Onko sukupuolella merkitystä? Miesasiakkaiden näkökulmia sosiaalityön käytäntöihin.
SALONEN, PIA (2010)
SALONEN, PIA
2010
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-03-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20398
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20398
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkittiin sukupuolen merkitystä sosiaalityön käytännöissä miesasiakkaiden näkökulmasta katsottuna kahdessa erilaisessa organisaatiossa: sosiaalitoimistossa ja perheasiain-yksikössä. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä on naisia, mutta kuitenkin suuri osa toimeentulotuki-asiakkaista on miehiä, jonka vuoksi toisena tutkimuskohteena toimi sosiaalitoimisto. Perheasiain-yksikön miesasiakkaat puolestaan valikoituivat tutkittaviksi julkisuudessa käydyn miesten ja naisten eriarvoisuutta huoltajuusasioissa koskevan keskustelun pohjalta. Tutkielmassa selvitettiin miesten tuntoja liittyen asiakkuuteen, vuorovaikutukseen ja sukupuoleen naisvaltaisissa organisaatioissa ja tutkielman teoria rakennettiin näiden keskeisten käsitteiden ympärille. Tutkielman aihetta lähestyttiin haastattelemalla sosiaalityön miesasiakkaita. Miehet valikoituivat haastateltaviksi haastattelupyyntöjen perusteella. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jotta niiden avulla tavoitettaisiin haastateltaville merkityksellisiä asioita. Aineisto muodostui kuudesta haastattelusta, joista kolme tehtiin sosiaalitoimiston asiakkaille ja kolme perheasiainyksikön asiakkaille. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti ja analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Sosiaalitoimistossa asioineet miehet toivat haastatteluissaan esiin hyvin konkreettisia asioita asioimiseen liittyen. Miehet puhuivat muun muassa sosiaalitoimistossa vallitsevista säännöistä, kiireestä, asiakkuuden paradoksaalisuudesta ja asiakkuuteen liittyvästä häpeästä. Vuorovaikutus koettiin tärkeänä elementtinä asioinneissa. Miehet olivat asioineet naissosiaalityöntekijöiden kanssa, joiden tärkeimmiksi piirteiksi koettiin kuuntelemisen taito, kokemus, ikä ja sosiaalityöntekijän pysyvyys. Sukupuolen merkitys sosiaalitoimistossa asioineille miehille oli pieni eivätkä miehet olleet juurikaan edes pohtineet sukupuolen merkitystä asiakkuudelle.
Perheasiainyksikössä asioineet miehet toivat haastatteluissaan esiin sukupuoleen liittyviä ennakko-odotuksia perheasiainyksikön asiakkuudesta, jotka olivat syntyneet lähinnä julkisuudessa käytyjen keskustelujen perusteella miesten huonommasta asemasta naisiin nähden huoltajuusasioissa. Miesten ennakko-odotukset kävivät jossain määrin toteen ja he kokivat äidin olevan vahvemmassa asemassa isään nähden lapsen huoltajuudesta päätettäessä. Vuorovaikutus osoittautui miehille merkitykselliseksi perheasiainyksikössä. Sosiaalityöntekijän tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat kuuntelemisen taito, kokemus, ikä ja ylipäätään persoonallisuus. Sukupuoli oli merkittävässä asemassa perheasiainyksikön asiakkuudessa ja isyys oli tärkeä sukupuolen merkityksellistäjä.
Tutkielman tarkoituksena oli tuoda esiin sukupuolen merkitystä sosiaalityön käytännöissä. Tulosten mukaan sukupuoli näyttäytyy eri lailla erilaisissa organisaatioissa. Sukupuolen tutkimus sosiaalityön käytäntöjen kannalta on ollut vähäistä, mutta tämän tutkimuksen perusteella se olisi tarpeellista, koska sukupuoli liittyy olennaisesti sosiaalityön asiakkuuteen. Tutkimalla sukupuolen merkityksiä ja antamalla ääni asiakkaalle itselleen, sosiaalityötä ja sosiaalityön menetelmiä voidaan kehittää paremmin toimiviksi ja asiakkaiden yksilöllisille tarpeille sensitiivisemmiksi.
Asiasanat: sukupuoli, sukupuolisensitiivisyys, mieheys, isyys, asiakkuus ja vuorovaikutus.
Sosiaalitoimistossa asioineet miehet toivat haastatteluissaan esiin hyvin konkreettisia asioita asioimiseen liittyen. Miehet puhuivat muun muassa sosiaalitoimistossa vallitsevista säännöistä, kiireestä, asiakkuuden paradoksaalisuudesta ja asiakkuuteen liittyvästä häpeästä. Vuorovaikutus koettiin tärkeänä elementtinä asioinneissa. Miehet olivat asioineet naissosiaalityöntekijöiden kanssa, joiden tärkeimmiksi piirteiksi koettiin kuuntelemisen taito, kokemus, ikä ja sosiaalityöntekijän pysyvyys. Sukupuolen merkitys sosiaalitoimistossa asioineille miehille oli pieni eivätkä miehet olleet juurikaan edes pohtineet sukupuolen merkitystä asiakkuudelle.
Perheasiainyksikössä asioineet miehet toivat haastatteluissaan esiin sukupuoleen liittyviä ennakko-odotuksia perheasiainyksikön asiakkuudesta, jotka olivat syntyneet lähinnä julkisuudessa käytyjen keskustelujen perusteella miesten huonommasta asemasta naisiin nähden huoltajuusasioissa. Miesten ennakko-odotukset kävivät jossain määrin toteen ja he kokivat äidin olevan vahvemmassa asemassa isään nähden lapsen huoltajuudesta päätettäessä. Vuorovaikutus osoittautui miehille merkitykselliseksi perheasiainyksikössä. Sosiaalityöntekijän tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat kuuntelemisen taito, kokemus, ikä ja ylipäätään persoonallisuus. Sukupuoli oli merkittävässä asemassa perheasiainyksikön asiakkuudessa ja isyys oli tärkeä sukupuolen merkityksellistäjä.
Tutkielman tarkoituksena oli tuoda esiin sukupuolen merkitystä sosiaalityön käytännöissä. Tulosten mukaan sukupuoli näyttäytyy eri lailla erilaisissa organisaatioissa. Sukupuolen tutkimus sosiaalityön käytäntöjen kannalta on ollut vähäistä, mutta tämän tutkimuksen perusteella se olisi tarpeellista, koska sukupuoli liittyy olennaisesti sosiaalityön asiakkuuteen. Tutkimalla sukupuolen merkityksiä ja antamalla ääni asiakkaalle itselleen, sosiaalityötä ja sosiaalityön menetelmiä voidaan kehittää paremmin toimiviksi ja asiakkaiden yksilöllisille tarpeille sensitiivisemmiksi.
Asiasanat: sukupuoli, sukupuolisensitiivisyys, mieheys, isyys, asiakkuus ja vuorovaikutus.