"No, en ole mikään Kirka" - Kokemuksia kuudennen luokan musiikinopetuksesta
MÄKINEN, KATARIINA (2010)
MÄKINEN, KATARIINA
2010
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-03-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20412
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20412
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten eri lähtökohdista musiikintunneille tulevat oppilaat kokevat peruskoulun kuudennen luokan musiikinopetuksen. Tutkimustehtävänä oli, miten musiikinharrastajat ja musiikkia harrastamattomat oppilaat kokevat koulun musiikinopetuksen ja miten opettaja voi huomioida musiikinopetuksessaan eritasoiset oppilaat. Tutkimuksen edetessä pohdin myös sitä, millainen on kuudennen luokan musiikinopetuksesta rakentunut musiikillinen minäkuva oppilaan musiikillisesta harrastuneisuudesta riippuen.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli erään alakoulun kaksi kuudetta luokkaa Hämeessä. Tutkimukseen osallistui 40 oppilasta, joista 16 oli tyttöjä ja 24 poikia. Lisäksi tutkimukseen osallistuivat molempien luokkien luokanopettajat, jotka opettavat musiikkia kyseisille luokille. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jota täydennettiin avoimilla haastatteluilla. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä analyysiä. Haastateltavien kokemuksellisuuden kautta tutkimus perustuu fenomenologiseen filosofiaan.
Tutkimustulokset osoittivat, että koulun musiikinopetus antaa hyvät mahdollisuudet oppia musiikkia. Sekä oppilaiden – musiikkiharrastuneisuudesta riippumatta – että opettajien mielestä on hyvä, että peruskoulussa opetetaan musiikkia, vaikka kaikki eivät sitä harrasta. Musiikinharrastajat kokivat, että musiikkiharrastuksella oli ollut positiivinen vaikutus siihen, miten he viihtyivät koulun musiikintunneilla, koska heillä oli ymmärrystä musiikista. Kaikki musiikinharrastajat eivät kuitenkaan kokeneet viihtyneensä koulun musiikintunneilla, koska opetettavat asiat olivat jo tuttuja.
Oppilaat, jotka eivät harrastaneet musiikkia, olivat harrastajia passiivisempia musiikintunneilla eivätkä välittäneet arvosanastaan tai uuden oppimisesta. Musiikkia harrastamattomat oppilaat kokivat, ettei koulusta saa kannustusta musiikkiharrastuksen aloittamiseen, eivätkä he edes toivoisi saavansa sitä, koska he eivät ole kiinnostuneet musiikista.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että motivoitumaton musiikinopiskelija on yleensä opiskelun suhteen passiivinen; hän antaa periksi kohdatessaan vaikeuksia. Oppilaalla on täysin vapaa tahto oppia, ja musiikintunnilla oppiminen on kiinni oppilaan motivaatiosta ja asenteista. Uuden asian oppimisessa on tärkeää uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Koulun musiikintunneilla jokaisella on mahdollisuus kokeilla eri soitinten soittamista ja saada tasokasta opetusta.
Asiasanat:eriyttäminen, itsetunto, minäkuva, motivaatio, musiikki, musiikkikasvatus, musikaalisuus
Tutkimuksen kohderyhmänä oli erään alakoulun kaksi kuudetta luokkaa Hämeessä. Tutkimukseen osallistui 40 oppilasta, joista 16 oli tyttöjä ja 24 poikia. Lisäksi tutkimukseen osallistuivat molempien luokkien luokanopettajat, jotka opettavat musiikkia kyseisille luokille. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jota täydennettiin avoimilla haastatteluilla. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä analyysiä. Haastateltavien kokemuksellisuuden kautta tutkimus perustuu fenomenologiseen filosofiaan.
Tutkimustulokset osoittivat, että koulun musiikinopetus antaa hyvät mahdollisuudet oppia musiikkia. Sekä oppilaiden – musiikkiharrastuneisuudesta riippumatta – että opettajien mielestä on hyvä, että peruskoulussa opetetaan musiikkia, vaikka kaikki eivät sitä harrasta. Musiikinharrastajat kokivat, että musiikkiharrastuksella oli ollut positiivinen vaikutus siihen, miten he viihtyivät koulun musiikintunneilla, koska heillä oli ymmärrystä musiikista. Kaikki musiikinharrastajat eivät kuitenkaan kokeneet viihtyneensä koulun musiikintunneilla, koska opetettavat asiat olivat jo tuttuja.
Oppilaat, jotka eivät harrastaneet musiikkia, olivat harrastajia passiivisempia musiikintunneilla eivätkä välittäneet arvosanastaan tai uuden oppimisesta. Musiikkia harrastamattomat oppilaat kokivat, ettei koulusta saa kannustusta musiikkiharrastuksen aloittamiseen, eivätkä he edes toivoisi saavansa sitä, koska he eivät ole kiinnostuneet musiikista.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että motivoitumaton musiikinopiskelija on yleensä opiskelun suhteen passiivinen; hän antaa periksi kohdatessaan vaikeuksia. Oppilaalla on täysin vapaa tahto oppia, ja musiikintunnilla oppiminen on kiinni oppilaan motivaatiosta ja asenteista. Uuden asian oppimisessa on tärkeää uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Koulun musiikintunneilla jokaisella on mahdollisuus kokeilla eri soitinten soittamista ja saada tasokasta opetusta.
Asiasanat:eriyttäminen, itsetunto, minäkuva, motivaatio, musiikki, musiikkikasvatus, musikaalisuus