Kulttuurisidonnaisten elementtien välittyminen Seitsemän koiraveljeksen englanninkielisessä ja ruotsinkielisessä käännöksessä
RAUTIAINEN, ELINA (2010)
RAUTIAINEN, ELINA
2010
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20447
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20447
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee uudelleenkirjoittamista ja reaalioiden kääntämistä. Tutkimusaineistona on Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä sekä sen ruotsinkielinen käännös De sju hundbröderna ja englanninkielinen käännös The Seven Dog Brothers. Tutkielmassa selvitetään sitä, miten aihepiiriltään vahvasti kulttuurisidonnaisen teoksen kääntäminen onnistuu. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten eri kielelle kääntävien kääntäjien ratkaisut eroavat toisistaan ja onko kulttuurien maantieteellisellä etäisyydellä kenties vaikutusta käännösratkaisuihin.
Seitsemän koiraveljestä sijoittuu aikaan, jolloin elämä ja tavat erosivat suuresti nykypäivästä. Teos välittää lukijoille suomalaista historiaa ja kansanperinnettä. Näiden käsitteiden ja ilmiöiden kääntäminen vieraalle kielelle on haastava tehtävä, koska lähdetekstissä esiintyvät käsitteet, kuten esimerkiksi tuohen käsite ja sen käyttötarkoitukset, eivät välttämättä ole tuttuja kohdekulttuurissa. Tutkielmassa tarkastellaan kääntäjien tekemiä ratkaisuja reaalioiden, eli kulttuurisidonnaisten elementtien, kautta. Olen poiminut lähdetekstistä reaaliat sekä niiden vastineet käännöksistä. Analyysissa lähempään tarkasteluun otetaan suomalaisesta luonnosta viestivät reaaliat, suomalaisista tavoista viestivät reaaliat (rakennukset, materiaalit, ruoka, vaatetus, sauna) sekä suomalaisesta kulttuurista viestivät reaaliat (uskomukset, koulutus).
Seitsemän koiraveljestä pohjautuu Aleksis Kiven teokseen Seitsemän veljestä. Kiven alkuperäisteos, Kunnaksen lapsille suunnattu teos ja Kunnaksen teoksen käännökset muodostavat mielenkiintoisen intertekstuaalisuuden kehän. Kunnas on muokannut Kiven klassikosta hauskan, lapsille sopivan kokonaisuuden. Käännöksiin ovat puolestaan voineet vaikuttaa paitsi lähdeteksti myös Kiven alkuperäisteos ja mahdollisesti sen käännökset. Tutkielmassa käsitellään uudelleenkirjoittamisen teoriaa muun muassa Maria Tymozckon ja André Lefeveren ajatusten pohjalta ja pohditaan sitä, miten teoksen elinkaari pitenee uudelleenkirjoitusten myötä.
Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa, että reaalioiden kääntäminen aiheuttaa vähemmän ongelmia, jos kohdekulttuuri on lähellä lähdekulttuuria. Ruotsinkielinen käännös pysyttelee melko lähellä lähdetekstiä, kun taas englanninkielinen käännös on hieman vapaampi ja sisältää enemmän selvennyksiä ja laveampaa ilmaisua. Englanninkielinen käännös sisältää myös joitakin yksityiskohtia, joita ei löydy lähdetekstistä tai ruotsinkielisestä käännöksestä. Yksityiskohdat lienevät siis peräisin Kiven alkuperäisteoksesta.
Tutkielmassa esittämäni johtopäätelmät perustuvat kuitenkin vain reaalioiden kääntämiseen, joten käännöksistä ei voida tehdä liian suuria yleistyksiä saamieni tulosten perusteella. Englanninkielinen käännös näyttäisi kuitenkin keskittyvän sujuvan kokonaisuuden luomiseen tarkan vastaavuuden sijaan. Ruotsin ja Suomen yhteisen historian ansiosta ruotsin kielestä löytyy vastineet monelle suomalaiselle reaalialle, joten selvennyksiä tarvitaan ruotsinkielisessä käännöksessä vähemmän kuin englanninkielisessä käännöksessä.
Avainsanat: uudelleenkirjoittaminen, reaalia, lastenkirjallisuus, intertekstuaalisuus
Seitsemän koiraveljestä sijoittuu aikaan, jolloin elämä ja tavat erosivat suuresti nykypäivästä. Teos välittää lukijoille suomalaista historiaa ja kansanperinnettä. Näiden käsitteiden ja ilmiöiden kääntäminen vieraalle kielelle on haastava tehtävä, koska lähdetekstissä esiintyvät käsitteet, kuten esimerkiksi tuohen käsite ja sen käyttötarkoitukset, eivät välttämättä ole tuttuja kohdekulttuurissa. Tutkielmassa tarkastellaan kääntäjien tekemiä ratkaisuja reaalioiden, eli kulttuurisidonnaisten elementtien, kautta. Olen poiminut lähdetekstistä reaaliat sekä niiden vastineet käännöksistä. Analyysissa lähempään tarkasteluun otetaan suomalaisesta luonnosta viestivät reaaliat, suomalaisista tavoista viestivät reaaliat (rakennukset, materiaalit, ruoka, vaatetus, sauna) sekä suomalaisesta kulttuurista viestivät reaaliat (uskomukset, koulutus).
Seitsemän koiraveljestä pohjautuu Aleksis Kiven teokseen Seitsemän veljestä. Kiven alkuperäisteos, Kunnaksen lapsille suunnattu teos ja Kunnaksen teoksen käännökset muodostavat mielenkiintoisen intertekstuaalisuuden kehän. Kunnas on muokannut Kiven klassikosta hauskan, lapsille sopivan kokonaisuuden. Käännöksiin ovat puolestaan voineet vaikuttaa paitsi lähdeteksti myös Kiven alkuperäisteos ja mahdollisesti sen käännökset. Tutkielmassa käsitellään uudelleenkirjoittamisen teoriaa muun muassa Maria Tymozckon ja André Lefeveren ajatusten pohjalta ja pohditaan sitä, miten teoksen elinkaari pitenee uudelleenkirjoitusten myötä.
Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa, että reaalioiden kääntäminen aiheuttaa vähemmän ongelmia, jos kohdekulttuuri on lähellä lähdekulttuuria. Ruotsinkielinen käännös pysyttelee melko lähellä lähdetekstiä, kun taas englanninkielinen käännös on hieman vapaampi ja sisältää enemmän selvennyksiä ja laveampaa ilmaisua. Englanninkielinen käännös sisältää myös joitakin yksityiskohtia, joita ei löydy lähdetekstistä tai ruotsinkielisestä käännöksestä. Yksityiskohdat lienevät siis peräisin Kiven alkuperäisteoksesta.
Tutkielmassa esittämäni johtopäätelmät perustuvat kuitenkin vain reaalioiden kääntämiseen, joten käännöksistä ei voida tehdä liian suuria yleistyksiä saamieni tulosten perusteella. Englanninkielinen käännös näyttäisi kuitenkin keskittyvän sujuvan kokonaisuuden luomiseen tarkan vastaavuuden sijaan. Ruotsin ja Suomen yhteisen historian ansiosta ruotsin kielestä löytyy vastineet monelle suomalaiselle reaalialle, joten selvennyksiä tarvitaan ruotsinkielisessä käännöksessä vähemmän kuin englanninkielisessä käännöksessä.
Avainsanat: uudelleenkirjoittaminen, reaalia, lastenkirjallisuus, intertekstuaalisuus