Matematiikan opettajien käsityksiä hyvästä matematiikan opettajasta
RÖNKKÖ, EERIKKI (2010)
RÖNKKÖ, EERIKKI
2010
Kasvatustiede, aineenopettajan koulutus - Education, Subject Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20500
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20500
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin matematiikan opettajien käsityksiä hyvästä matematiikan opettajasta. Millaisista seikoista hyvä matematiikan opettajuus opettajien käsityksissä rakentuu? Millaiset asiat erottavat hyvän matematiikan opettajan huonosta matematiikan opettajasta? Lisäksi tutkittiin, eroavatko kokeneiden matematiikan opettajien ja aloittelevien matematiikan opettajien käsitykset toisistaan ja jos eroavat, niin millaisten seikkojen suhteen. Opettajien käsitysten tutkiminen on tärkeää, koska ne vaikuttavat heidän toimintansa taustalla.
Tutkimus oli luonteeltaan fenomenografinen. Tutkimukseen osallistui kymmenen matematiikan opettajaa, joista kuusi oli aloittelevaa ja neljä kokenutta opettajaa. Aineisto kerättiin kirjallisesti eläytymismenetelmän avulla. Opettajille esitettiin kaksi erilaista kehyskertomusta, joissa varioitiin kouluun valitun matematiikan opettajan onnistumista tehtävässään ensimmäisenä vuonna opettajana kyseisessä koulussa. Aineisto analysoitiin fenomenografisen analysointitavan mukaan luomalla opettajien käsityksistä merkityskategorioita ja näistä edelleen neljä ylemmän tason kategoriaa. Lisäksi muodostettiin tyypit kuvaamaan hyvää ja huonoa matematiikan opettajaa.
Opettajien käsityksistä muodostui neljä ylemmän tason kategoriaa kuvaamaan hyvää matematiikan opettajaa. Nämä olivat 1) humanistisen psykologian mukainen opettajapersoona, 2) hyvän matematiikan opettajan asiantuntijuudessa painottuivat teoreettinen ja käytännöllinen tieto, 3) hyvällä matematiikan opettajalla on konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisia ajatuksia ja 4) hyvä matematiikan opettaja on auktoritatiivinen kasvattaja. Sekä hyvää että huonoa matematiikan opettajaa kuvatessa käsiteltiin opettajan persoonaa, hänen osaamisalueitaan, opetusmenetelmiään, tunneilla vallitsevaa ilmapiiriä sekä suhdetta oppilaisiin ja työtovereihin. Hyvä ja huono opettaja erosivat lähes kaikessa toisistaan. Ainoa heitä yhdistävä tekijä oli se, että molemmat hallitsivat hyvin matematiikan. Eroja aloittelevien ja kokeneiden opettajien käsitysten välille ei juuri muodostunut. Kokeneet opettajat käsittelivät uuden opettajan sopivuutta työyhteisöön, mikä ei aloittaneiden opettajien kirjoituksissa tullut esiin.
Asiantuntijuus koostui opetettavan aineen hallinnasta ja taidosta opettaa. Mielenkiintoista oli, ettei reflektiotaitoja käsitelty. Hyvä opettaja nähtiin kasvattajana, minkä ajateltiin kertovan opettajien kokemuksesta, että heillä on tärkeä kasvatustehtävä. Hyvään opettajaan liitetyt luonteenpiirteet olivat aiempien tutkimustulosten mukaisia.
Asiasanat:opettajan asiantuntijuus, opettajan persoonallisuus, opettaja eettisenä kasvattaja, fenomenografinen tutkimusote
Tutkimus oli luonteeltaan fenomenografinen. Tutkimukseen osallistui kymmenen matematiikan opettajaa, joista kuusi oli aloittelevaa ja neljä kokenutta opettajaa. Aineisto kerättiin kirjallisesti eläytymismenetelmän avulla. Opettajille esitettiin kaksi erilaista kehyskertomusta, joissa varioitiin kouluun valitun matematiikan opettajan onnistumista tehtävässään ensimmäisenä vuonna opettajana kyseisessä koulussa. Aineisto analysoitiin fenomenografisen analysointitavan mukaan luomalla opettajien käsityksistä merkityskategorioita ja näistä edelleen neljä ylemmän tason kategoriaa. Lisäksi muodostettiin tyypit kuvaamaan hyvää ja huonoa matematiikan opettajaa.
Opettajien käsityksistä muodostui neljä ylemmän tason kategoriaa kuvaamaan hyvää matematiikan opettajaa. Nämä olivat 1) humanistisen psykologian mukainen opettajapersoona, 2) hyvän matematiikan opettajan asiantuntijuudessa painottuivat teoreettinen ja käytännöllinen tieto, 3) hyvällä matematiikan opettajalla on konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisia ajatuksia ja 4) hyvä matematiikan opettaja on auktoritatiivinen kasvattaja. Sekä hyvää että huonoa matematiikan opettajaa kuvatessa käsiteltiin opettajan persoonaa, hänen osaamisalueitaan, opetusmenetelmiään, tunneilla vallitsevaa ilmapiiriä sekä suhdetta oppilaisiin ja työtovereihin. Hyvä ja huono opettaja erosivat lähes kaikessa toisistaan. Ainoa heitä yhdistävä tekijä oli se, että molemmat hallitsivat hyvin matematiikan. Eroja aloittelevien ja kokeneiden opettajien käsitysten välille ei juuri muodostunut. Kokeneet opettajat käsittelivät uuden opettajan sopivuutta työyhteisöön, mikä ei aloittaneiden opettajien kirjoituksissa tullut esiin.
Asiantuntijuus koostui opetettavan aineen hallinnasta ja taidosta opettaa. Mielenkiintoista oli, ettei reflektiotaitoja käsitelty. Hyvä opettaja nähtiin kasvattajana, minkä ajateltiin kertovan opettajien kokemuksesta, että heillä on tärkeä kasvatustehtävä. Hyvään opettajaan liitetyt luonteenpiirteet olivat aiempien tutkimustulosten mukaisia.
Asiasanat:opettajan asiantuntijuus, opettajan persoonallisuus, opettaja eettisenä kasvattaja, fenomenografinen tutkimusote