"Oni veli sebâ derzko i vyzyvaûŝe" : strategii i taktiki ob'âsneniâ ètničeskoj nenavisti : analiz osveŝeniâ rasistskogo konflikta "Kondopoga" v četyreh krupnejših rossijskih gazetah
KOSKINEN, ELINA (2010)
KOSKINEN, ELINA
2010
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20575
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20575
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni tutkin Kontupohjan rasistisen mellakan uutisointia neljässä venäläisessä sanomalehdessä: Izvestija, Komsomolskaja Pravda, Kommersant ja Rossijskaja Gazeta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia erilaisia tulkintoja lehdet antoivat rasistiselle mellakalle ja millaiset teemat nousivat tapahtuman ympärillä käytyyn laajempaan keskusteluun. Työn lähtökohta on, että Venäjän Karjalassa Kontupohjan kaupungissa syyskuussa 2006 esitetyt kaukasialaisvähemmistön karkotusvaatimukset sekä vähemmistön omaisuuteen kohdistuneet tuhotyöt olivat luonteeltaan rasistisia. Hyvän journalistisen tavan mukaisesti tiedotusvälineiden ei tulisi osallistua etnisten ennakkoluulojen ja rasististen ilmiöiden levittämiseen, vaan tukea suvaitsevaisuuden ilmapiiriä yhteiskunnassa. Tutkielman tiedon intressi on emansipatorinen, mikä tarkoittaa, että tutkimuksen tarkoituksena on tehdä näkyväksi sellaisia negatiivisia puhetapoja, jotka saattavat tuottaa ja ylläpitää etnisiin vähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja syrjintää, sekä samalla kiinnittää huomiota sellaisiin positiivisiin puhetapoihin, jotka voisivat edistää suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon toteumista yhteiskunnassa.
Työn teoriapohjan muodostavat Robert Milesin rasismikäsitys sekä kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimusmetodina on käytetty kehysanalyysin (eng. frame analysis) menetelmiä. Kehyksen käsitteellä tarkoitetaan niitä erilaisia tulkintamalleja, selityksiä, syitä ja seurauksia sekä moraalisia arvioita, joita toimittajat antavat uutisoinnin kohteena oleville tapahtumille. Tutkimuksesta käy ilmi, että Kontupohjan mellakkaa kehystettiin analyysin kohteena olevissa lehdissä pääasiassa neljällä tavalla. Nämä ovat: sodan kehys, jossa mellakkaa luonnehditaan etnisten ryhmien väliseksi sodaksi ja tapahtuman syyksi esitetään tshetsheenivähemmistön rikollinen käyttäytyminen, kansannousun kehys, jossa mellakka kuvataan paikallisviranomaisten korruptoituneisuutta vastaan suunnatuksi poliittiseksi mielenilmaukseksi, lain kehys, jossa mellakka kuvataan viranomaisnäkökulmasta puhtaasti laittomaksi ilkivallaksi ilman rasistisia piirteitä sekä aineistossa harvemmin esiintyvä bisneksen kehys, jossa mellakan syiksi esitetään paikallisten yrittäjien väliset erimielisyydet. Tapahtumaa seuranneesta laajasta julkisesta keskustelusta esiin nousevat kahdenlaiset kannanotot. Ensimmäisen ryhmän mielipiteissä Kontupohjan tapahtumien nähdään kertovan etnisten ryhmien rikollisuudesta ja viranomaisten kyvyttömyydestä hallita tilannetta. Toisen ryhmän mielipiteet koostuvat pääsiassa sosiologien ja muiden asiantuntijoiden kommenteista. Niiden mukaan Kontupohja on vakava merkki sekä ksenofobian kasvusta että venäläisten madaltuneesta kynnyksestä ryhtyä rasistisiin tekoihin.
Tutkimus osoittaa, että Kontupohjan tapahtumia uutisoitiin lehdissä pääasiassa joko Kontupohjan venäläisen paikallisväestön tai viranomaisten näkökulmasta. Tapahtumaa ei usein luokiteltu rasistiseksi, vaan sille annettiin muita tulkintoja, jotka osaltaan työnsivät tapahtuman ksenofobista aspektia julkisen keskustelun ulkopuolelle. Mellakoiden seurauksena Kontupohjasta evakuoimaan joudutun tshetsheenivähemmistön näkökulma puuttui huomattavasta osasta uutisia, eikä tshetsheenien vaikea asema Venäjän federaation kansalaisina noussut esiin keskustelussa.
Asiasanat:Kontupohja, rasismi, ksenofobia, kehysanalyysi
Työn teoriapohjan muodostavat Robert Milesin rasismikäsitys sekä kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimusmetodina on käytetty kehysanalyysin (eng. frame analysis) menetelmiä. Kehyksen käsitteellä tarkoitetaan niitä erilaisia tulkintamalleja, selityksiä, syitä ja seurauksia sekä moraalisia arvioita, joita toimittajat antavat uutisoinnin kohteena oleville tapahtumille. Tutkimuksesta käy ilmi, että Kontupohjan mellakkaa kehystettiin analyysin kohteena olevissa lehdissä pääasiassa neljällä tavalla. Nämä ovat: sodan kehys, jossa mellakkaa luonnehditaan etnisten ryhmien väliseksi sodaksi ja tapahtuman syyksi esitetään tshetsheenivähemmistön rikollinen käyttäytyminen, kansannousun kehys, jossa mellakka kuvataan paikallisviranomaisten korruptoituneisuutta vastaan suunnatuksi poliittiseksi mielenilmaukseksi, lain kehys, jossa mellakka kuvataan viranomaisnäkökulmasta puhtaasti laittomaksi ilkivallaksi ilman rasistisia piirteitä sekä aineistossa harvemmin esiintyvä bisneksen kehys, jossa mellakan syiksi esitetään paikallisten yrittäjien väliset erimielisyydet. Tapahtumaa seuranneesta laajasta julkisesta keskustelusta esiin nousevat kahdenlaiset kannanotot. Ensimmäisen ryhmän mielipiteissä Kontupohjan tapahtumien nähdään kertovan etnisten ryhmien rikollisuudesta ja viranomaisten kyvyttömyydestä hallita tilannetta. Toisen ryhmän mielipiteet koostuvat pääsiassa sosiologien ja muiden asiantuntijoiden kommenteista. Niiden mukaan Kontupohja on vakava merkki sekä ksenofobian kasvusta että venäläisten madaltuneesta kynnyksestä ryhtyä rasistisiin tekoihin.
Tutkimus osoittaa, että Kontupohjan tapahtumia uutisoitiin lehdissä pääasiassa joko Kontupohjan venäläisen paikallisväestön tai viranomaisten näkökulmasta. Tapahtumaa ei usein luokiteltu rasistiseksi, vaan sille annettiin muita tulkintoja, jotka osaltaan työnsivät tapahtuman ksenofobista aspektia julkisen keskustelun ulkopuolelle. Mellakoiden seurauksena Kontupohjasta evakuoimaan joudutun tshetsheenivähemmistön näkökulma puuttui huomattavasta osasta uutisia, eikä tshetsheenien vaikea asema Venäjän federaation kansalaisina noussut esiin keskustelussa.
Asiasanat:Kontupohja, rasismi, ksenofobia, kehysanalyysi