Pienten yleisten kirjastojen verkkosivustojen sisällönanalyysi
JÄMSEN, SAILA (2010)
JÄMSEN, SAILA
2010
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20592
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20592
Tiivistelmä
Työni tavoitteena oli selvittää, minkä tyyppisiä sisältöjä suomalaisten yleisten kirjastojen verkkosivuilla tulisi erilaisten kirjastopoliittisten tavoitteiden sekä aiempien tutkimusten perusteella olla, mitä sisältöjä pienten kuntien yleisten kirjastojen verkkosivuilla tutkimusaineiston perusteella on, sekä mitä puutteita tai vahvuuksia sisältöjen kattavuudessa on havaittavissa. Keskeisenä käsitteenä tutkimuksessani on hybridikirjasto. Sen ideana on perinteisten palvelujen lisäksi tarjota myös virtuaaliset väylät kirjaston aineistoihin, palveluihin ja osaamiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Analysoinnin helpottamiseksi kirjastojen verkkosivujen sisällöt jaettiin neljään osa-alueeseen: tiedottaviin sisältöihin, fyysisiin kokoelmiin liittyviin sisältöihin, verkkokokoelmiin ja muihin verkkopalveluihin / -sisältöihin. Osaalueet jaettiin vielä yhteensä 12 sisältöluokkaan, joiden sisälle koottiin esimerkkejä luokkien sisällöistä. Tämän jälkeen kullekin sisällölle laskettiin esiintymien lukumäärät aineistossa.
Tutkimuskohteena olivat alle 6000 asukkaan kuntien kirjastojen verkkosivustot. Otoksen valinnassa hyödynnettiin ositettua otantaa ja systemaattista satunnaisotantaa. Näin pyrittiin varmistamaan, että otokseen valikoituneet kunnat edustivat tasapuolisesti Suomen eri alueita sekä erikokoisia alle 6000 asukkaan kuntia. 177 kunnasta lopulliseen otokseen valikoitui 50 kunnan kirjaston verkkosivustot.
Tutkielman teoreettisen osuuden perusteella kirjastojen verkkosivustoilla tulisi olla ainakin kirjaston palveluista, tiloista ja toiminnoista tiedottavia sisältöjä, kokoelmatietokanta sekä kokoelmien kuvailua, organisoitu linkkikokoelma, tiedonhaussa opastavia sisältöjä, paikalliseen yhteisöön liittyvää aineistoa, yhteistyöstä kertovia sisältöjä, hybridikirjastolle ominaisia vuorovaikutteisia palveluita ja sisältöjä, sivujen kuvailua ja segmentoituja aineistoja.
Tutkimusotoksen perusteella pienten kirjastojen verkkosivut ovat painottuneet tiedottaviin sisältöihin. Erityisen vahva osa-alue olivat yhteystiedot. Myös kokoelmatietokanta oli lähes kaikilla tutkituilla sivustoilla. Vahvaksi osa-alueeksi arvioitiin myös paikallisaineistojen tarjoaminen. Osaltaan tämä kylläkin selittyi sillä, että pienten kirjastojen verkkosivut olivat usein kiinteä osa kunnan verkkosivuja.
Puutteellisiksi arvioitiin etenkin sellaiset sisällöt, kuin toimintapolitiikasta informointi, verkkosivujen kuvaus ja segmentoidut sisällöt. Myös hybridikirjastoille ominaisia palveluita oli melko niukasti, mutta kun otetaan huomioon tutkittujen kirjastojen pieni koko, niin ainakin joitain hybridikirjastolle ominaisia sisältöjä esiintyi yllättävän paljon. Esimerkiksi etätietopalveluksi luokiteltuja sisältöjä oli peräti 40 %:lla sivustoista.
Tutkittujen kirjastojen verkkosivujen huomattiin olevan sisältöjen osalta hyvin vaihtelevia. Osaa kirjastoista pystyi täydellä syyllä kutsumaan hybridikirjastoiksi kun taas osa vaikutti verkkosivujensa sisältöjen perusteella melko alkeellisilta. Kokonaisuutena ajatellen pienten kirjastojen verkkosivustot olivat kuitenkin yllättävän kattavia. Eniten hybridikirjastoille ominaisia verkkopalveluita oli yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa tehdyillä kimppasivustoilla.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Analysoinnin helpottamiseksi kirjastojen verkkosivujen sisällöt jaettiin neljään osa-alueeseen: tiedottaviin sisältöihin, fyysisiin kokoelmiin liittyviin sisältöihin, verkkokokoelmiin ja muihin verkkopalveluihin / -sisältöihin. Osaalueet jaettiin vielä yhteensä 12 sisältöluokkaan, joiden sisälle koottiin esimerkkejä luokkien sisällöistä. Tämän jälkeen kullekin sisällölle laskettiin esiintymien lukumäärät aineistossa.
Tutkimuskohteena olivat alle 6000 asukkaan kuntien kirjastojen verkkosivustot. Otoksen valinnassa hyödynnettiin ositettua otantaa ja systemaattista satunnaisotantaa. Näin pyrittiin varmistamaan, että otokseen valikoituneet kunnat edustivat tasapuolisesti Suomen eri alueita sekä erikokoisia alle 6000 asukkaan kuntia. 177 kunnasta lopulliseen otokseen valikoitui 50 kunnan kirjaston verkkosivustot.
Tutkielman teoreettisen osuuden perusteella kirjastojen verkkosivustoilla tulisi olla ainakin kirjaston palveluista, tiloista ja toiminnoista tiedottavia sisältöjä, kokoelmatietokanta sekä kokoelmien kuvailua, organisoitu linkkikokoelma, tiedonhaussa opastavia sisältöjä, paikalliseen yhteisöön liittyvää aineistoa, yhteistyöstä kertovia sisältöjä, hybridikirjastolle ominaisia vuorovaikutteisia palveluita ja sisältöjä, sivujen kuvailua ja segmentoituja aineistoja.
Tutkimusotoksen perusteella pienten kirjastojen verkkosivut ovat painottuneet tiedottaviin sisältöihin. Erityisen vahva osa-alue olivat yhteystiedot. Myös kokoelmatietokanta oli lähes kaikilla tutkituilla sivustoilla. Vahvaksi osa-alueeksi arvioitiin myös paikallisaineistojen tarjoaminen. Osaltaan tämä kylläkin selittyi sillä, että pienten kirjastojen verkkosivut olivat usein kiinteä osa kunnan verkkosivuja.
Puutteellisiksi arvioitiin etenkin sellaiset sisällöt, kuin toimintapolitiikasta informointi, verkkosivujen kuvaus ja segmentoidut sisällöt. Myös hybridikirjastoille ominaisia palveluita oli melko niukasti, mutta kun otetaan huomioon tutkittujen kirjastojen pieni koko, niin ainakin joitain hybridikirjastolle ominaisia sisältöjä esiintyi yllättävän paljon. Esimerkiksi etätietopalveluksi luokiteltuja sisältöjä oli peräti 40 %:lla sivustoista.
Tutkittujen kirjastojen verkkosivujen huomattiin olevan sisältöjen osalta hyvin vaihtelevia. Osaa kirjastoista pystyi täydellä syyllä kutsumaan hybridikirjastoiksi kun taas osa vaikutti verkkosivujensa sisältöjen perusteella melko alkeellisilta. Kokonaisuutena ajatellen pienten kirjastojen verkkosivustot olivat kuitenkin yllättävän kattavia. Eniten hybridikirjastoille ominaisia verkkopalveluita oli yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa tehdyillä kimppasivustoilla.