Honkolalaiset torpparit 1900-luvun alun murroksessa - Yhteisön ja sosiaalisen aseman merkitys torpparien suhtautumisessa torpparikysymykseen ja vuoden 1918 sotaan. Mikrohistoriallinen tutkimus Urjalan Honkolasta.
TAKKUNEN, JONNA (2010)
TAKKUNEN, JONNA
2010
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20703
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20703
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani sosiaalisen aseman ja yhteisön merkitystä torpparien suhtautumisessa omaan asemaansa torpparilaitoksen viimeisinä vuosina. Tutkin niin ikään heidän suhtautumistaan 1900-luvun alun torpparikysymykseen ja yhteiskunnallisen tilanteen kriisiytymiseen vuonna 1917 ja ennen kaikkea sisällissodassa 1918. Perehdyn aiheeseen paikallisella tasolla Urjalan Honkolan kylässä, joka muodostui pääasiassa suuren kartanon alustalaisista.
Tutkimukseni ulottuu 1900-luvun alusta sisällissodan jälkeiseen syksyyn. Perehdyn aiheeseen mikrohistoriallisella metodilla, käyttäen hyväkseni muistitietoa, jotta löytäisin aihepiiristä uutta tietoa. Itse tutkimuskysymyksen rinnalla kuljetan mielenkiinnosta mukaan otettua sivupolkua alueen kansanomaisen historian tarkkailusta. Kansanomaista historiaa etsin muistitiedosta ja Väinö Linnan romaanista Täällä Pohjantähden alla, sillä Linnan ja romaanin yhteydet Honkolan kylään ovat ilmeiset.
Aineistona käytän sekalaisesti kaikkea kirkon rippikirjoista työväenyhdistysten ja punakaartien pöytäkirjoihin. Muistitietoa haastatteluiden ja kirjallisten muistelmien muodossa käytän paljon.
Tutkimukseni osoittaa työväenyhdistyksen voimakkaan vaikutuksen yksittäisen torpparin heräämisessä torpparinasemansa epäoikeudenmukaisuuteen. Torpparien alisteisen aseman kokemiseen vaikutti myös tiivis kyläyhteisö, joka koostui pitkälti samankokoisista ja lähellä kartanoa sijainneista torpista. Sen sijaan kylän laitamilla ja kaukana keskustasta sijainneet, sekä talonpoikia isäntinään palvelleet torpparit jäivät työväenyhdistyksen ja sitä kautta alueen voimakkaan yhteisön ulkopuolelle.
Sisällissotaan osallistumisen suhteen alueella toimittiin samalla tavoin kuin työväenyhdistystenkin. Kapinaan osallistuttiin punaisella puolella suurella joukolla, joskin aktiivisesti vain sodan alussa. Yksikään alueen torppari ei osallistunut rintamataisteluihin eikä kaatunut sodassa, joten tilastoista heitä ei ole tähän mennessä näkynyt.
Tutkimukseni ulottuu 1900-luvun alusta sisällissodan jälkeiseen syksyyn. Perehdyn aiheeseen mikrohistoriallisella metodilla, käyttäen hyväkseni muistitietoa, jotta löytäisin aihepiiristä uutta tietoa. Itse tutkimuskysymyksen rinnalla kuljetan mielenkiinnosta mukaan otettua sivupolkua alueen kansanomaisen historian tarkkailusta. Kansanomaista historiaa etsin muistitiedosta ja Väinö Linnan romaanista Täällä Pohjantähden alla, sillä Linnan ja romaanin yhteydet Honkolan kylään ovat ilmeiset.
Aineistona käytän sekalaisesti kaikkea kirkon rippikirjoista työväenyhdistysten ja punakaartien pöytäkirjoihin. Muistitietoa haastatteluiden ja kirjallisten muistelmien muodossa käytän paljon.
Tutkimukseni osoittaa työväenyhdistyksen voimakkaan vaikutuksen yksittäisen torpparin heräämisessä torpparinasemansa epäoikeudenmukaisuuteen. Torpparien alisteisen aseman kokemiseen vaikutti myös tiivis kyläyhteisö, joka koostui pitkälti samankokoisista ja lähellä kartanoa sijainneista torpista. Sen sijaan kylän laitamilla ja kaukana keskustasta sijainneet, sekä talonpoikia isäntinään palvelleet torpparit jäivät työväenyhdistyksen ja sitä kautta alueen voimakkaan yhteisön ulkopuolelle.
Sisällissotaan osallistumisen suhteen alueella toimittiin samalla tavoin kuin työväenyhdistystenkin. Kapinaan osallistuttiin punaisella puolella suurella joukolla, joskin aktiivisesti vain sodan alussa. Yksikään alueen torppari ei osallistunut rintamataisteluihin eikä kaatunut sodassa, joten tilastoista heitä ei ole tähän mennessä näkynyt.