Motivaatio koetuksella - Esimiesten motivaatio ja motivoituminen sekä hallintorakenneuudistuksen vaikutus motivaatioon Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksessa
PALOMÄKI, SAKARI (2010)
PALOMÄKI, SAKARI
2010
Hallintotiede, turvallisuushallinnon linja - Administrative Science, Security Administration Pr
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-01-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20367
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20367
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee esimiesten motivaatiota ja sen kehityskaarta sekä hallintorakenneuudistuksen vaikutusta motivaatioon Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksessa. Tutkielmassa selvitetään myös motivoinnin keinoja ja motivoitumista, sekä arvioidaan muun poliisihenkilöstön motivaatiota.
Tutkielman teoriaosassa perehdytään motivaation käsitteeseen, motivaatioteorioihin ja keskeisiin työmotivaatiotekijöihin. Teoreettinen viitekehys koostuu motivaatiota käsittelevästä kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista.
Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty osaksi strukturoidulla ja osaksi puolistrukturoidulla kyselytutkimuksella. Kyselylomake lähetettiin sähköpostin välityksellä 64 esimiesasemassa olevalle poliisille, jotka työskentelivät tutkimuksen ajankohtana keväällä 2008 Alavuden, Kauhajoen, Lapuan ja Seinäjoen kihlakuntien poliisilaitoksissa. Kyselyyn vastasi 48 esimiestä, joten vastausprosentiksi muodostui 75%. Vuoden 2009 alusta edellä mainitut poliisilaitokset muodostivat Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen.
Tutkimusaikana 76% esimiehistä oli melko hyvin tai erittäin hyvin motivoituneita. Uran alussa vastaava lukema oli 100%. Sisäinen motivaatio oli laskenut vastaajilla keskimäärin yhden prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Joka toisen vastaajan näkemys oli, että miehistön työmotivaatiossa on parannettavaa.
Vastaajista 40% oli sitä mieltä, että hallintorakenneuudistus vähentää heidän motivaatiotaan, 17% vastaajista arvioi motivaation paranevan ja peräti 44% vastaajista katsoi, ettei uudistus vaikuta heidän motivaatioonsa millään tavoin. Selvästi suurin negatiivinen vaikutus uudistuksella arvioitiin olevan alipäällystöön. Noin 60% vastaajista arvioi uudistuksen vaikuttavan alipäällystön motivaatioon kielteisesti. Motivaation väheneminen liittyi pääosin ulkoisiin motivaatiotekijöihin, kuten pelkoon palkan alentumisesta tai aseman menettämisestä. Motivaation vaihtelu oli tutkimuksen perusteella hyvin yleistä.
Esimiehen paras keino motivoida on antaa palautetta. Alaiset motivoituvat parhaiten saadessaan positiivista palautetta. Yllättäen myös negatiivinen palaute motivoi kolmasosaa vastaajista. Alipäällystö toivoo saavansa selkeästi enemmän palautetta kuin päällystö. Erityisesti rutiinitehtävistä olisi annettava palautetta. Poliisin palkkausjärjestelmää ei pidetty motivoinnin kannalta oikeudenmukaisena.
Asiasanat: motivaatio, motivoituminen, työmotivaatio, esimies, alipäällystö,päällystö, palaute, hallintorakenneuudistus
Tutkielman teoriaosassa perehdytään motivaation käsitteeseen, motivaatioteorioihin ja keskeisiin työmotivaatiotekijöihin. Teoreettinen viitekehys koostuu motivaatiota käsittelevästä kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista.
Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty osaksi strukturoidulla ja osaksi puolistrukturoidulla kyselytutkimuksella. Kyselylomake lähetettiin sähköpostin välityksellä 64 esimiesasemassa olevalle poliisille, jotka työskentelivät tutkimuksen ajankohtana keväällä 2008 Alavuden, Kauhajoen, Lapuan ja Seinäjoen kihlakuntien poliisilaitoksissa. Kyselyyn vastasi 48 esimiestä, joten vastausprosentiksi muodostui 75%. Vuoden 2009 alusta edellä mainitut poliisilaitokset muodostivat Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen.
Tutkimusaikana 76% esimiehistä oli melko hyvin tai erittäin hyvin motivoituneita. Uran alussa vastaava lukema oli 100%. Sisäinen motivaatio oli laskenut vastaajilla keskimäärin yhden prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Joka toisen vastaajan näkemys oli, että miehistön työmotivaatiossa on parannettavaa.
Vastaajista 40% oli sitä mieltä, että hallintorakenneuudistus vähentää heidän motivaatiotaan, 17% vastaajista arvioi motivaation paranevan ja peräti 44% vastaajista katsoi, ettei uudistus vaikuta heidän motivaatioonsa millään tavoin. Selvästi suurin negatiivinen vaikutus uudistuksella arvioitiin olevan alipäällystöön. Noin 60% vastaajista arvioi uudistuksen vaikuttavan alipäällystön motivaatioon kielteisesti. Motivaation väheneminen liittyi pääosin ulkoisiin motivaatiotekijöihin, kuten pelkoon palkan alentumisesta tai aseman menettämisestä. Motivaation vaihtelu oli tutkimuksen perusteella hyvin yleistä.
Esimiehen paras keino motivoida on antaa palautetta. Alaiset motivoituvat parhaiten saadessaan positiivista palautetta. Yllättäen myös negatiivinen palaute motivoi kolmasosaa vastaajista. Alipäällystö toivoo saavansa selkeästi enemmän palautetta kuin päällystö. Erityisesti rutiinitehtävistä olisi annettava palautetta. Poliisin palkkausjärjestelmää ei pidetty motivoinnin kannalta oikeudenmukaisena.
Asiasanat: motivaatio, motivoituminen, työmotivaatio, esimies, alipäällystö,päällystö, palaute, hallintorakenneuudistus