Asuinaluesuunnittelu asukkaiden turvallisuudentunteiden tukijana - Tapaukset Muotiala ja Tesoma
SEPPÄLÄ, MARIA (2010)
SEPPÄLÄ, MARIA
2010
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20627
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20627
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee asukkaiden turvallisuuskokemuksia asuinalueilla. Tarkoituksena on hahmottaa, millä tavoin suunnittelussa käytetyt turvallisuuslähtöiset suunnitteluperusteet ja asukkaiden kokema turvallisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan, millaisia vaikutuksia paikallisella kontekstilla on turvallisuudentunteen syntymiseen. Tarkastelun kohteina ovat Muotialan ja Tesoman asuinalueet Tampereella.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu turvallisuuslähtöisten suunnitteluperusteiden eli niin sanotun CPTED-mallin (Crime Prevention Through Environmental Design) avaami-sesta. Mallilla tarkoitetaan rikosten torjuntaa ympäristösuunnittelun keinoin. Lisäksi käsitteellisessä tarkastelussa keskitytään turvallisuuden ja turvattomuuden kokemiseen.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto muodostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, joita toteutettiin yhteensä 19. Tutkimuksessa tehtiin yksi asiantuntijahaastattelu ja 18 asukashaastattelua, joista 9 kohdistui Muotialaan ja 9 Tesomalle. Kummallakin alueella haastateltiin 6 naista ja 3 miestä. Aineiston analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimus osoittaa, että asukkaiden turvallisuuskokemuksien muodostumiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Tutkimuksen kohdealueet koetaan pääsääntöisesti turvallisiksi, mutta myös turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä esiintyy. Koetun turvattomuuden aiheuttajat ovat sekä kontekstisidonnaisia että kontekstista riippumattomia. Tämän vuoksi kontekstin huomioiminen suunnittelussa on tärkeää, mutta pelkällä suunnittelulla ei voida kuitenkaan poistaa turvattomuutta asuinalueilta. Turvallisuuslähtöisten suunnitteluperusteiden voidaankin sanoa tukevan asukkaan turvallisuuden kokemista asuinalueilla, mutta lisäksi on tekijöitä, joihin suunnittelulla ei voida vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset tekijät.
Jatkotutkimus tutkimusteemasta voidaankin nähdä tärkeänä, jotta saataisiin laajempaa tietoa kontekstitekijöiden vaikutuksesta asukkaiden turvallisuudentunteisiin. Toisaalta tutkimusta voitaisiin suunnata myös nykyisiin suunnittelukäytäntöihin sekä niin sanotulle toteuttavalle tasolle. Näin kartoitettaisiin niitä näkemyksiä, joita toteuttavalla tasolla on turvallisuuteen liittyen. Olisikin tärkeää laajentaa tutkimustietoa siitä, miten turvallisuusnäkökulmia nykyään huomioidaan asuinaluesuunnittelussa.
AVAINSANAT: turvallisuuslähtöinen suunnittelu, turvallisuus ja turvattomuuden kokeminen
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu turvallisuuslähtöisten suunnitteluperusteiden eli niin sanotun CPTED-mallin (Crime Prevention Through Environmental Design) avaami-sesta. Mallilla tarkoitetaan rikosten torjuntaa ympäristösuunnittelun keinoin. Lisäksi käsitteellisessä tarkastelussa keskitytään turvallisuuden ja turvattomuuden kokemiseen.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto muodostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, joita toteutettiin yhteensä 19. Tutkimuksessa tehtiin yksi asiantuntijahaastattelu ja 18 asukashaastattelua, joista 9 kohdistui Muotialaan ja 9 Tesomalle. Kummallakin alueella haastateltiin 6 naista ja 3 miestä. Aineiston analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimus osoittaa, että asukkaiden turvallisuuskokemuksien muodostumiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Tutkimuksen kohdealueet koetaan pääsääntöisesti turvallisiksi, mutta myös turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä esiintyy. Koetun turvattomuuden aiheuttajat ovat sekä kontekstisidonnaisia että kontekstista riippumattomia. Tämän vuoksi kontekstin huomioiminen suunnittelussa on tärkeää, mutta pelkällä suunnittelulla ei voida kuitenkaan poistaa turvattomuutta asuinalueilta. Turvallisuuslähtöisten suunnitteluperusteiden voidaankin sanoa tukevan asukkaan turvallisuuden kokemista asuinalueilla, mutta lisäksi on tekijöitä, joihin suunnittelulla ei voida vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset tekijät.
Jatkotutkimus tutkimusteemasta voidaankin nähdä tärkeänä, jotta saataisiin laajempaa tietoa kontekstitekijöiden vaikutuksesta asukkaiden turvallisuudentunteisiin. Toisaalta tutkimusta voitaisiin suunnata myös nykyisiin suunnittelukäytäntöihin sekä niin sanotulle toteuttavalle tasolle. Näin kartoitettaisiin niitä näkemyksiä, joita toteuttavalla tasolla on turvallisuuteen liittyen. Olisikin tärkeää laajentaa tutkimustietoa siitä, miten turvallisuusnäkökulmia nykyään huomioidaan asuinaluesuunnittelussa.
AVAINSANAT: turvallisuuslähtöinen suunnittelu, turvallisuus ja turvattomuuden kokeminen