Monesta yhdeksi. Organisaatiomuutoksen toteuttaminen Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa
NURMI, HANNA (2010)
NURMI, HANNA
2010
Hallintotiede, korkeakouluhallinto ja -johtaminen - Administrative Science, Higher Education Managem.
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20488
Tutkielmassa tarkastellaan Tampereen yliopistossa vuonna 2001 toteutettua organisaatiomuutosta, jossa yhdistettiin silloiset kielten laitokset, eli filologian laitokset I ja II, käännöstieteen laitos sekä suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos, nykyiseksi kieli- ja käännöstieteiden laitokseksi. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miksi ja miten organisaatiomuutos toteutettiin, saavutettiinko muutoksella sille asetetut tavoitteet ja miten tavoitteiden saavuttamista on seurattu ja mitattu.
Tutkimusaineistoon kuuluu kyseisen organisaatiomuutoksen valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä erilaisia asiakirjoja sekä muutoksen toteuttamisessa mukana olleiden henkilöiden haastatteluja. Analyysimenetelmänä on teoriasidonnainen sisällönanalyysi.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että kieli- ja käännöstieteiden laitos perustettiin, koska Tampereen yliopiston ylin johto oletti isomman yksikön vähentävän hallintotyötä, helpottavan johtamista sekä synnyttävän synergiaa, mm. uudenlaista yhteistyötä toisiaan lähellä olevien oppiaineiden kesken sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Hallinnon kevenemisen ja synergian odotettiin johtavan myös resurssien tehokkaampaan käyttöön. Muutos toteutettiin kielten laitosten henkilökunnan näkökulmasta "ylhäältä alaspäin" ja melko nopeassa aikataulussa. Yhdistymisen tavoitteet on tutkimuksen mukaan saavutettu osittain, mutta systemaattista toiminnan arviointia tai seurantaa ei ole tehty yhdistymisen jälkeen, lukuun ottamatta sellaisia arviointeja, jotka on tehty kaikissa muissakin Tampereen yksiköissä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että henkilöstön mukaan ottaminen organisaatiomuutokseen jo sen suunnitteluvaiheessa on tärkeää, jotta muutoksen tavoitteet saavutetaan. Muutosjohtamisen merkitystä ei siten ole syytä aliarvioida, samoin kuin muutoksen toteutumisen arviointi muutoksen eri vaiheissa on tärkeää. Jatkotutkimuksen aiheina erityisen mielenkiintoisia olisivat kieli- ja käännöstieteiden laitoksen nykyiset haasteet - mm. uuden yliopistonlain tuomat muutokset yliopiston hallintoon ja rahoitusmalliin - ja ne keinot, joilla se pyrkii niihin vastaamaan.
Avainsanat: strateginen johtaminen, johtaminen yliopistossa,
organisaatiomuutos
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20488
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Tampereen yliopistossa vuonna 2001 toteutettua organisaatiomuutosta, jossa yhdistettiin silloiset kielten laitokset, eli filologian laitokset I ja II, käännöstieteen laitos sekä suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos, nykyiseksi kieli- ja käännöstieteiden laitokseksi. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miksi ja miten organisaatiomuutos toteutettiin, saavutettiinko muutoksella sille asetetut tavoitteet ja miten tavoitteiden saavuttamista on seurattu ja mitattu.
Tutkimusaineistoon kuuluu kyseisen organisaatiomuutoksen valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä erilaisia asiakirjoja sekä muutoksen toteuttamisessa mukana olleiden henkilöiden haastatteluja. Analyysimenetelmänä on teoriasidonnainen sisällönanalyysi.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että kieli- ja käännöstieteiden laitos perustettiin, koska Tampereen yliopiston ylin johto oletti isomman yksikön vähentävän hallintotyötä, helpottavan johtamista sekä synnyttävän synergiaa, mm. uudenlaista yhteistyötä toisiaan lähellä olevien oppiaineiden kesken sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Hallinnon kevenemisen ja synergian odotettiin johtavan myös resurssien tehokkaampaan käyttöön. Muutos toteutettiin kielten laitosten henkilökunnan näkökulmasta "ylhäältä alaspäin" ja melko nopeassa aikataulussa. Yhdistymisen tavoitteet on tutkimuksen mukaan saavutettu osittain, mutta systemaattista toiminnan arviointia tai seurantaa ei ole tehty yhdistymisen jälkeen, lukuun ottamatta sellaisia arviointeja, jotka on tehty kaikissa muissakin Tampereen yksiköissä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että henkilöstön mukaan ottaminen organisaatiomuutokseen jo sen suunnitteluvaiheessa on tärkeää, jotta muutoksen tavoitteet saavutetaan. Muutosjohtamisen merkitystä ei siten ole syytä aliarvioida, samoin kuin muutoksen toteutumisen arviointi muutoksen eri vaiheissa on tärkeää. Jatkotutkimuksen aiheina erityisen mielenkiintoisia olisivat kieli- ja käännöstieteiden laitoksen nykyiset haasteet - mm. uuden yliopistonlain tuomat muutokset yliopiston hallintoon ja rahoitusmalliin - ja ne keinot, joilla se pyrkii niihin vastaamaan.
Avainsanat: strateginen johtaminen, johtaminen yliopistossa,
organisaatiomuutos