Tiedon jakaminen opiskelijoiden käytäntöyhteisöissä Proakatemiassa
ENKOLA, MINNA (2010)
ENKOLA, MINNA
2010
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20325
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20325
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Proakatemian opiskelijatiimien muodostamien käytäntöyhteisöjen tiedon jakamista. Käytäntöyhteisöt ovat jonkin yhteisen asian ympärille syntyneitä ryhmiä, joiden jäsenet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, oppivat yhdessä ja jakavat tietoa. Tutkimuksen taustalla on ajatus siitä, että käytäntöyhteisöt toimivat tiedon jakamista edistävinä sosiaalisina rakenteina organisaatioissa. Tutkielma kuuluu tietojohtamisen alaan.
Proakatemia on Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikkö, jossa yhdistyvät opiskelu ja työelämä. Proakatemiassa opiskelu perustuu käytännön kautta oppimiseen. Opiskelijat työskentelevät tiimiyrityksissään ja tekevät erilaisia asiakasprojekteja. Tarkastelen tutkimuksessa, miten opiskelijoiden tiimit toimivat käytäntöyhteisöinä, minkä tyyppistä tietoa niissä jaetaan ja mitä tapoja opiskelijoilla on tiedon jakamiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös opiskelijoiden motivaatioita tiedon jakamiseen ja muita tiedon jakamiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa on mukana tiedon hyödyntämisen näkökulma, koska se on tärkeä osa tiedon jakamista. Huomioin myös työelämänäkökulman tarkastelemalla Proakatemialta valmistuneiden opiskelijoiden kokemuksia yrityselämässä.
Tutkielmassa tarkastellaan teoriakirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia käytäntöyhteisöistä, tiedon jakamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä tiedon luonteesta. Tiedon jakamisen jäsentelyssä hyödynnettiin Huysmanin ja de Witin (2002) tiedon jakamisen ja organisationaalisen oppimisen mallia. Tutkimukseen osallistui kolme Proakatemian opiskelijatiimiä. Empiirinen aineisto koostui 10 opiskelijan, yhden Proakatemian valmentajan ja kahden Proakatemialta valmistuneen henkilön teemahaastatteluista sekä tutkittavien tiimien tapaamisten havainnoinneista. Aineistonkeruu tapahtui keväällä 2009.
Tutkimuksessa todettiin, että tutkittuja Proakatemian opiskelijatiimejä voidaan pitää käytäntöyhteisöinä. Jatkuvan yhteistyön, luottamuksen, sitoutumisen ja avoimuuden havaittiin olevan opiskelijoiden käytäntöyhteisöjen ominaispiirteitä. Opiskelijat jakoivat monentyyppistä tietoa käytännön informaatiosta hiljaiseen tietoon. Tietoa jaettiin virallisissa tilanteissa, joissa tiedon jakaminen liittyi erityisesti Proakatemian oppimistyökaluihin kuten alustuksiin ja innovointeihin. Epämuodollisissa tilanteissa tietoa jaettiin esimerkiksi työnteon yhteydessä ja toisia auttamalla. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen todettiin olevan tärkein tapa jakaa tietoa opiskelijoiden käytäntöyhteisöissä. Tiedon jakamista pidettiin erittäin tärkeänä ja opiskelijoiden motivaatiotekijät liittyivät pitkälti toisten auttamiseen. Proakatemialla todettiin olevan tiedon jakamiseen kannustava kulttuuri. Tiedon jakamista vaikeuttivat erityisesti kiire ja opiskelijoiden poissaolot ja joissain tapauksissa myös luottamuksen ja avoimuuden puute.
Proakatemialta valmistuneiden opiskelijoiden yritysten tarkastelu osoitti, että Proakatemian tiedon jakamisen ja tiimityöskentelyn menetelmiä on mahdollista hyödyntää myös työelämässä. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin olevan yrityksen ominaisuuksista kiinni, missä määrin Proakatemian käytäntöjen hyödyntäminen on mahdollista.
