Tasa-arvon paikka - Tasa-arvon merkitysten rakentuminen kunnallisessa nuorisotoiminnassa ja uusissa tasa-arvopolitiikan strategioissa
SANDT, MILLA (2010)
SANDT, MILLA
2010
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20771
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20771
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sukupuolten välisen tasa-arvon merkitysten rakentumista kunnan toimintaympäristössä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti kunnalliset nuorisopalvelut sekä kunnallinen tasa-arvopolitiikka. Näiden kautta tutkimus pyrkii valottamaan, millaista kuvaa tasa-arvosta ja sukupuolesta erilaiset kunnalliset toimijat tuottavat ja millaisia seurauksia näillä määrittelyillä voi olla.
Tutkimus kytkeytyy kahteen erityiseen tasa-arvopolitiikan strategiaan, jotka ovat sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuolivaikutusten arviointi. Kyseiset strategiat ovat rantautuneet Suomeen kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n ja EU:n vaikutuksesta ja ovat tekemässä tuloaan myös kuntatasolle. Tutkimuksessa sovelletaan näitä tasa-arvotyön menetelmiä, erityisesti sukupuolivaikutusten arviointia, nuorisopalveluiden tarkasteluun. Tarkoituksena on samalla tehdä näkyväksi niitä mahdollisuuksia ja rajoituksia, joita menetelmien käyttöön sisältyy.
Tutkimus kytkeytyy Vantaan kaupungin kontekstiin, sillä tutkimuskohteena ovat vantaalaiset nuorisopalvelut sekä kaupungissa ajankohtaiset tasa-arvopolitiikan strategiat. Tarkastelu antaa kuitenkin aineksia ja näkökulmia myös laajempiin pohdintoihin nuorisotoimintaan kytkeytyvistä tasa-arvokysymyksistä sekä kunnallisesta tasa-arvopolitiikasta. Tutkimusaineisto koostuu vantaalaisten nuorisotyöntekijöiden haastatteluista, kaupungin hallinnon edustajien haastatteluista sekä Vantaan kaupungin vuoden 2009 talousarvion nuorisopalveluita koskevasta osiosta. Tärkein analyysimetodi on diskurssianalyysi.
Tutkimuksen havaintojen mukaan tasa-arvoa ei pidetä erityisen merkittävänä näkökulmana kunnallisen nuorisotoiminnan kontekstissa, ja nuorisotoiminta määritellään nuorisotyöntekijöiden haastatteluissa melko tasa-arvoiseksi. Kuitenkin aineiston perusteella näyttää siltä, että nuorisopalveluiden toimintakulttuuri on jossain määrin sukupuolittunut. Hallinnollisissa diskursseissa puolestaan painotetaan tasa-arvotyön tärkeyttä ja tasa-arvonäkökulman merkitystä kaikissa kunnan palveluissa.
Keskeisimpien havaintojen mukaan tasa-arvo on kuntakentässä jännitteinen käsite, jonka sisällöstä ei välttämättä vallitse yksimielisyyttä. Tasa-arvopolitiikan sisällöistä ja tavoitteista olisikin tarpeen herättää laajempaa keskustelua erilaisten kuntatoimijoiden välillä.
Asiasanat:tasa-arvo, nuorisopalvelut, tasa-arvopolitiikka, sukupuolivaikutusten arviointi, valtavirtaistaminen, kunta
Tutkimus kytkeytyy kahteen erityiseen tasa-arvopolitiikan strategiaan, jotka ovat sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuolivaikutusten arviointi. Kyseiset strategiat ovat rantautuneet Suomeen kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n ja EU:n vaikutuksesta ja ovat tekemässä tuloaan myös kuntatasolle. Tutkimuksessa sovelletaan näitä tasa-arvotyön menetelmiä, erityisesti sukupuolivaikutusten arviointia, nuorisopalveluiden tarkasteluun. Tarkoituksena on samalla tehdä näkyväksi niitä mahdollisuuksia ja rajoituksia, joita menetelmien käyttöön sisältyy.
Tutkimus kytkeytyy Vantaan kaupungin kontekstiin, sillä tutkimuskohteena ovat vantaalaiset nuorisopalvelut sekä kaupungissa ajankohtaiset tasa-arvopolitiikan strategiat. Tarkastelu antaa kuitenkin aineksia ja näkökulmia myös laajempiin pohdintoihin nuorisotoimintaan kytkeytyvistä tasa-arvokysymyksistä sekä kunnallisesta tasa-arvopolitiikasta. Tutkimusaineisto koostuu vantaalaisten nuorisotyöntekijöiden haastatteluista, kaupungin hallinnon edustajien haastatteluista sekä Vantaan kaupungin vuoden 2009 talousarvion nuorisopalveluita koskevasta osiosta. Tärkein analyysimetodi on diskurssianalyysi.
Tutkimuksen havaintojen mukaan tasa-arvoa ei pidetä erityisen merkittävänä näkökulmana kunnallisen nuorisotoiminnan kontekstissa, ja nuorisotoiminta määritellään nuorisotyöntekijöiden haastatteluissa melko tasa-arvoiseksi. Kuitenkin aineiston perusteella näyttää siltä, että nuorisopalveluiden toimintakulttuuri on jossain määrin sukupuolittunut. Hallinnollisissa diskursseissa puolestaan painotetaan tasa-arvotyön tärkeyttä ja tasa-arvonäkökulman merkitystä kaikissa kunnan palveluissa.
Keskeisimpien havaintojen mukaan tasa-arvo on kuntakentässä jännitteinen käsite, jonka sisällöstä ei välttämättä vallitse yksimielisyyttä. Tasa-arvopolitiikan sisällöistä ja tavoitteista olisikin tarpeen herättää laajempaa keskustelua erilaisten kuntatoimijoiden välillä.
Asiasanat:tasa-arvo, nuorisopalvelut, tasa-arvopolitiikka, sukupuolivaikutusten arviointi, valtavirtaistaminen, kunta