Suosiva osingonjako osakeyhtiössä
KYLLÖNEN, DINIS (2010)
KYLLÖNEN, DINIS
2010
Yritysjuridiikka - Business Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20518
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20518
Tiivistelmä
Voimassa oleva osakeyhtiölaki (OYL) tuli voimaan 1.9.2006. OYL 13:6.4:n mukaan vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla tavoin kuin OYL 13:1.1:ssa tarkoitetulla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeenomistajat voivat yksimielisesti päättää osingonjaosta muussa kuin osakeomistuksen suhteessa tai kuin mitä yhtiöjärjestyksen mukaan tulisi tehdä. Oikeuskirjallisuuden mukaan tällainen varojenjako oli mahdollista myös vanhan osakeyhtiölain aikana, mutta nyt säännös on kirjattu lain tasolle.
Vaikka osakeyhtiölaki mahdollistaa osakeomistuksesta poikkeavan osingonjaon, verotuksellisesti se on kuitenkin ongelmallinen. Verolainsäädäntö ei tunne OYL 13:6.4:n mahdollistamaa suosivaa osingonjakotapaa. Ohjeistus on toistaiseksi hoidettu verohallituksen antamalla ohjeella. Ohjeen mukaan suosivan osingonjaon verotus toimitetaan kahdessa vaiheessa. Ensin osinkotulo katsotaan verotuksessa sen osakkaan tuloksi, jolle se lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan olisi kuulunut. Sen jälkeen katsotaan, että osakas, joka suosivassa jaossa saa osingon, saa lahjan osingosta luopuneelta osakkaalta. Tällöin suosivan varojenjaon kohteena olevaan osinkoon kohdistuu kahdenkertainen verotus.
Tutkielmassa pyritään selvittämään osaomistuksesta poikkeavan osingonjaon järjestämistä oikeusdogmaattisen tutkimusmenetelmän avulla. Mikäli osakkeenomistajat haluavat jakaa osinkoa osakeomistuksesta poiketen, tulisi heidän välttää OYL 13:6.4:n mukaista vapaa jakotapaa. Osingonjako tulisi järjestää yhtiöjärjestykseen otettavilla määräyksillä erilajisista osakesarjoista tai sopimalla osakeomistuksesta poikkeavasta osingonjaosta osakassopimuksen avulla, joka verotuksellisesta näkökulmasta tulisi rinnastaa yhtiöjärjestykseen.
Oikeusministeriössä on käynnistetty varojenjakosäännösten tarkistamiseen ja maksukykyisyystestiin perustuvien vastuusäännösten selkiyttämiseen tähtäävä uudistushanke. Oikeusministeriö ehdottaa sääntelyn selkeyttämistä siten, että lähtökohtaisesti hallitus ja toimitusjohtaja vastaisivat maksukyvyn arvioinnista varojenjaon yhteydessä. Ehdotuksen mukaan myös maksukykyisyystesti tulisi tehdä varojenjakopäätöshetken lisäksi myös ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Mikäli näin tulisi tapahtumaan, olisi perusteltua myös hyväksyä osingonjaon peruuttaminen osakkaan henkilökohtaisessa verotuksessa yhtiön maksuvalmiuden heiketessä.
Vaikka osakeyhtiölaki mahdollistaa osakeomistuksesta poikkeavan osingonjaon, verotuksellisesti se on kuitenkin ongelmallinen. Verolainsäädäntö ei tunne OYL 13:6.4:n mahdollistamaa suosivaa osingonjakotapaa. Ohjeistus on toistaiseksi hoidettu verohallituksen antamalla ohjeella. Ohjeen mukaan suosivan osingonjaon verotus toimitetaan kahdessa vaiheessa. Ensin osinkotulo katsotaan verotuksessa sen osakkaan tuloksi, jolle se lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan olisi kuulunut. Sen jälkeen katsotaan, että osakas, joka suosivassa jaossa saa osingon, saa lahjan osingosta luopuneelta osakkaalta. Tällöin suosivan varojenjaon kohteena olevaan osinkoon kohdistuu kahdenkertainen verotus.
Tutkielmassa pyritään selvittämään osaomistuksesta poikkeavan osingonjaon järjestämistä oikeusdogmaattisen tutkimusmenetelmän avulla. Mikäli osakkeenomistajat haluavat jakaa osinkoa osakeomistuksesta poiketen, tulisi heidän välttää OYL 13:6.4:n mukaista vapaa jakotapaa. Osingonjako tulisi järjestää yhtiöjärjestykseen otettavilla määräyksillä erilajisista osakesarjoista tai sopimalla osakeomistuksesta poikkeavasta osingonjaosta osakassopimuksen avulla, joka verotuksellisesta näkökulmasta tulisi rinnastaa yhtiöjärjestykseen.
Oikeusministeriössä on käynnistetty varojenjakosäännösten tarkistamiseen ja maksukykyisyystestiin perustuvien vastuusäännösten selkiyttämiseen tähtäävä uudistushanke. Oikeusministeriö ehdottaa sääntelyn selkeyttämistä siten, että lähtökohtaisesti hallitus ja toimitusjohtaja vastaisivat maksukyvyn arvioinnista varojenjaon yhteydessä. Ehdotuksen mukaan myös maksukykyisyystesti tulisi tehdä varojenjakopäätöshetken lisäksi myös ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Mikäli näin tulisi tapahtumaan, olisi perusteltua myös hyväksyä osingonjaon peruuttaminen osakkaan henkilökohtaisessa verotuksessa yhtiön maksuvalmiuden heiketessä.