Maailmaa parantaakseen. Alli Trygg-Helenius ja 1800-luvun lopun naistoimijuus.
SYRJÄ, SANNU (2010)
SYRJÄ, SANNU
2010
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20380
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20380
Tiivistelmä
Alli Trygg-Helenius (1852-1924) oli aktiivinen järjestö- ja yhdistystoimija, joka vaikutti niin raittiusliikkeessä, erilaisissa naisille suunnatuissa järjestöissä kuin huonompiosaisten olojen parantamiseksi itse alulle panemissaan projekteissa. Hän on kuitenkin historiankirjoituksessa jäänyt tuntemattomammaksi, koska hän toimi usein vähemmän näkyvästi.
Allilla on osuutensa myös äänioikeuden historiassa. Jo ennen varsinaisen äänioikeustaistelun käynnistymistä piti Alli huhtikuussa 1887 aiheesta alustuksen Suomen Naisyhdistyksen kokouksessa. Tämä naisten äänioikeuden puolesta pidetty puheenvuoro tuli selvästikin yllätyksenä yhdistyksen jäsenille, sillä se herätti vain vähän keskustelua ja se päätettiin lopulta julistaa salaiseksi. Keskustelua ei mainittu esimerkiksi yhdistyksen vuosikertomuksessa.
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen tätä äänioikeusalustusta osana Allin profiilia naistoimijana. Tutkimukseni on mikrohistoriallinen tutkimus, mutta kirjoitan Alli myös osaksi laajempaa historiallista kontekstia. Pro gradu -tutkielmani on näin ollen naishistoriallinen toiminnallinen elämäkerta, jossa alustuksen rinnalle nousee Allin muu toiminta. Haen selitystä sille, miksi Alli katsoi tarpeelliseksi pitää puheenvuoronsa ja mikä antoi hänelle eväät tehdä se niin varhain. Kuten tutkimukseni osoittaa, aluksi irralliselta vaikuttava juonne, äänioikeusalustus, näyttää varsin ymmärrettävältä kun otetaan huomioon Allin tapa toimia ja hänen tavoitteensa.
Tutkimukseni keskeisimpänä aineistona ovat Allia ja Suomen Naisyhdistystä koskevat arkistomateriaalit sekä Allin omat kirjoitukset. Olen myös lukenut eri arkistoissa säilynyttä Allin aikalaistensa kanssa käymää kirjeenvaihtoa. Toinen merkittävä aineistoryhmä on Allin elämää ja toimintaa kuvaava aikalaiskirjallisuus, mukaan lukien Allista kirjoitetut elämäkerrat. Näiden lisäksi olen käyttänyt tutkimuksessani tutkimuskirjallisuutta, erityisesti aikakauden naishistoriaa käsittelevää tutkimusta.
Käytän tutkielmassani termiä naistoimijuus, jolla haluan nostaa esille Allin ja hänen aikalaistensa toiminnan erityisyyttä. Tutkin naisille sallittua toiminnan aluetta ja sitä, miten yksi nainen noudatti, koetteli ja rikkoi näitä rajoja.
Asiasanat:Alli Trygg-Helenius, naishistoria, naisasiajärjestöt, naisen asema, äänioikeus, Matti Helenius-Seppälä
Allilla on osuutensa myös äänioikeuden historiassa. Jo ennen varsinaisen äänioikeustaistelun käynnistymistä piti Alli huhtikuussa 1887 aiheesta alustuksen Suomen Naisyhdistyksen kokouksessa. Tämä naisten äänioikeuden puolesta pidetty puheenvuoro tuli selvästikin yllätyksenä yhdistyksen jäsenille, sillä se herätti vain vähän keskustelua ja se päätettiin lopulta julistaa salaiseksi. Keskustelua ei mainittu esimerkiksi yhdistyksen vuosikertomuksessa.
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen tätä äänioikeusalustusta osana Allin profiilia naistoimijana. Tutkimukseni on mikrohistoriallinen tutkimus, mutta kirjoitan Alli myös osaksi laajempaa historiallista kontekstia. Pro gradu -tutkielmani on näin ollen naishistoriallinen toiminnallinen elämäkerta, jossa alustuksen rinnalle nousee Allin muu toiminta. Haen selitystä sille, miksi Alli katsoi tarpeelliseksi pitää puheenvuoronsa ja mikä antoi hänelle eväät tehdä se niin varhain. Kuten tutkimukseni osoittaa, aluksi irralliselta vaikuttava juonne, äänioikeusalustus, näyttää varsin ymmärrettävältä kun otetaan huomioon Allin tapa toimia ja hänen tavoitteensa.
Tutkimukseni keskeisimpänä aineistona ovat Allia ja Suomen Naisyhdistystä koskevat arkistomateriaalit sekä Allin omat kirjoitukset. Olen myös lukenut eri arkistoissa säilynyttä Allin aikalaistensa kanssa käymää kirjeenvaihtoa. Toinen merkittävä aineistoryhmä on Allin elämää ja toimintaa kuvaava aikalaiskirjallisuus, mukaan lukien Allista kirjoitetut elämäkerrat. Näiden lisäksi olen käyttänyt tutkimuksessani tutkimuskirjallisuutta, erityisesti aikakauden naishistoriaa käsittelevää tutkimusta.
Käytän tutkielmassani termiä naistoimijuus, jolla haluan nostaa esille Allin ja hänen aikalaistensa toiminnan erityisyyttä. Tutkin naisille sallittua toiminnan aluetta ja sitä, miten yksi nainen noudatti, koetteli ja rikkoi näitä rajoja.
Asiasanat:Alli Trygg-Helenius, naishistoria, naisasiajärjestöt, naisen asema, äänioikeus, Matti Helenius-Seppälä