunnolla. Opettajat eivät ajanpuutteen vuoksi rohkaise oppilaita reflektioon. Ongelmana on myös opiskelijoiden asenne. On opiskelijoita, jotka eivät mielellään puhu ja osa opiskelijoista kokee reflektiivisen ajattelun vaikeana. Heidän mielestään se myös työllistää liikaa. Se voi myös hidastaa opiskelua. Tutkimuskysymys 7: ”Mitä ”hyviä puolia” tässä opetusmenetelmässä on?”Reflektiivinen ajattelu johtaa tiedon omakohtaiseen ymmärtämiseen, ja omat kokemukset auttavat tiedon ymmärtämistä. Kun asioita pohditaan yhdessä useammasta näkökulmasta selviää kokonaisuus laajemmassa mittakaavassa. Se tuo esiin muita mielipiteitä, joten opiskelija joutuu pohtimaan ja perustelemaan omia ajatuksiaan. Teoria avautuu työhön linkitettyjen tehtävien kautta. Tutkimuskysymys 8: ”Millaisia näkemyksiä opettajilla on reflektiivisen ajattelun soveltamisesta koulutusalallaan?” Reflektiivinen ajattelu sopii matkailu- ja ravintotalousalalle työn luonteen vuoksi, koska on pakko reflektoida nopeasti asiakkaan toiveisiin. Sosiaali- ja terveysalan opettajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että reflektiivinen ajattelu on erittäin tärkeää ja se sopii erittäin hyvin alalle. Se on todella hyvä ihmissuhdealalle ja asiakastyöhön. Hiusalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä kasvatusalan opettajat pitivät reflektiivistä ajattelua hyödyllisenä omalle alalleen. Liiketalouden ja tietojenkäsittelyalan opettajat olivat pessimistisimpiä reflektiivisen ajattelun soveltamisesta koulutuksessa, koska heidän mielestään ajanpuutteen ja opiskelijoiden puutteellisten valmiuksien vuoksi reflektiivinen ajattelu ei ole käytännössä toteutunut oppilaitoksessa. Tutkimuskysymys 9: ”Mitä reflektiivisellä opetusmenetelmällä ymmärretään?”Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli (1984) on teoreettisena pohjana reflektiivisen opetusmenetelmän tarkastelussa. Se sisältää neljä oppimissykliä, jotka ovat välitön, konkreetti kokemus, reflektoiva havainnointi, abstrakti käsitteellistäminen ja aktiivi kokeilu. Oppija tarvitsee tehokasta oppimista varten kaikkia em. oppimissyklin osatekijöitä. Tässä mallissa siis välitön kokeminen vs. abstrakti käsitteellistäminen jaaktiivi kokeilu vs. reflektoiva havainnointi muodostavat oppimisen keskeiset dimensiot. Kolb nimeää nämä dimensiot termeillä kokemusten ymmärtäminen ja kokemusten muuntaminen. Reflektiivisen opetusmenetelmän täytyy sisältää kaikki oppimissyklin vaiheet.
Koska selviä määritelmiä kaikkien käsitteiden osalta ei ole laadittu, pitäisi tutkimuksissa kiinnittää enemmän huomiota myös reflektion käsitteiden selventämiseen, jotta reflektion soveltaminen olisi helpompaa. Tarvitaan myös useita tutkimuksia eri oppilaitoksista, jotta saadaan kerätyksi kattava aineisto reflektion soveltamisesta opetustyössä. Reflektiivisen ajattelun soveltaminen koulutuksessa jää lähinnä opettajien oman aktiivisuuden varaan, sillä esimerkiksi opetussuunnitelmissa ei vielä ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota reflektiivisen ajattelun soveltamiseen, mikä oli tämänkin tutkimuksen perusteella havaittavissa vastauksista. Koska tutkimusten mukaan opiskelijat hyötyivät, kun he opiskelivat reflektiivisesti, tulisi reflektiivinen ajattelu ottaa paremmin huomioon koulutuksen suunnittelussa.
Asiasanat:laadullinen tutkimus, reflektiivinen opetusmenetelmä, reflektiivinen ajattelu, reflektio, ammatillinen koulutus