Hallintoneuvostojen tehtävät ja tarpeellisuus valtionyhtiöissä ja osuuskunnissa - Vertaileva mediatutkimus 2000-luvun talouslehtikirjoituksista
KIVIMÄKI, RIIKKA (2010)
KIVIMÄKI, RIIKKA
2010
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20712
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20712
Tiivistelmä
Osakeyhtiölain (624/2006) ja osuuskuntalain (1488/2001) mukaan hallintoneuvosto ei ole pakollinen toimielin osakeyhtiöissä eikä osuuskunnissa. Hallintoneuvostosta on kuitenkin mahdollista määrätä yhtiöjärjestyksessä ja osuuskunnan säännöissä. Viimeisten20 vuoden aikana monissa suomalaisissa yrityksissä on luovuttu hallintoneuvostoista ja siirrytty dualistisesta monistiseen valvontajärjestelmään.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin hallintoneuvostojen tehtäviä ja tarpeellisuutta valtionyhtiöissä ja osuuskunnissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ja analysoida valtionyhtiöiden ja osuuskuntien hallintoneuvostojen normiperusteisia tehtäviä sekä hallintoneuvostojen tehtävistä ja tarpeellisuudesta käytyä keskustelua talouslehtikirjoituksissa.Tutkimusaineisto kerättiin Kauppalehdestä vuosilta 2000–2009. Analysoitavia artikkeleita kertyi lopulliseen aineistoon 188. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä mediatutkimuksena, ja aineiston analysointimenetelminä käytettiin sisällönerittelyä ja -analyysia.
Valtionyhtiöiden hallintoneuvostoista käytiin Kauppalehdessä vuosina 2000–2009 keskustelua viidestä eri teemasta: hallintoneuvostojen asemasta, päätöksistä ja tehtävistä, jäsenyyksistä, jäsenille maksettavista palkkioista sekä hallintoneuvostojen lakkauttamisesta. Osuuskuntien hallintoneuvostoja käsittelevät kirjoitukset koskivat vain kolmea ensimmäistä teemaa: hallintoneuvostojen asemaa, päätöksiä ja tehtäviä sekä jäsenyyksiä.
Valtionyhtiöiden hallintoneuvostoista kirjoitettiin osuuskuntien hallintoneuvostoja kriittisemmin. Hallintoneuvostojen tehtävistä ja tarpeettomuudesta kirjoitettaessa käytettiin paljon metaforia sen sijaan, että olisi kirjoitettu hallintoneuvostojen lakisääteisistä tehtävistä. Olisikin voinut olettaa, että hallintoneuvoston lakisääteinen tehtävä toimitusjohtajan ja hallituksen valvojana olisi noussut kirjoituksissa vahvemmin esiin. Tästä teemasta ei kuitenkaan käyty juurikaan keskustelua. Sen sijaan argumentoitiin, ettei hallintoneuvostoilla ole päätäntävaltaa, vaan niillä on pelkkä informaation jakamiseen keskittyvä rooli, vaikka lainsäädännön mukaan hallintoneuvostoilla voi olla monia selvästi päätöksentekoonkin liittyviä tehtäviä. Kaikissa yrityksissä hallintoneuvosto ei myöskäänvälttämättä käytä sitä valtaa, joka sille kuuluu ja jota se voisi käyttää.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että valtionyhtiöissä ollaan siirtymässä dualistisesta kohti monistista valvontajärjestelmää hallintoneuvostojen tulevien lakkauttamisaikeiden myötä. Sitä vastoin osuuskunnissa hallintoneuvostojen tarpeellisuutta ei oleasetettu kyseenalaiseksi.
Avainsanat: omistajaohjaus, hallintoneuvostot, valtionyhtiöt, osuuskunnat
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin hallintoneuvostojen tehtäviä ja tarpeellisuutta valtionyhtiöissä ja osuuskunnissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ja analysoida valtionyhtiöiden ja osuuskuntien hallintoneuvostojen normiperusteisia tehtäviä sekä hallintoneuvostojen tehtävistä ja tarpeellisuudesta käytyä keskustelua talouslehtikirjoituksissa.Tutkimusaineisto kerättiin Kauppalehdestä vuosilta 2000–2009. Analysoitavia artikkeleita kertyi lopulliseen aineistoon 188. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä mediatutkimuksena, ja aineiston analysointimenetelminä käytettiin sisällönerittelyä ja -analyysia.
Valtionyhtiöiden hallintoneuvostoista käytiin Kauppalehdessä vuosina 2000–2009 keskustelua viidestä eri teemasta: hallintoneuvostojen asemasta, päätöksistä ja tehtävistä, jäsenyyksistä, jäsenille maksettavista palkkioista sekä hallintoneuvostojen lakkauttamisesta. Osuuskuntien hallintoneuvostoja käsittelevät kirjoitukset koskivat vain kolmea ensimmäistä teemaa: hallintoneuvostojen asemaa, päätöksiä ja tehtäviä sekä jäsenyyksiä.
Valtionyhtiöiden hallintoneuvostoista kirjoitettiin osuuskuntien hallintoneuvostoja kriittisemmin. Hallintoneuvostojen tehtävistä ja tarpeettomuudesta kirjoitettaessa käytettiin paljon metaforia sen sijaan, että olisi kirjoitettu hallintoneuvostojen lakisääteisistä tehtävistä. Olisikin voinut olettaa, että hallintoneuvoston lakisääteinen tehtävä toimitusjohtajan ja hallituksen valvojana olisi noussut kirjoituksissa vahvemmin esiin. Tästä teemasta ei kuitenkaan käyty juurikaan keskustelua. Sen sijaan argumentoitiin, ettei hallintoneuvostoilla ole päätäntävaltaa, vaan niillä on pelkkä informaation jakamiseen keskittyvä rooli, vaikka lainsäädännön mukaan hallintoneuvostoilla voi olla monia selvästi päätöksentekoonkin liittyviä tehtäviä. Kaikissa yrityksissä hallintoneuvosto ei myöskäänvälttämättä käytä sitä valtaa, joka sille kuuluu ja jota se voisi käyttää.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että valtionyhtiöissä ollaan siirtymässä dualistisesta kohti monistista valvontajärjestelmää hallintoneuvostojen tulevien lakkauttamisaikeiden myötä. Sitä vastoin osuuskunnissa hallintoneuvostojen tarpeellisuutta ei oleasetettu kyseenalaiseksi.
Avainsanat: omistajaohjaus, hallintoneuvostot, valtionyhtiöt, osuuskunnat