Yritykset ilmastotyön tekijöinä - Motiivit, mahdollisuudet ja esteet
PUROLA, TUULIA (2010)
PUROLA, TUULIA
2010
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20541
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20541
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielmassani tarkastelen eri alojen suurten suomalaisten yritysten ilmastotyötä. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää ne motiivit, minkä takia yritykset asettavat itselleen päästövähennystavoitteita ja tekevät ilmastotyötä sekä voisivatko ne tehdä enemmän. Halusin saada myös selville, mitä mahdollisuuksia yritykset näkevät tulevaisuuden ilmastotyössä, ja mitkä asiat estävät niitä tekemästä enemmän ilmaston eteen. Tutkimukseni aineisto koostuu kirjallisuuslähteiden lisäksi yrityshaastatteluista, jotka ovat toteutettu kesällä 2009. Haastattelin kuuden eri alan yrityksen (Nokia, Ruukki, Stora Enso, OP-Pohjola -ryhmä, SOK ja Itella) ympäristöasioista päättävää henkilöä.
Analyysissa erittelen niitä motiiveja, jotka ohjaavat yritysten ilmastotyötä, yksittäisen työntekijän roolia sekä yritysten ilmastotyön tulevaisuutta. Yritykset kokevat joka puolelta paineita tehdä ilmastotyötä, erityisesti asiakaskunnasta ja omalta toimialalta. Energiatehokkuusasioissa ilmaston lisäksi yritys hyötyy taloudellisesti, mikä luonnollisesti lisää yritysten intoa tehdä ilmastotyötä. Yrityksiä kannustaa ilmastotyöhön myös hyvän maineen ylläpitäminen.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että ilmastotyöstä viestiminen edistää yrityksen hyvää mainetta. Tärkeä työkalu yritysten päästöjen vähentämisessä ovat päästövähennystavoitteet. Ne innostavat henkilöstöä ja tarjoavat keinon erottautua. Suhteellinen ja absoluuttinen tavoite eroavat kuitenkin paljon toisistaan ja niiden käyttämisessä yrityksen tulisi rehellisesti kertoa niiden takana olevat tekijät. Ilmastotyö kertoo myös yritysten halusta panostaa tulevaisuuteen.
Tutkimus osoitti, että ilmastotyön hyödyt ovat riippuvaisia toimialasta, mutta ilmastotyön uskottiin vaikuttavan positiivisesti kustannustehokkuuteen, asiakaskunnan arvostukseen ja maineeseen. Yrityksissä saattaa olla valloilla kuitenkin ympäristö vastaan talous -ajattelutapa. Suurimmat hyödyt ilmastotyöstä saa usein isoilla uudistuksilla, jotka eivät näy tavallisille työntekijöille. Ilmastotyötä yritysten sisällä hankaloittaakin työntekijöiden mukaan saaminen. Erityisesti kauan talossa olleille samaa työtä tehneille ilmastosta huolehtiva ajattelutapa ei välttämättä tunnu relevantilta. Yrityksillä on myös käsitys siitä, että asiakkaita ei kiinnosta ilmastotyö, toisaalta useat tutkimukset osoittavat toista. Lainsäädäntö ei myöskään kaikilta osin kannusta ympäristöystävälliseen toimintaan, esimerkiksi verotuksen tai päästökaupan kautta.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että suomalaiset yritykset eivät ole osoittaneet samanlaista visionäärisyyttä kuin kansainväliset verrokkiyritykset. Tutkimuksessa ehdotan, että yritykset voisivat viestinnällään pyrkiä ottamaan edelläkävijän roolia, vaikuttamaan enemmän kuluttajiin, asiakkaisiin ja julkiseen keskusteluun. Erityisesti kunnianhimoisen tavoitteen asettaminen on kirjallisuudessa osoittautunut yhdeksi tärkeimmästä päästöjen vähentämisen työkaluista. Henkilöstön mukaan saattamiseksi ilmastotyöhön ehdotan ilmastoon perustuvaa tulospalkkausta tai muuta henkilökohtaista etua. Henkilökohtainen hyöty näyttää olevan riittävän voimakas houkutin muuttamaan työntekijän toimintatapaa.
Analyysissa erittelen niitä motiiveja, jotka ohjaavat yritysten ilmastotyötä, yksittäisen työntekijän roolia sekä yritysten ilmastotyön tulevaisuutta. Yritykset kokevat joka puolelta paineita tehdä ilmastotyötä, erityisesti asiakaskunnasta ja omalta toimialalta. Energiatehokkuusasioissa ilmaston lisäksi yritys hyötyy taloudellisesti, mikä luonnollisesti lisää yritysten intoa tehdä ilmastotyötä. Yrityksiä kannustaa ilmastotyöhön myös hyvän maineen ylläpitäminen.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että ilmastotyöstä viestiminen edistää yrityksen hyvää mainetta. Tärkeä työkalu yritysten päästöjen vähentämisessä ovat päästövähennystavoitteet. Ne innostavat henkilöstöä ja tarjoavat keinon erottautua. Suhteellinen ja absoluuttinen tavoite eroavat kuitenkin paljon toisistaan ja niiden käyttämisessä yrityksen tulisi rehellisesti kertoa niiden takana olevat tekijät. Ilmastotyö kertoo myös yritysten halusta panostaa tulevaisuuteen.
Tutkimus osoitti, että ilmastotyön hyödyt ovat riippuvaisia toimialasta, mutta ilmastotyön uskottiin vaikuttavan positiivisesti kustannustehokkuuteen, asiakaskunnan arvostukseen ja maineeseen. Yrityksissä saattaa olla valloilla kuitenkin ympäristö vastaan talous -ajattelutapa. Suurimmat hyödyt ilmastotyöstä saa usein isoilla uudistuksilla, jotka eivät näy tavallisille työntekijöille. Ilmastotyötä yritysten sisällä hankaloittaakin työntekijöiden mukaan saaminen. Erityisesti kauan talossa olleille samaa työtä tehneille ilmastosta huolehtiva ajattelutapa ei välttämättä tunnu relevantilta. Yrityksillä on myös käsitys siitä, että asiakkaita ei kiinnosta ilmastotyö, toisaalta useat tutkimukset osoittavat toista. Lainsäädäntö ei myöskään kaikilta osin kannusta ympäristöystävälliseen toimintaan, esimerkiksi verotuksen tai päästökaupan kautta.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että suomalaiset yritykset eivät ole osoittaneet samanlaista visionäärisyyttä kuin kansainväliset verrokkiyritykset. Tutkimuksessa ehdotan, että yritykset voisivat viestinnällään pyrkiä ottamaan edelläkävijän roolia, vaikuttamaan enemmän kuluttajiin, asiakkaisiin ja julkiseen keskusteluun. Erityisesti kunnianhimoisen tavoitteen asettaminen on kirjallisuudessa osoittautunut yhdeksi tärkeimmästä päästöjen vähentämisen työkaluista. Henkilöstön mukaan saattamiseksi ilmastotyöhön ehdotan ilmastoon perustuvaa tulospalkkausta tai muuta henkilökohtaista etua. Henkilökohtainen hyöty näyttää olevan riittävän voimakas houkutin muuttamaan työntekijän toimintatapaa.