Asiasanat:Tiedon jakaminen, käytäntöyhteisöt, tietämyksenhallinta
ABSTRACT
This thesis examines knowledge sharing in the communities of practice formed by student teams at Proacademy. Community of practice (CoP) is a group formed around a common subject. Its members interact regularly, they learn together and share knowledge. The study is based on an underlying assumption that communities of practice are social constructions that advance knowledge sharing in organizations. This study belongs to the field of knowledge management.
Proacademy is a unit of entrepreneurship studies at TAMK University of Applied Sciences in Tampere where studies are based on learning by doing. Students develop their team companies where they work on different types of customer projects. The purpose of this study is to examine how the student teams act as communities of practice, what kinds of knowledge is shared, and how the students share knowledge. This study also examines students' motivations to share knowledge and other factors affecting knowledge sharing. In addition, I focus on the use of knowledge because it is an integral part of knowledge sharing. I also take into account the working life point of view by looking at the experiences of Proacademy graduates already active in businesses.
This study reviews theoretical literature and previous studies concerning communities of practice, the nature of knowledge and factors affecting knowledge sharing. I use a model of knowledge sharing and organizational learning by Huysman & de Wit (2002) for analyzing knowledge sharing. The empirical data consisted of observations made in team meetings and of thematic interviews of 10 students from three teams, one Proacademy coach and two Proacademy graduates. The data was collected in spring 2009.
This study shows that the three student teams at Proacademy can be considered as communities of practice. Continuous cooperation, trust, commitment and openness were characteristic of these communities. Students shared different kinds of knowledge, from practical information to tacit knowledge. Knowledge was shared in formal situations in connection with Proacademy's learning methods such as special presentations and innovation sessions. In informal situations students shared knowledge, for example, during their work and by helping each other. Face to face interaction was the most important way of sharing knowledge in students' communities of practice. Sharing knowledge was considered extremely important and it was motivated by the students' willingness to help others. Most notable barriers for sharing knowledge were lack of time and students' absence, and in few cases lack of trust and openness.
Examination of companies of Proacademy graduates shows that it is possible to exploit Proacademy methods for knowledge sharing and team work in working life. However, the study suggests that it depends on the characteristics of the company to what extent it is possible to implement such practices.
Proakatemia on Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikkö, jossa yhdistyvät opiskelu ja työelämä. Proakatemiassa opiskelu perustuu käytännön kautta oppimiseen. Opiskelijat työskentelevät tiimiyrityksissään ja tekevät erilaisia asiakasprojekteja. Tarkastelen tutkimuksessa, miten opiskelijoiden tiimit toimivat käytäntöyhteisöinä, minkä tyyppistä tietoa niissä jaetaan ja mitä tapoja opiskelijoilla on tiedon jakamiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös opiskelijoiden motivaatioita tiedon jakamiseen ja muita tiedon jakamiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa on mukana tiedon hyödyntämisen näkökulma, koska se on tärkeä osa tiedon jakamista. Huomioin myös työelämänäkökulman tarkastelemalla Proakatemialta valmistuneiden opiskelijoiden kokemuksia yrityselämässä.
Tutkielmassa tarkastellaan teoriakirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia käytäntöyhteisöistä, tiedon jakamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä tiedon luonteesta. Tiedon jakamisen jäsentelyssä hyödynnettiin Huysmanin ja de Witin (2002) tiedon jakamisen ja organisationaalisen oppimisen mallia. Tutkimukseen osallistui kolme Proakatemian opiskelijatiimiä. Empiirinen aineisto koostui 10 opiskelijan, yhden Proakatemian valmentajan ja kahden Proakatemialta valmistuneen henkilön teemahaastatteluista sekä tutkittavien tiimien tapaamisten havainnoinneista. Aineistonkeruu tapahtui keväällä 2009.
