Sosialismin ajan asiakirjojen arvonmäärityksen perusteet Saksan demokraattisen tasavallan valtiollisessa arkistohallinnossa
VOUTILAINEN, TYTTI (2010)
VOUTILAINEN, TYTTI
2010
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20784
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20784
Tiivistelmä
SIVUAINELAUDATURTutkimuksen kohteena on Saksan demokraattisen tasavallan valtiollisen arkistohallinnon vuonna 1965 antama normi Grundsätze der Wertermittlung, joka ohjasi asiakirjojen arvonmääritystä ja seulontaa. Tutkimuksessa selvitettiin normissa ilmenevää arvonmääritysteoriaa, seulontapoliittisia tavoitteita, seulontakriteerejä, seulonnan menetelmiä ja keinoja sekä seulontaperiaatteita. Lisäksi selvitettiin, miten normi sääteli seulonnan ja hävittämisen menettelyitä. Tutkimuksessa käytettiin sisällön analyysin menetelmää.Arvonmääritysteoria on provenienssipohjaista. Lähtökohtana on, että arkistonmuodostajan funktio määrää niiden kerryttämien asiakirjojen arvon. Sosialistisessa yhteiskunnassa oli selvää, että arvonmääritysteoria perustui myös historialliseen materialismiin, joka antoi mitta-asteikon arkistonmuodostajan yhteiskunnallisen funktion arvioimiseen. Muutoin arvonmääritysteorian historialliseen materialismin jää abstraktiksi ja ohueksi.Normin seulontapoliittiset tavoitteet olivat toiminnallisia, taloudellisia ja laadullisia. Toiminnallisia tavoitteita on vain pysyvästi säilytettävien asiakirjojen siirtäminen päätearkistoihin, arkistojen luetteloinnin ja kuvailun helpottuminen sekä keskittyminen merkittävien arkistonmuodostajien ohjaukseen. Tila- ja työkustannusten pieneneminen on taloudellinen tavoite. Laadullisia tavoitteita on saada ilmaisuvoimaisia ja selkeitä arkistoja tutkimuksen käyttöön sekä positiivisen valinnan saavuttaminen.Viisi seulontakriteeriä, joilla tarkoitetaan arvonmäärityksen tieteellisesti perusteltuja näkökohtia, olivat arkistonmuodostajan funktio, asiakirjojen laji ja luonne, asiakirjojen säilyminen, yhteiskunnalliset murrokset ja alueelliset erityispiirteet. Asiakirjojen säilymisessä on neljä aspketia, jotka ovat asiakirjojen säilymisen muoto, säilymisen kattavuus, päällekkäinen säilyminen ja keskittyminen. Seulontakriteereistä tärkein on funktio, joka käsittää arkistonmuodostajan sektorin, aseman sektorin hierarkiassa, tehtävät ja toimivallan. Huomiota kiinnitettiin myös päällekkäiseen säilymiseen ja säilymisen keskittymiseen. Seulontakriteerit olivat myös seulontaperiaatteita, seulontaa ohjaavia yleisiä toimintaohjeita.Seulonnan menetelmä on makroseulontaa, joka alkaa arkistonmuodostajien tehtävien, aseman, toimivallan ja arkistonmuodostajien välisten suhteiden analyysista. Mahdollisemman yleisellä tasolla pyritään tunnistamaan funktioltaan merkittävimmät ja arvokkaimpia asiakirjoja tuottavat arkistonmuodostajat ja myös ne arkistonmuodostajat, jotka eivät tuota säilyttämisen arvoisia asiakirjoja. Analyysin tuloksena arkistonmuodostajat jaetaan malliluetteloissa kolmeen kategoriaan. Seulonnan menetelmiin kuului myös mikroseulonta, jossa käytetään muita seulontakriteerejä kuin funktiota. Mikroseulonnan välineitä olivat asiakirjojen säilytysaikoja sisältävät asiakirjaluettelot ja korvausfilmaus.Avainsanat: Saksan demokraattinen tasavalta, seulonnan menetelmät, seulonta, seulontapolitiikka, arvonmääritys, seulontakriteerit, seulontaperiaatteet, arvonmääritysteoria