Norsunluutornista basaariin - Nordin tekstianalyysimalli lokalisoinnin tarkastelun pohjana
LEHTOVAARA, AATU (2010)
LEHTOVAARA, AATU
2010
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20708
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20708
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on etsiä tapaa tutkia ohjelmistolokalisointia käännöstieteellisestä näkökulmasta. Tätä tarkoitusta varten olen valinnut tarkasteltavaksi Nordin tekstianalyysimallin. Pyrin selvittämään onko Nordin tekstianalyysimalli sopiva työkalu lokalisoinnin tutkimiseen. Olen valinnut Nordin mallin tarkastelun näkökulmakseni lokalisointiin, koska mallin avulla on mahdollista tarkastella monenlaisia tekstejä sekä rakenteeltaan monimutkaisia tekstejä. Lisäksi malli on hyvin käytännönläheinen ja siten lähellä tähänastista lokalisoinnin tutkimusta.
Käsittelen viittä Nordin tekstianalyysimalliin liittyvää asiaa, jotka ovat lokalisoinnin kannalta tärkeitä. Nämä viisi asiaa ovat mallin tekstikäsitys, mallin tapa jäsentää teksti piirteiksi, mallin käsitys käännösprosessista, lokalisoitavien tekstien muoto ja lokalisoinnin ajoittuminen suhteessa ohjelmiston tuottamiseen. Nordin mallin tekstikäsitys ei sovellu sellaisenaan lokalisoinnin tarkasteluun, koska käsityksen mukaan teksti on viestintäakti. Ohjelmistot eivät ole viestintäakteja. Tekstikäsitystä voidaan korjata ajattelemalla pseudoteksti, jolla on mallin mukaisen tekstin ominaisuuksia mutta joka ei ole viestintäakti. Mallin tapa järjestää teksti piirteiksi on käyttökelpoinen tapa jäsentää ohjelmistokokonaisuuksia, mutta mallin piirrejäsennys sisältää piirteitä, jotka eivät ole lokalisoinnin kannalta merkittäviä.
Nordin mallin sisältämä käsitys käännösprosessista vaikuttaa hyvin henkilökeskeiseltä. Lokalisointiprosessissa merkittävät toimijat puolestaan ovat yleensä jonkinlaisia organisaatioita. Mallin mukaan kääntäjän ja käyttäjän kohtaamat tekstit vaikuttavat olevan lähes täysin samanlaisia. Lokalisoinnissa näin ei ole. Lokalisoinnissa käsiteltävät tekstit poikkeavat muodoltaan ja funktioltaan merkittävästi siitä, millaisina käyttäjä ne kohtaa. Nordin mallissa kääntäjä vaikuttaa käsittelevän yleensä valmista tekstiä. Lokalisointi puolestaan aloitetaan usein, ennen kuin lokalisoitava ohjelmisto on valmis.
Koska Nordin mallissa on useita rakenteellisia ominaisuuksia, jotka eivät sovellu lokalisoinnin tarkasteluun, malli ei sellaisenaan sovellu käytettäväksi lokalisoinnin tutkimiseen. Mallissa on kuitenkin runsaasti sellaisia yksittäisiä elementtejä, joiden avulla on mahdollista sanoa kiinnostavia asioita lokalisoinnista. Tällaisia elementtejä ovat esimerkiksi tekstin ja funktion käsitteet sekä mallin tapa hahmottaa tekstin rakennetta ja erilaiset mahdollisuudet tarkastella kaupallisen ja ei-kaupallisen lokalisoinnin välisiä eroja. Näiden elementtien avulla on mielestäni mahdollista viedä lokalisoinnin tutkimusta laajemmalle sen nykyisestä markkinavetoisesta, tehokkuutta ja voittoja tavoittelevasta näkökulmasta.
Käsittelen viittä Nordin tekstianalyysimalliin liittyvää asiaa, jotka ovat lokalisoinnin kannalta tärkeitä. Nämä viisi asiaa ovat mallin tekstikäsitys, mallin tapa jäsentää teksti piirteiksi, mallin käsitys käännösprosessista, lokalisoitavien tekstien muoto ja lokalisoinnin ajoittuminen suhteessa ohjelmiston tuottamiseen. Nordin mallin tekstikäsitys ei sovellu sellaisenaan lokalisoinnin tarkasteluun, koska käsityksen mukaan teksti on viestintäakti. Ohjelmistot eivät ole viestintäakteja. Tekstikäsitystä voidaan korjata ajattelemalla pseudoteksti, jolla on mallin mukaisen tekstin ominaisuuksia mutta joka ei ole viestintäakti. Mallin tapa järjestää teksti piirteiksi on käyttökelpoinen tapa jäsentää ohjelmistokokonaisuuksia, mutta mallin piirrejäsennys sisältää piirteitä, jotka eivät ole lokalisoinnin kannalta merkittäviä.
Nordin mallin sisältämä käsitys käännösprosessista vaikuttaa hyvin henkilökeskeiseltä. Lokalisointiprosessissa merkittävät toimijat puolestaan ovat yleensä jonkinlaisia organisaatioita. Mallin mukaan kääntäjän ja käyttäjän kohtaamat tekstit vaikuttavat olevan lähes täysin samanlaisia. Lokalisoinnissa näin ei ole. Lokalisoinnissa käsiteltävät tekstit poikkeavat muodoltaan ja funktioltaan merkittävästi siitä, millaisina käyttäjä ne kohtaa. Nordin mallissa kääntäjä vaikuttaa käsittelevän yleensä valmista tekstiä. Lokalisointi puolestaan aloitetaan usein, ennen kuin lokalisoitava ohjelmisto on valmis.
Koska Nordin mallissa on useita rakenteellisia ominaisuuksia, jotka eivät sovellu lokalisoinnin tarkasteluun, malli ei sellaisenaan sovellu käytettäväksi lokalisoinnin tutkimiseen. Mallissa on kuitenkin runsaasti sellaisia yksittäisiä elementtejä, joiden avulla on mahdollista sanoa kiinnostavia asioita lokalisoinnista. Tällaisia elementtejä ovat esimerkiksi tekstin ja funktion käsitteet sekä mallin tapa hahmottaa tekstin rakennetta ja erilaiset mahdollisuudet tarkastella kaupallisen ja ei-kaupallisen lokalisoinnin välisiä eroja. Näiden elementtien avulla on mielestäni mahdollista viedä lokalisoinnin tutkimusta laajemmalle sen nykyisestä markkinavetoisesta, tehokkuutta ja voittoja tavoittelevasta näkökulmasta.