TAISTELU TEHTAASTA Eri yhteiskunnallisten toimijoiden käyttämät moraaliset oikeutukset Kemijärven sellutehtaan ja Nokian Bochumin matkapuhelintehtaan alasajoa käsittelevässä julkisessa keskustelussa
NIEMELÄ, MIKKO (2010)
NIEMELÄ, MIKKO
2010
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20637
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20637
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani perehdyn analysoimaan Kemijärven sellutehtaan ja Nokian Bochumin matkapuhelintehtaan lakkauttamispäätöksestä seurannutta julkista keskustelua kahden eri median välityksellä. Aineistonani ovat Helsingin Sanomat ja Lapin Kansa. Aineistoni koostuu uutis- ja reportaasijutuista sekä pääkirjoituksista, kolumneista ja yleisön mielipidekirjoituksista. Tuon esille tehdaskeskusteluihin osallistuneet eri yhteiskunnalliset toimijat ja heidän moraaliset valtapiirioikeutukset, joita toimijat esittävät eri mediateksteissä. Valtapiirioikeutukset ovat moraalisia teemoja, joihin ihmiset vetoavat erilaisissa kiistatilanteissa. Oikeutukset ovat; innoituksen, kodin, mielipiteen, kansalaisuuden, teollisuuden ja markkinoiden valtapiiri. Valtapiiriteorian ovat kehitelleet ranskalaiset Luc Boltanski ja Laurent Thévenot. Työssäni käytän myös Bruno Latourin kehittelemää seitsemättä valtapiiriä: ekologian valtapiiriä.
Menetelmäni perustuu Michel Foucaultin diskurssianalyysiin. Yhteiskunnan eri toimijat ovat erilaisissa valta-asemissa. Heillä on yhteiskunnallisen aseman mukainen valta, jonka vuoksi he esittävät asiat tietyllä tavalla. Heillä on myös erilaista tietoa. Eri toimijoiden valtasuhteet muodostavat kiistatilanteita, joita myös tehdaslakkauttamiset olivat.
Kemijärven aineistosta luokittelin kahdeksan eri toimijaluokkaa: Stora Enso, Massaliike, hallitus, oppositio, metsäalan ammattilaiset, maakuntatoimijat, ammattiyhdistys, asiantuntijat ja Ruukki Group sekä Anaika Group. Toimijat vetosivat useisiin valtapiireihin eri tilanteissa. Ne kuitenkin jäivät kaikki markkinoiden valtapiirin varjoon, johon Stora Enso lakkauttamispäätöksensä perusti. Kritiikki kohdistui valtion rooliin pörssiyhtiön osakkaana ja Stora Enson suurimpana osakkeenomistajana. Valtio moralisoi Stora Enson päätöstä, muttei tehnyt mitään sen kieltämiseksi. Tehtaan lakkautumisesta rakentui myös tarina, jota erityisesti Helsingin Sanomat piti yllä. Tarinan alku oli uutinen pohjoisen sellutehtaan lakkauttamisesta ja ihmisten jäämisestä työttömiksi. Tarinan keskivaiheena voidaan pitää Massaliikkeen syntyä ja kapinointia lakkauttamispäätöstä vastaan. Tarinan dramaattinen ja samalla konkreettinen loppu oli tehtaan purku. Nokian Bochum-uutisointi oli erilainen. Siinä Nokian toiminta Saksassa oikeutettiin globaaleihin lainalaisuuksiin ja kovaan kilpailuun vedoten. Nokian tapauksessa moraalia ei kyselty, vaan pohdittiin sitä, onko Nokia noudattanut lakia ja oliko Nokian viestintä työntekijöille oikein lakkauttamispäätöksessä. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista seurata esimerkiksi seuraavia vaaleja. Kuinka oppositio käyttää tehdaslakkautuksia kampanjoinnissaan? Mihin valtapiireihin ne tukeutuvat, ja miten media esittää keskustelun?
Avainsanat: Kemijärven sellutehdas, Nokian Bochumin matkapuhelintehdas, valtapiirit, diskurssi, toimija, oikeutus.
Menetelmäni perustuu Michel Foucaultin diskurssianalyysiin. Yhteiskunnan eri toimijat ovat erilaisissa valta-asemissa. Heillä on yhteiskunnallisen aseman mukainen valta, jonka vuoksi he esittävät asiat tietyllä tavalla. Heillä on myös erilaista tietoa. Eri toimijoiden valtasuhteet muodostavat kiistatilanteita, joita myös tehdaslakkauttamiset olivat.
Kemijärven aineistosta luokittelin kahdeksan eri toimijaluokkaa: Stora Enso, Massaliike, hallitus, oppositio, metsäalan ammattilaiset, maakuntatoimijat, ammattiyhdistys, asiantuntijat ja Ruukki Group sekä Anaika Group. Toimijat vetosivat useisiin valtapiireihin eri tilanteissa. Ne kuitenkin jäivät kaikki markkinoiden valtapiirin varjoon, johon Stora Enso lakkauttamispäätöksensä perusti. Kritiikki kohdistui valtion rooliin pörssiyhtiön osakkaana ja Stora Enson suurimpana osakkeenomistajana. Valtio moralisoi Stora Enson päätöstä, muttei tehnyt mitään sen kieltämiseksi. Tehtaan lakkautumisesta rakentui myös tarina, jota erityisesti Helsingin Sanomat piti yllä. Tarinan alku oli uutinen pohjoisen sellutehtaan lakkauttamisesta ja ihmisten jäämisestä työttömiksi. Tarinan keskivaiheena voidaan pitää Massaliikkeen syntyä ja kapinointia lakkauttamispäätöstä vastaan. Tarinan dramaattinen ja samalla konkreettinen loppu oli tehtaan purku. Nokian Bochum-uutisointi oli erilainen. Siinä Nokian toiminta Saksassa oikeutettiin globaaleihin lainalaisuuksiin ja kovaan kilpailuun vedoten. Nokian tapauksessa moraalia ei kyselty, vaan pohdittiin sitä, onko Nokia noudattanut lakia ja oliko Nokian viestintä työntekijöille oikein lakkauttamispäätöksessä. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista seurata esimerkiksi seuraavia vaaleja. Kuinka oppositio käyttää tehdaslakkautuksia kampanjoinnissaan? Mihin valtapiireihin ne tukeutuvat, ja miten media esittää keskustelun?
Avainsanat: Kemijärven sellutehdas, Nokian Bochumin matkapuhelintehdas, valtapiirit, diskurssi, toimija, oikeutus.