Tutkimuksessa todettiin, että tutkittuja Proakatemian opiskelijatiimejä voidaan pitää käytäntöyhteisöinä. Jatkuvan yhteistyön, luottamuksen, sitoutumisen ja avoimuuden havaittiin olevan opiskelijoiden käytäntöyhteisöjen ominaispiirteitä. Opiskelijat jakoivat monentyyppistä tietoa käytännön informaatiosta hiljaiseen tietoon. Tietoa jaettiin virallisissa tilanteissa, joissa tiedon jakaminen liittyi erityisesti Proakatemian oppimistyökaluihin kuten alustuksiin ja innovointeihin. Epämuodollisissa tilanteissa tietoa jaettiin esimerkiksi työnteon yhteydessä ja toisia auttamalla. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen todettiin olevan tärkein tapa jakaa tietoa opiskelijoiden käytäntöyhteisöissä. Tiedon jakamista pidettiin erittäin tärkeänä ja opiskelijoiden motivaatiotekijät liittyivät pitkälti toisten auttamiseen. Proakatemialla todettiin olevan tiedon jakamiseen kannustava kulttuuri. Tiedon jakamista vaikeuttivat erityisesti kiire ja opiskelijoiden poissaolot ja joissain tapauksissa myös luottamuksen ja avoimuuden puute.
Proakatemialta valmistuneiden opiskelijoiden yritysten tarkastelu osoitti, että Proakatemian tiedon jakamisen ja tiimityöskentelyn menetelmiä on mahdollista hyödyntää myös työelämässä. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin olevan yrityksen ominaisuuksista kiinni, missä määrin Proakatemian käytäntöjen hyödyntäminen on mahdollista.
Asiasanat:Tiedon jakaminen, käytäntöyhteisöt, tietämyksenhallinta
ABSTRACT
This thesis examines knowledge sharing in the communities of practice formed by student teams at Proacademy. Community of practice (CoP) is a group formed around a common subject. Its members interact regularly, they learn together and share knowledge. The study is based on an underlying assumption that communities of practice are social constructions that advance knowledge sharing in organizations. This study belongs to the field of knowledge management.
Proacademy is a unit of entrepreneurship studies at TAMK University of Applied Sciences in Tampere where studies are based on learning by doing. Students develop their team companies where they work on different types of customer projects. The purpose of this study is to examine how the student teams act as communities of practice, what kinds of knowledge is shared, and how the students share knowledge. This study also examines students' motivations to share knowledge and other factors affecting knowledge sharing. In addition, I focus on the use of knowledge because it is an integral part of knowledge sharing. I also take into account the working life point of view by looking at the experiences of Proacademy graduates already active in businesses.
This study reviews theoretical literature and previous studies concerning communities of practice, the nature of knowledge and factors affecting knowledge sharing. I use a model of knowledge sharing and organizational learning by Huysman & de Wit (2002) for analyzing knowledge sharing. The empirical data consisted of observations made in team meetings and of thematic interviews of 10 students from three teams, one Proacademy coach and two Proacademy graduates. The data was collected in spring 2009.
This study shows that the three student teams at Proacademy can be considered as communities of practice. Continuous cooperation, trust, commitment and openness were characteristic of these communities. Students shared different kinds of knowledge, from practical information to tacit knowledge. Knowledge was shared in formal situations in connection with Proacademy's learning methods such as special presentations and innovation sessions. In informal situations students shared knowledge, for example, during their work and by helping each other. Face to face interaction was the most important way of sharing knowledge in students' communities of practice. Sharing knowledge was considered extremely important and it was motivated by the students' willingness to help others. Most notable barriers for sharing knowledge were lack of time and students' absence, and in few cases lack of trust and openness.
Examination of companies of Proacademy graduates shows that it is possible to exploit Proacademy methods for knowledge sharing and team work in working life. However, the study suggests that it depends on the characteristics of the company to what extent it is possible to implement such practices.