KUNNALLISEN LIIKUNTA- JA NUORISOTYÖN HISTORIAA PIRKKALASSA 1938-2004
ESKOLA, JUSSI (2010)
ESKOLA, JUSSI
2010
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20619
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20619
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut Pirkkalan kunnan liikunta- ja nuorisotyön vaiheita. Olen selvittänyt, millä tavalla kunnallinen liikunta- ja nuorisotyö on muuttunut historian aikana ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet muutokseen. Kunnallinen liikunta- ja nuorisotyö käynnistyi Pirkkalassa varsinaisesti toisen maailmansodan jälkeen. Urheilulautakunta oli perustettu jo vuonna 1938, mutta sotavuodet tyrehdyttivät lautakunnan toiminnan. Kuten Suomen muissakin kunnissa, myös Pirkkalassa urheilulautakunta perustettiin kunnan urheiluolosuhteiden kehittämiseksi. Sodan jälkeen urheiluedellytysten parantamisella oli merkittävä yhteiskunnallinen merkitys, sillä urheilun uskottiin sosiaalistavan ja integroivan yksilöt yhteiskuntaan. Urheiluedellytysten parantaminen koettiin tärkeäksi myös Pirkkalan kunnassa, ja urheilulautakunnan taloudelliset toimintaedellytykset olivat usein erittäin hyvät.
Kansalliseen tasoon verrattuna kunnallinen nuorisotyö aloitettiin Pirkkalassa varsin myöhään. Nuorisotyö oli muodostanut 1950-alussa raittiuslautakunnan kanssa yhdistelmälautakunnan, mutta nuorisoasioita tämä lautakunta käsitteli erittäin harvoin. Tämän vuoksi nuorisotyön historia täytyy katsoa alkaneeksi vuodesta 1955, jolloin nuorisotyölautakunta aloitti toimintansa. Lautakunnan toimintaa vaikeuttivat heikot taloudelliset resurssit. Koko historian ajan liikuntatyö on nauttinut Pirkkalassa suurempaa arvostusta kuin nuorisotyö. Konkreettisimmin tämä näkyi lautakuntien määrärahoissa, jotka olivat liikuntatyöllä järjestäen suuremmat kuin nuorisotyöllä.
Yhteiskunnallinen kehitys on luonnollisesti vaikuttanut sekä nuoriso- että liikuntatyön vaiheisiin Pirkkalassa. Hyvinvointivaltioprojekti näkyi vuoden 1972 nuorisotyölaissa sekä vuoden 1980 liikuntalaissa. Lakien myötä lautakuntien taloudelliset resurssit paranivat huomattavasti. Yhtä lailla taloudelliset taloudelliset taantumat, ja etenkin 1990-luvun lama, vaikeuttivat lautakuntien toimintaa ja pakottivat niitä tekemään rajuja leikkauksia budjetteihinsa. Urheilulautakunnan tilalle vuonna 1972 perustettu liikuntalautakunta alkoi nimensä mukaisesti painottaa toiminnassaan enemmän liikunnan merkitystä urheilun sijasta. Samaan aikaan kunnallisen nuoriso- ja liikuntatoiminnan muodot laajenivat, ja toiminta tavoitti yhä useampia kuntalaisia.
Laajimmillaan nuoriso- ja liikuntatyön järjestämä toiminta oli 1980-luvulla. Tämän jälkeen toimintaa ei enää pyritty laajentamaan. 1990-luvun laman aikana sekä liikunta- että nuorisotyössä huomiota alettiin kiinnittää yhä enemmän erityisryhmiin. Laman hellitettyä liikuntaedellytykset paranivat Pirkkalassa huomattavasti liikuntatalon valmistuttua vuonna 2000. Nuorisotoimen ilonaihe oli puolestaan vuonna 1997 valmistunut uusi nuorisokahvila kuntakeskukseen. Nuorisokahvilan tapauksessa nuoret saivat itse vaikuttaa kahvilan sisustukseen. Tämä kuvastaa osaltaan sitä muutosta, mikä Pirkkalan kunnallisessa nuorisotyössä oli käynnistynyt aiempina vuosikymmeninä: enää nuorisotyö ei ollut yhtä ylhäältä ohjautuvaa, kuin mitä se oli ollut aiemmin, vaan nyt nuoret saivat myös itse vaikuttaa heille suunnatun toiminnan sisältöön.
Asiasanat:Historia, historiikki, kunnallinen nuorisotyö, kunnallinen liikuntatyö, liikuntatyö, nuorisotyö, Pirkkala
Kansalliseen tasoon verrattuna kunnallinen nuorisotyö aloitettiin Pirkkalassa varsin myöhään. Nuorisotyö oli muodostanut 1950-alussa raittiuslautakunnan kanssa yhdistelmälautakunnan, mutta nuorisoasioita tämä lautakunta käsitteli erittäin harvoin. Tämän vuoksi nuorisotyön historia täytyy katsoa alkaneeksi vuodesta 1955, jolloin nuorisotyölautakunta aloitti toimintansa. Lautakunnan toimintaa vaikeuttivat heikot taloudelliset resurssit. Koko historian ajan liikuntatyö on nauttinut Pirkkalassa suurempaa arvostusta kuin nuorisotyö. Konkreettisimmin tämä näkyi lautakuntien määrärahoissa, jotka olivat liikuntatyöllä järjestäen suuremmat kuin nuorisotyöllä.
Yhteiskunnallinen kehitys on luonnollisesti vaikuttanut sekä nuoriso- että liikuntatyön vaiheisiin Pirkkalassa. Hyvinvointivaltioprojekti näkyi vuoden 1972 nuorisotyölaissa sekä vuoden 1980 liikuntalaissa. Lakien myötä lautakuntien taloudelliset resurssit paranivat huomattavasti. Yhtä lailla taloudelliset taloudelliset taantumat, ja etenkin 1990-luvun lama, vaikeuttivat lautakuntien toimintaa ja pakottivat niitä tekemään rajuja leikkauksia budjetteihinsa. Urheilulautakunnan tilalle vuonna 1972 perustettu liikuntalautakunta alkoi nimensä mukaisesti painottaa toiminnassaan enemmän liikunnan merkitystä urheilun sijasta. Samaan aikaan kunnallisen nuoriso- ja liikuntatoiminnan muodot laajenivat, ja toiminta tavoitti yhä useampia kuntalaisia.
Laajimmillaan nuoriso- ja liikuntatyön järjestämä toiminta oli 1980-luvulla. Tämän jälkeen toimintaa ei enää pyritty laajentamaan. 1990-luvun laman aikana sekä liikunta- että nuorisotyössä huomiota alettiin kiinnittää yhä enemmän erityisryhmiin. Laman hellitettyä liikuntaedellytykset paranivat Pirkkalassa huomattavasti liikuntatalon valmistuttua vuonna 2000. Nuorisotoimen ilonaihe oli puolestaan vuonna 1997 valmistunut uusi nuorisokahvila kuntakeskukseen. Nuorisokahvilan tapauksessa nuoret saivat itse vaikuttaa kahvilan sisustukseen. Tämä kuvastaa osaltaan sitä muutosta, mikä Pirkkalan kunnallisessa nuorisotyössä oli käynnistynyt aiempina vuosikymmeninä: enää nuorisotyö ei ollut yhtä ylhäältä ohjautuvaa, kuin mitä se oli ollut aiemmin, vaan nyt nuoret saivat myös itse vaikuttaa heille suunnatun toiminnan sisältöön.
Asiasanat:Historia, historiikki, kunnallinen nuorisotyö, kunnallinen liikuntatyö, liikuntatyö, nuorisotyö, Pirkkala