Toimituksen johtoryhmät sanomalehdissä - johtoryhmät innovatiivisuuden vahvistajina
RISSA, ELINA (2010)
RISSA, ELINA
2010
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-03-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20409
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20409
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sanomalehtien strategista kyvykkyyttä suhteessa innovatiivisuuden käsitteisiin. Tässä tutkielmassa strateginen kompetenssi määrittäytyy organisaation uusintamisena ja innovaatiokyvykkyytenä. Tavoitteena on selvittää sanomalehtien strategisia painopisteitä, haasteita ja johtajuuden ulottuvuuksia sekä niiden kautta arvioida sanomalehtien strategista innovaatiokyvykkyyttä. Kohteena ovat suomalaisten sanomalehtien toimituksen johtoryhmät arvon luojina.
Työn teoreettinen osa pohjautuu kyselyaineistoon ja koostuu kolmesta systeemisestä kokonaissudesta. Ytimen muodostaa innovatiivisuus, jonka ympärille toinen systeeminen kokonaisuus, organisaation osaamisen kehys, rakentuu. Näitä prosesseja ohjaa ja tukee strateginen johtajuus. Teoreettisessa osuudessa tuodaan esiin systeemille oleellisesti merkitykselliset, voimaannuttavat tekijät: vuorovaikutus ja luottamus. Teoreettinen osuus tarjoaa tulosten tarkastelulle viitekehyksen, joka kuvaa strategiaa ja johtajuutta valintoina, joilla innovatiivisuutta vahvistetaan. Työn empiirinen aineisto-osuus koottiin Tampereen yliopiston hallintotieteiden professorin Risto Harisalon laatimalla kyselylomakkeella, joka kohdistui paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten sanomalehtien toimitusten johtoryhmäjäsenille. Tutkielma on luonteeltaan määrällinen, aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimukseen osallistui 115 johtoryhmän jäsentä 69 eri sanomalehdestä. Tutkielma osoitti strategisten tavoitteiden mukaisen toiminnan tärkeäksi osaksi sanomalehtien johtoryhmätoimintaa. Kuitenkin sanomalehtien strategiset tavoitteet ja painotukset ovat toisistaan eriytymättömiä. Oppiminen, suorituskyky ja uusiutumien kuvaavat sanomalehtien strategista tahtotilaa. Vähiten strateginen tahtotila kohdentuu toimialan ulkopuolisen kehityksen seuraamiseen. Strategisilla tavoitteilla on näin vaarana muodostua sisäänpäin kääntyneiksi ja muutoksen merkeille sokeutuneiksi. Tutkimus osoitti yksittäiseksi merkittävimmäksi ja yhteiseksi haasteeksi innovatiivisuuden. Kokonaisuutena merkittävimmät haasteet ovat muutoksen luominen ja sisäinen kyvykkyys. Sanomalehtien strateginen kompetenssi innovatiivisuuden vahvistajana tarvitsee ratkaisuja. Sanomalehtien johtajuudessa korostui vastuun kantamisen kyky. Vähiten arvostettu johtajuuden ominaisuus oli kyky seurata muutoksia asiakasryhmissä. Siten päätösten oikeutus saattaa asettua kyseenalaiseksi. Tutkimus toi esiin kaksi sanomalehtien strategisen johtamisen tavoiteulottuvuutta: toiminnallinen luottamus ja systeemiäly. Suurimmaksi organisaation haasteeksi vastaajat arvioivat jatkuvan laadun parantamisen. Globalisaatiota ei kuitenkaan nähdä alalla uhkana, vaikka media-alan muutokset vaikuttavat asiakkaiden käsitykseen laadukkaista palveluista. Sanomalehtiorganisaation strateginen kompetenssi innovatiivisuuden vahvistajana riippuu lopulta strategisten valintojen peruslähtökohtien ja toimintaympäristön tulkinnan uudelleen arvioinnista.
Asiasanat:Strateginen kyvykkyys, strateginen johtaminen, innovaatiot
Työn teoreettinen osa pohjautuu kyselyaineistoon ja koostuu kolmesta systeemisestä kokonaissudesta. Ytimen muodostaa innovatiivisuus, jonka ympärille toinen systeeminen kokonaisuus, organisaation osaamisen kehys, rakentuu. Näitä prosesseja ohjaa ja tukee strateginen johtajuus. Teoreettisessa osuudessa tuodaan esiin systeemille oleellisesti merkitykselliset, voimaannuttavat tekijät: vuorovaikutus ja luottamus. Teoreettinen osuus tarjoaa tulosten tarkastelulle viitekehyksen, joka kuvaa strategiaa ja johtajuutta valintoina, joilla innovatiivisuutta vahvistetaan. Työn empiirinen aineisto-osuus koottiin Tampereen yliopiston hallintotieteiden professorin Risto Harisalon laatimalla kyselylomakkeella, joka kohdistui paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten sanomalehtien toimitusten johtoryhmäjäsenille. Tutkielma on luonteeltaan määrällinen, aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimukseen osallistui 115 johtoryhmän jäsentä 69 eri sanomalehdestä. Tutkielma osoitti strategisten tavoitteiden mukaisen toiminnan tärkeäksi osaksi sanomalehtien johtoryhmätoimintaa. Kuitenkin sanomalehtien strategiset tavoitteet ja painotukset ovat toisistaan eriytymättömiä. Oppiminen, suorituskyky ja uusiutumien kuvaavat sanomalehtien strategista tahtotilaa. Vähiten strateginen tahtotila kohdentuu toimialan ulkopuolisen kehityksen seuraamiseen. Strategisilla tavoitteilla on näin vaarana muodostua sisäänpäin kääntyneiksi ja muutoksen merkeille sokeutuneiksi. Tutkimus osoitti yksittäiseksi merkittävimmäksi ja yhteiseksi haasteeksi innovatiivisuuden. Kokonaisuutena merkittävimmät haasteet ovat muutoksen luominen ja sisäinen kyvykkyys. Sanomalehtien strateginen kompetenssi innovatiivisuuden vahvistajana tarvitsee ratkaisuja. Sanomalehtien johtajuudessa korostui vastuun kantamisen kyky. Vähiten arvostettu johtajuuden ominaisuus oli kyky seurata muutoksia asiakasryhmissä. Siten päätösten oikeutus saattaa asettua kyseenalaiseksi. Tutkimus toi esiin kaksi sanomalehtien strategisen johtamisen tavoiteulottuvuutta: toiminnallinen luottamus ja systeemiäly. Suurimmaksi organisaation haasteeksi vastaajat arvioivat jatkuvan laadun parantamisen. Globalisaatiota ei kuitenkaan nähdä alalla uhkana, vaikka media-alan muutokset vaikuttavat asiakkaiden käsitykseen laadukkaista palveluista. Sanomalehtiorganisaation strateginen kompetenssi innovatiivisuuden vahvistajana riippuu lopulta strategisten valintojen peruslähtökohtien ja toimintaympäristön tulkinnan uudelleen arvioinnista.
Asiasanat:Strateginen kyvykkyys, strateginen johtaminen, innovaatiot