- Tieto kulkee joka suuntaan - Moniammatillinen yhteistyö dysfaattisen lapsen yksilöllisessä huomioimisessa
VÄISÄNEN, KIRSI (2010)
VÄISÄNEN, KIRSI
2010
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-03-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20429
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20429
Tiivistelmä
Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen tapaustutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten moniammatillinen yhteistyö tukee dysfaattisen lapsen yksilöllistä huomioimista. Siinä selvitettiin, miten yksilöllistä huomioimista suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä sekä miten vanhemmat huomioidaan moniammatillisessa yhteistyössä. Tutkimuksen päähenkilö oli dysfaattinen lapsi, jonka ympärillä tapahtuvaa moniammatillista yhteistyötä tarkasteltiin lapsen yksilöllisen huomioimisen näkökulmasta. Aineisto kerättiin havainnoinnin, kahdeksan teemahaastattelun ja kirjallisten dokumenttien avulla keväällä 2009. Tutkittaviin kuuluivat lapsen vanhemmat, erityisluokanopettaja, koulunkäyntiavustajat, luki-opettaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti. Analyysin lähtökohtana oli fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa, joka perustui sisällönanalyysiin.
Tutkimuksen mukaan toimivan moniammatillisen yhteistyön piirteitä ovat systeemisyys, poikkitieteellisyys, kasvatuskumppanuus ja tiedon esteetön kulku. Asiantuntijat olivat tarvittaessa yhteyksissä toisiinsa toimintakauden aikana. Yksilöllinen huomioiminen toteutui systeemisenä moniammatillisena yhteistyönä. Yksilöllistä huomioimista suunniteltiin ja arvioitiin yhdessä HOJKS-palaverissa. Lisäksi eri tahot olivat toteutusvaiheessa yhteydessä tarvittaessa, jolloin myös arvioitiin ja suunniteltiin sekä muokattiin toteutusta. Yhteistyö vanhempien kanssa oli aitoa kasvatuskumppanuutta. Vanhemmat osallistuivat moniammatilliseen yhteistyöhön lapsensa asiantuntijoina. He olivat aktiivisesti mukana ja pitivät tiivistä yhteyttä eri tahoihin luottamuksellisen ilmapiirin vallitessa. Tutkimustulokset tukevat ajatusta siitä, että moniammatillinen yhteistyö toimii, kun kaikki asiantuntijat ovat siihen sitoutuneita ja näkevät sen osana työkuvaansa. Tulokset tekevät jaetun asiantuntijuuden selkeästi näkyväksi. Myönteinen, avoin ilmapiiri ja vanhempien aktiivisuus takasivat moniammatillisen yhteistyön toimimisen ja hyvän yksilöllisen huomioimisen.
Avainsanat: tapaustutkimus, moniammatillinen yhteistyö, dysfasia, yksilöllinen huomioiminen, erityisopetus
Tutkimuksen mukaan toimivan moniammatillisen yhteistyön piirteitä ovat systeemisyys, poikkitieteellisyys, kasvatuskumppanuus ja tiedon esteetön kulku. Asiantuntijat olivat tarvittaessa yhteyksissä toisiinsa toimintakauden aikana. Yksilöllinen huomioiminen toteutui systeemisenä moniammatillisena yhteistyönä. Yksilöllistä huomioimista suunniteltiin ja arvioitiin yhdessä HOJKS-palaverissa. Lisäksi eri tahot olivat toteutusvaiheessa yhteydessä tarvittaessa, jolloin myös arvioitiin ja suunniteltiin sekä muokattiin toteutusta. Yhteistyö vanhempien kanssa oli aitoa kasvatuskumppanuutta. Vanhemmat osallistuivat moniammatilliseen yhteistyöhön lapsensa asiantuntijoina. He olivat aktiivisesti mukana ja pitivät tiivistä yhteyttä eri tahoihin luottamuksellisen ilmapiirin vallitessa. Tutkimustulokset tukevat ajatusta siitä, että moniammatillinen yhteistyö toimii, kun kaikki asiantuntijat ovat siihen sitoutuneita ja näkevät sen osana työkuvaansa. Tulokset tekevät jaetun asiantuntijuuden selkeästi näkyväksi. Myönteinen, avoin ilmapiiri ja vanhempien aktiivisuus takasivat moniammatillisen yhteistyön toimimisen ja hyvän yksilöllisen huomioimisen.
Avainsanat: tapaustutkimus, moniammatillinen yhteistyö, dysfasia, yksilöllinen huomioiminen, erityisopetus