Sosiaalityöntekijät sosiaalista rakentamassa. Tutkimus sosiaalityön dokumenttien retoriikasta psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
RUOTSALAINEN, JENNI (2010)
RUOTSALAINEN, JENNI
2010
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20511
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20511
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan, miten sosiaalityöntekijät argumentoivat sosiaalisen näkökulmaa sosiaalityön asiakirjoilla. Tutkimuksen aineisto muodostuu erään sairaalan psykiatrian puolen sosiaalityöntekijöiden kirjoittamista sosiaalisen tutkimuksen dokumenteista. Aineisto on tuotettu sairaalan psykiatrian puolen sosiaalityöntekijöiden pilottihankkeessa, jossa tavoitteena oli kehittää sosiaalisen tutkimuksen mallia. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisten tutkimusten viimeistä osuutta, sosiaalityöntekijän potilaasta tekemää arviota.
Tutkimuksen makrotason aihepiiri koskee keskustelua sosiaalisen muuntumisesta ja kapeutumisesta yhteiskunnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten sosiaalityöntekijät sosiaalisen edustajina tekevät sosiaalisesta vakuuttavaa yhteiskunnassa. Tarkemmat tutkimuskysymykset ovat: Miten sosiaalityöntekijät tuovat sosiaalisen näkökulmaa arviodokumenteissaan esille ja minkälaisella retoriikalla sosiaalityöntekijät vakuuttavat psykiatrisen erikoissairaanhoidon yleisöä sosiaalisesta?
Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa on sosiaalinen konstruktionismi ja uusi retoriikka. Sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita niistä vuorovaikutuksellisista kirjoittamisen tavoista, joilla sosiaalityöntekijät todellisuutta tuottavat. Lähtökohtana tutkimuksessa on, että sosiaalityöntekijät rakentavat ja merkityksellistävät psykiatrisen erikoissairaanhoidon moniammatillisen tiimin yhteistä todellisuutta potilaasta sosiaalisen näkökulmasta. Lähtökohtaoletuksena on, että sosiaaliset dokumentit itsessään edustavat sosiaalista.
Metodisena työkaluna analyysissä on uusi retoriikka. Muodostin retorisen keinovalikoiman, jolla analysoin minkälaisia retorisia keinoja sosiaalityöntekijät dokumenteissaan käyttävät. Keskeiset tulokset olivat, että retorisilla keinoilla sosiaalityön arvioteksteistä muodostuu arjenläheinen tarina, jossa potilas tuodaan esille yhteyksissään. Sosiaalityöntekijät ajoittavat argumentoinnillaan potilaan kuntoutusta ja kutsuvat sairaalan yleisöä toimimaan ajoituksen mukaisesti. Teksteissä puhuu sekä asiantuntija-ammattilainen että potilas. Asiantuntijaääni kuuluu sosiaalisen asiantuntijalle ja potilaan ääni tukee useimmiten asiantuntijaäänen argumentaatiota. Tekstit ja puhe ovat suunnattu asiantuntijayleisölle. Sosiaalityöntekijät tekevät sosiaalisesta vakuuttavaa yhteiskunnassa dokumentoimalla ja argumentoimalla työn omista lähtökohdista käsin. Dokumentoinnilla on selkeä arvo sosiaalisen sanoittamisessa ja esilletuomisessa sosiaalityön ulkopuolisillekin tahoille.
Asiasanat:Sosiaalinen konstruktionismi, uusi retoriikka, argumentointi, dokumentointi, terveyssosiaalityö, sosiaalinen tutkimus ja -arvio
Tutkimuksen makrotason aihepiiri koskee keskustelua sosiaalisen muuntumisesta ja kapeutumisesta yhteiskunnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten sosiaalityöntekijät sosiaalisen edustajina tekevät sosiaalisesta vakuuttavaa yhteiskunnassa. Tarkemmat tutkimuskysymykset ovat: Miten sosiaalityöntekijät tuovat sosiaalisen näkökulmaa arviodokumenteissaan esille ja minkälaisella retoriikalla sosiaalityöntekijät vakuuttavat psykiatrisen erikoissairaanhoidon yleisöä sosiaalisesta?
Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa on sosiaalinen konstruktionismi ja uusi retoriikka. Sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita niistä vuorovaikutuksellisista kirjoittamisen tavoista, joilla sosiaalityöntekijät todellisuutta tuottavat. Lähtökohtana tutkimuksessa on, että sosiaalityöntekijät rakentavat ja merkityksellistävät psykiatrisen erikoissairaanhoidon moniammatillisen tiimin yhteistä todellisuutta potilaasta sosiaalisen näkökulmasta. Lähtökohtaoletuksena on, että sosiaaliset dokumentit itsessään edustavat sosiaalista.
Metodisena työkaluna analyysissä on uusi retoriikka. Muodostin retorisen keinovalikoiman, jolla analysoin minkälaisia retorisia keinoja sosiaalityöntekijät dokumenteissaan käyttävät. Keskeiset tulokset olivat, että retorisilla keinoilla sosiaalityön arvioteksteistä muodostuu arjenläheinen tarina, jossa potilas tuodaan esille yhteyksissään. Sosiaalityöntekijät ajoittavat argumentoinnillaan potilaan kuntoutusta ja kutsuvat sairaalan yleisöä toimimaan ajoituksen mukaisesti. Teksteissä puhuu sekä asiantuntija-ammattilainen että potilas. Asiantuntijaääni kuuluu sosiaalisen asiantuntijalle ja potilaan ääni tukee useimmiten asiantuntijaäänen argumentaatiota. Tekstit ja puhe ovat suunnattu asiantuntijayleisölle. Sosiaalityöntekijät tekevät sosiaalisesta vakuuttavaa yhteiskunnassa dokumentoimalla ja argumentoimalla työn omista lähtökohdista käsin. Dokumentoinnilla on selkeä arvo sosiaalisen sanoittamisessa ja esilletuomisessa sosiaalityön ulkopuolisillekin tahoille.
Asiasanat:Sosiaalinen konstruktionismi, uusi retoriikka, argumentointi, dokumentointi, terveyssosiaalityö, sosiaalinen tutkimus ja -arvio