JOHTORYHMÄTYÖN HAASTEET - Tutkimus Helsingin kaupungin peruskouluista
LAAKSONEN, HEIDI (2010)
LAAKSONEN, HEIDI
2010
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20651
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20651
Tiivistelmä
Tutkielmassa luodaan katsaus Helsingin kaupungin peruskoulujen johtoryhmien työhön. Tutkielman päätehtävänä on tarkastella johtoryhmätyön keskeisiä haasteita johtoryhmätyön kehittämisen näkökulmasta. Työn teoreettiseen osuuteen on valittu pääkäsitteiksi peruskoulun johtaminen, jaettu johtajuus ja johtoryhmätyö. Tutkimus on rajattu koskemaan Helsingin kaupungin peruskoulujen johtoryhmiä.
Empiirisessä osuudessa tutkimuskohteena ovat Helsingin kaupungin peruskoulujen johtoryhmät. Työssä käytettävä aineisto on kerätty 88:sta Helsingin kaupungin peruskoulun johtoryhmästä, jotka osallistuivat johtoryhmävalmennukseen vuosina 2004-2008. Alun perin valmennuksen käyttöön laadittuun sähköiseen kyselyyn vastasi kaikkiaan yli neljäsataa peruskoulun johtoryhmän jäsentä. Aineisto koostuu sanallisesta ja numeerisesta materiaalista. Aineisto käsiteltiin teoriasidonnaisesti ja teemoittain siten, että kvalitatiivinen aineisto muodostaa analyysin perustan ja numeeriset vastaukset ovat täydentävässä roolissa.
Tutkimustulokset osoittivat, että johtoryhmien työssä oli osa-alueita, joiden suhteen johtoryhmillä on mahdollisuus kehittyä. Kaikki tässä työssä löydetyt kehittämiskohteet oli tunnistettavissa valituissa pohjateorioissa; koulun johtamisen, koulun jaetun johtajuuden ja johtoryhmätyön teorioissa. Näiden pohjateorioiden lisäksi haasteiden käsittelyyn löydettiin tukea myös ryhmä- ja tiimityön teorioista.
Johtoryhmätyön haasteita löytyi kaikkiaan viidestä eri teemasta, jotka ovat rooli, rakenne, organisointi, sitoutuminen ja ilmapiiri. Roolihaaste ilmeni ennen kaikkea johtoryhmän roolin epäselvyytenä koko koulun rakenteissa. Ryhmän rakenteen keskeisin haaste liittyi työnjakoon. Organisoinnin osalta haasteellisimmat osa-alueet olivat ajankäyttöön sekä kokouskäytäntöihin liittyvät kehittämiskohteet. Myös sitoutuminen johtoryhmätyöhön ja johtoryhmissä tehtyihin päätöksiin sekä ryhmän ilmapiiri tunnistettiin aineistosta nouseviksi kehittämiskohteiksi.
Aineistosta ilmeni, että tutkimuskohteena olevilla johtoryhmillä oli erilainen historia, rooli ja merkitys kotikouluissaan. Osan löydetyistä kehittämiskohteista tulkittiinkin johtuvan myös ryhmän elinkaaren vaiheista. Kehittämisen näkökulmasta tutkielmassa korostettiin koulukohtaista harkintaa johtoryhmän roolin ja johtoryhmätyön mielekkään organisoinnin suhteen. Tästä näkökulmasta tuotiin esille myös se, että johtoryhmäkäytäntö ei ole haasteellinen vain johtoryhmälle itselleen vaan johtamiskäytäntöjen muutokset koskevat koko koulua. Tutkielmassa kartoitettiin pääkysymyksen mukaisesti johtoryhmätyön keskeisiä haasteita. Erityisesti numeerisiin väittämiin annetut vastaukset kuitenkin osoittivat, että monilta osin tutkimuskohteena olevien johtoryhmien työ koetaan mielekkäänä ja johtoryhmätoiminta on organisoitu tarkoituksenmukaisella tavalla.
Asiasanat:peruskoulun johtaminen, jaettu johtajuus, johtoryhmätyö
Empiirisessä osuudessa tutkimuskohteena ovat Helsingin kaupungin peruskoulujen johtoryhmät. Työssä käytettävä aineisto on kerätty 88:sta Helsingin kaupungin peruskoulun johtoryhmästä, jotka osallistuivat johtoryhmävalmennukseen vuosina 2004-2008. Alun perin valmennuksen käyttöön laadittuun sähköiseen kyselyyn vastasi kaikkiaan yli neljäsataa peruskoulun johtoryhmän jäsentä. Aineisto koostuu sanallisesta ja numeerisesta materiaalista. Aineisto käsiteltiin teoriasidonnaisesti ja teemoittain siten, että kvalitatiivinen aineisto muodostaa analyysin perustan ja numeeriset vastaukset ovat täydentävässä roolissa.
Tutkimustulokset osoittivat, että johtoryhmien työssä oli osa-alueita, joiden suhteen johtoryhmillä on mahdollisuus kehittyä. Kaikki tässä työssä löydetyt kehittämiskohteet oli tunnistettavissa valituissa pohjateorioissa; koulun johtamisen, koulun jaetun johtajuuden ja johtoryhmätyön teorioissa. Näiden pohjateorioiden lisäksi haasteiden käsittelyyn löydettiin tukea myös ryhmä- ja tiimityön teorioista.
Johtoryhmätyön haasteita löytyi kaikkiaan viidestä eri teemasta, jotka ovat rooli, rakenne, organisointi, sitoutuminen ja ilmapiiri. Roolihaaste ilmeni ennen kaikkea johtoryhmän roolin epäselvyytenä koko koulun rakenteissa. Ryhmän rakenteen keskeisin haaste liittyi työnjakoon. Organisoinnin osalta haasteellisimmat osa-alueet olivat ajankäyttöön sekä kokouskäytäntöihin liittyvät kehittämiskohteet. Myös sitoutuminen johtoryhmätyöhön ja johtoryhmissä tehtyihin päätöksiin sekä ryhmän ilmapiiri tunnistettiin aineistosta nouseviksi kehittämiskohteiksi.
Aineistosta ilmeni, että tutkimuskohteena olevilla johtoryhmillä oli erilainen historia, rooli ja merkitys kotikouluissaan. Osan löydetyistä kehittämiskohteista tulkittiinkin johtuvan myös ryhmän elinkaaren vaiheista. Kehittämisen näkökulmasta tutkielmassa korostettiin koulukohtaista harkintaa johtoryhmän roolin ja johtoryhmätyön mielekkään organisoinnin suhteen. Tästä näkökulmasta tuotiin esille myös se, että johtoryhmäkäytäntö ei ole haasteellinen vain johtoryhmälle itselleen vaan johtamiskäytäntöjen muutokset koskevat koko koulua. Tutkielmassa kartoitettiin pääkysymyksen mukaisesti johtoryhmätyön keskeisiä haasteita. Erityisesti numeerisiin väittämiin annetut vastaukset kuitenkin osoittivat, että monilta osin tutkimuskohteena olevien johtoryhmien työ koetaan mielekkäänä ja johtoryhmätoiminta on organisoitu tarkoituksenmukaisella tavalla.
Asiasanat:peruskoulun johtaminen, jaettu johtajuus, johtoryhmätyö