Annie Proulxin kertomusten maisema -- kertomus luontosuhteen kirjoituksena
LAITINEN, LAURA (2010)
LAITINEN, LAURA
2010
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20553
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20553
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Annie Proulxin tuotantoa kerrottuina maisemina. Kohdeteoksina ovat novellit "Brokeback Mountain" ja "The Half-Skinned Steer" sekä romaani The Shipping News. Maisema ymmärretään tutkielmassa kertomusten rakenteellisena, ideologisena ja myyttisenä jäsentäjänä.
Kerronnan analyysi nojaa klassiseen ja jälkiklassiseen narratologiseen käsitteistöön. Kertomisen taitoa analysoidaan kertojan äänen, näkökulmien ja sisäistekijän paikantumisen kannalta. Erityisinä luontosuhteen kannalta kiinnostavina osa-alueina näyttäytyvät tarinamaailman tila ja aika. Yhtäältä kertomusten rakenneanalyysi tukee temaattisia tulkintoja, toisaalta teemojen katsotaan vaikuttavan rakenteellisiin seikkoihin. Proulxin keskeisinä teemoina työssä näyttäytyvät luontosuhde, seksuaali-politiikka ja kansanperinne.
Tutkielmassa sovelletaan ekokriittistä filosofiaa ja kirjallisuudentutkimusta kertomusten luontosuh-teen tulkintaan. Kertomuksissa ihmisen kamppailu luontoa vastaan kääntyy ironisesti ihmisen koh-taloksi. Henkilöhahmon elämä näyttäytyy väliaikaisena luonnonhistorian laajemmassa ajallisessa kaaressa. Palauttamalla kertomuksen alkuun ja muistuttamalla syklisestä aikakäsityksestä kertomus voi luoda yhteyden arkaaisen maailman mytologiseen maailmankuvaan.
Proulxin kerronta ymmärretään tutkielmassa erityisen paikkatietoisena. Paikka määrittelee ihmisen kohtaloa, joka kertomuksessa ilmenee juonellisina polkuina. Proulxin kertomusten paikkaa tarkas-tellaan ekologis-kulttuuris-sosiaalisena ympäristönä. Maisemassa näkyy ihmisen kädenjälki ja myös ihminen määrittyy maiseman kautta. Ideologiset asetelmat, kuten seksuaalipolitiikka, ovat sidoksissa maantieteeseen. Maisemaa ei siten voida käsitellä pelkästään luontokuvauksena, sitä on lähestyttävä aktiivisena osana kertomusten tarinamaailmaa.
Lukijan ennestään tuntemat kaunokirjalliset maisemat vaikuttavat siihen, että paikka tulee luetuksi symbolisena. Amerikkalaisen kirjallisuuden pastoraalinen kuvasto vääntyy Proulxilla antipastoraa-liksi. Pastoraalin ideologia vaikuttaa tekstissä silloinkin, kun sen kuvastoa ei käytetä. Dikotominen luonnon ja kulttuurin erottaminen murtuu Proulxin kerronnassa, mikä muotoilee luontosuhdetta uudelleen tarinamaailmassa.
Kokonaisista teoksista välittyy eettisiä kannanottoja, jotka yhtenevät syväekologiseen luontokäsi-tykseen. Ei-inhimillisen tarinallistaminen johtaa muiden luontokappaleiden kunnioittamiseen.
Asiasanat: Annie Proulx, nykykirjallisuus, Yhdysvallat, luontosuhde, spatiaalisuus, regionalismi, ekokritiikki, syväekologia, ekofeminismi, pastoraali, homoseksuaalisuus
Kerronnan analyysi nojaa klassiseen ja jälkiklassiseen narratologiseen käsitteistöön. Kertomisen taitoa analysoidaan kertojan äänen, näkökulmien ja sisäistekijän paikantumisen kannalta. Erityisinä luontosuhteen kannalta kiinnostavina osa-alueina näyttäytyvät tarinamaailman tila ja aika. Yhtäältä kertomusten rakenneanalyysi tukee temaattisia tulkintoja, toisaalta teemojen katsotaan vaikuttavan rakenteellisiin seikkoihin. Proulxin keskeisinä teemoina työssä näyttäytyvät luontosuhde, seksuaali-politiikka ja kansanperinne.
Tutkielmassa sovelletaan ekokriittistä filosofiaa ja kirjallisuudentutkimusta kertomusten luontosuh-teen tulkintaan. Kertomuksissa ihmisen kamppailu luontoa vastaan kääntyy ironisesti ihmisen koh-taloksi. Henkilöhahmon elämä näyttäytyy väliaikaisena luonnonhistorian laajemmassa ajallisessa kaaressa. Palauttamalla kertomuksen alkuun ja muistuttamalla syklisestä aikakäsityksestä kertomus voi luoda yhteyden arkaaisen maailman mytologiseen maailmankuvaan.
Proulxin kerronta ymmärretään tutkielmassa erityisen paikkatietoisena. Paikka määrittelee ihmisen kohtaloa, joka kertomuksessa ilmenee juonellisina polkuina. Proulxin kertomusten paikkaa tarkas-tellaan ekologis-kulttuuris-sosiaalisena ympäristönä. Maisemassa näkyy ihmisen kädenjälki ja myös ihminen määrittyy maiseman kautta. Ideologiset asetelmat, kuten seksuaalipolitiikka, ovat sidoksissa maantieteeseen. Maisemaa ei siten voida käsitellä pelkästään luontokuvauksena, sitä on lähestyttävä aktiivisena osana kertomusten tarinamaailmaa.
Lukijan ennestään tuntemat kaunokirjalliset maisemat vaikuttavat siihen, että paikka tulee luetuksi symbolisena. Amerikkalaisen kirjallisuuden pastoraalinen kuvasto vääntyy Proulxilla antipastoraa-liksi. Pastoraalin ideologia vaikuttaa tekstissä silloinkin, kun sen kuvastoa ei käytetä. Dikotominen luonnon ja kulttuurin erottaminen murtuu Proulxin kerronnassa, mikä muotoilee luontosuhdetta uudelleen tarinamaailmassa.
Kokonaisista teoksista välittyy eettisiä kannanottoja, jotka yhtenevät syväekologiseen luontokäsi-tykseen. Ei-inhimillisen tarinallistaminen johtaa muiden luontokappaleiden kunnioittamiseen.
Asiasanat: Annie Proulx, nykykirjallisuus, Yhdysvallat, luontosuhde, spatiaalisuus, regionalismi, ekokritiikki, syväekologia, ekofeminismi, pastoraali, homoseksuaalisuus