Apulaispormestarin rooli Tampereen kaupungin toimintamallin uudistuksessa
KANKAANPÄÄ, PEKKA (2010)
KANKAANPÄÄ, PEKKA
2010
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20433
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20433
Tiivistelmä
Tutkielman kohteena on apulaispormestari Tampereen kaupungin uudessa toimintamallissa. Tampereen toimintamallin näkyvimmät muutokset olivat siirtyminen tilaaja-tuottaja- ja pormestarimalliin vuoden 2007 alusta. Apulaispormestarit toimivat kokopäiväisinä luottamushenkilöinä tilaajalautakuntien puheenjohtajina. Tutkielmassa lähestytään apulaispormestarin roolia politiikan ja hallinnon välisten suhteiden, kuntademokratian ja kuntalaisten osallistumisen, vastuullisuuden, hyvän hallinnon, arvojen ja asiantuntijuuden näkökulmista. Tutkielman teoreettinen viitekehys tulee New Public Management ajattelusta. Lisäksi tutkielman teoreettisessa osassa käsitellään politiikka-hallinto -dikotomiaa sekä tilaaja-tuottaja -mallin teoreettista taustaa.
Tutkielman keskeisin aineisto kerättiin haastattelemalla apulaispormestareita, lautakuntien viranhaltijavalmistelua johtavia tilaajapäälliköitä sekä lisäksi kahden valtuustoryhmän puheenjohtajia. Teemahaastatteluja tehtiin yhteensä 12 kappaletta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysin menetelmiä.
Apulaispormestarilla havaittiin merkityksellinen rooli poliittisen päätöksenteon vahvistajana. Poliittinen päätöksenteko pääsee nykyisin entistä aiemmassa vaiheessa mukaan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Aiemmin viranhaltijavoimin tehty valmistelutyö on nyt luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistä työtä. Kuntademokratian näkökulmasta korostui apulaispormestareiden rooli poliittisen päätöksenteon kasvottamiselle. Apulaispormestarit antavat kasvoja poliittiselle päätöksenteolle ja vastaavat kaupungin järjestämistä palveluista kuntalaisille. Apulaispormestareiden kautta asioiden valmisteluun ja kaupungin organisaatioon tulee uudella tavalla vaikutteita sekä poliittisilta ryhmiltä, eri sidosryhmiltä että suoraan kuntalaisilta.
Apulaispormestareiden havaittiin vievän poliittista johtajuutta ammattimaisempaan suuntaan. Pormestarimallilla saattaa olla uutta poliittista ammattijohtajakuntaa synnyttävä vaikutus. Suhtautuminen asiantuntijuuden merkitykseen apulaispormestarin roolissa havaittiin ristiriitaiseksi. Asetetut odotukset apulaispormestarin roolista vaihtelevat ja tästä seuraa myös, että odotukset apulaispormestarin asiantuntijuudelle ovat erilaisia. Alkuvaiheen muutostilanne, jossa apulaispormestarin tehtävät ja käytäntö eivät ole ehtineet vakiintua sekä erilaisia tulkintoja mahdollistava apulaispormestarin tehtäviä säätelevä johtosääntö jättää apulaispormestarin persoonasta lähtevälle toiminnalle tilaa. Apulaispormestarin roolin kriittistä tarkastelua ja kehittämistä on syytä jatkaa Tampereella. Tätä puoltaa etenkin kuntalaisille hieman hankalasti avautuva apulaispormestarin toimenkuva.
Asiasanat:apulaispormestari, poliittinen johtajuus, pormestarimalli, politiikka-hallinto -dikotomia, New Public Management, tilaaja-tuottaja -malli
Tutkielman keskeisin aineisto kerättiin haastattelemalla apulaispormestareita, lautakuntien viranhaltijavalmistelua johtavia tilaajapäälliköitä sekä lisäksi kahden valtuustoryhmän puheenjohtajia. Teemahaastatteluja tehtiin yhteensä 12 kappaletta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysin menetelmiä.
Apulaispormestarilla havaittiin merkityksellinen rooli poliittisen päätöksenteon vahvistajana. Poliittinen päätöksenteko pääsee nykyisin entistä aiemmassa vaiheessa mukaan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Aiemmin viranhaltijavoimin tehty valmistelutyö on nyt luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistä työtä. Kuntademokratian näkökulmasta korostui apulaispormestareiden rooli poliittisen päätöksenteon kasvottamiselle. Apulaispormestarit antavat kasvoja poliittiselle päätöksenteolle ja vastaavat kaupungin järjestämistä palveluista kuntalaisille. Apulaispormestareiden kautta asioiden valmisteluun ja kaupungin organisaatioon tulee uudella tavalla vaikutteita sekä poliittisilta ryhmiltä, eri sidosryhmiltä että suoraan kuntalaisilta.
Apulaispormestareiden havaittiin vievän poliittista johtajuutta ammattimaisempaan suuntaan. Pormestarimallilla saattaa olla uutta poliittista ammattijohtajakuntaa synnyttävä vaikutus. Suhtautuminen asiantuntijuuden merkitykseen apulaispormestarin roolissa havaittiin ristiriitaiseksi. Asetetut odotukset apulaispormestarin roolista vaihtelevat ja tästä seuraa myös, että odotukset apulaispormestarin asiantuntijuudelle ovat erilaisia. Alkuvaiheen muutostilanne, jossa apulaispormestarin tehtävät ja käytäntö eivät ole ehtineet vakiintua sekä erilaisia tulkintoja mahdollistava apulaispormestarin tehtäviä säätelevä johtosääntö jättää apulaispormestarin persoonasta lähtevälle toiminnalle tilaa. Apulaispormestarin roolin kriittistä tarkastelua ja kehittämistä on syytä jatkaa Tampereella. Tätä puoltaa etenkin kuntalaisille hieman hankalasti avautuva apulaispormestarin toimenkuva.
Asiasanat:apulaispormestari, poliittinen johtajuus, pormestarimalli, politiikka-hallinto -dikotomia, New Public Management, tilaaja-tuottaja -malli