Kunnallisneuvos puhaltaa tuulta tulevaisuuden purjeisiin. J.W. Söderlund taloudellisena ja poliittisena vaikuttajana 1800-luvun lopun Raumalla
VUORI, PIIA (2009)
VUORI, PIIA
2009
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20272
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20272
Tiivistelmä
Johan Wilhelm Söderlund syntyi vuonna 1945 Raumalla sorvarikisällin perheeseen. J.W. Söderlund menetti nuorena äitinsä, jonka jälkeen häntä kasvatti isoäiti. Hänen siteensä isäänsä viilenivät, eikä hän valinnut sorvarin ammattia vaan lähti töihin ja opiskelemaan Turkuun kaupalliselle alalle. Opintojensa jälkeen hän perusti Raumalle vuonna 1870 kauppapuodin, joka laajeni nopeasti tukkukauppaa harjoittaneeksi kauppaliikkeeksi. Muiden raumalaisten esimerkkiä noudattaen J.W. Söderlund laajensi tästä laivanvarustukseen. Liiketoimissaan hän menestyi hyvin, niinpä hän oli 1890-luvulla kaupunkinsa vaurain mies ja Suomen suurimman yksityisen purjelaivaston omistaja. Liiketoimiensa lisäksi J.W. Söderlund oli mukana Raumalaisessa kunnallispolitiikassa hyvin monipuolisesti. Hän istui Rauman kunnanvaltuustossa sen perustamisesta vuodesta 1876 kuolemaansa asti vuoteen 1904. Hän toimi myös vuodesta 1884 kuolemaansa asti valtuuston puheenjohtajana. Lisäksi hän kuului lukuisiin lauta-, valio- ja johtokuntiin. Rauman kaupungin edustajana hän toimi valtiopäivillä vuosina 1885, 1888, 1891, 1894, 1897 ja 1899. Valtiopäivillä hän keskittyi ajamaan porvarissäädyssään Rauman kaupungin kunnallisia ja liiketaloudellisia etuja. Hänen suurin poliittinen saavutuksensa oli Rauman radan rakentaminen. Rautatie liitti Rauman sisämaahan, joka vilkastutti kauppaa ja toi kaupunkiin uudenlaisen koulutetun sivistyneistön.
Tutkielmassani olen selvittänyt sitä, mitkä J.W. Söderlundin henkilökohtaiset ominaisuudet ja valinnat sekä ympäröivän yhteisön muutokset nostivat hänet asemaansa. Lisäksi olen pyrkinyt tuomaan esiin, mikä J.W. Söderlundin merkitys oli raumalaisille hänen omana aikanaan ja sen jälkeen. Samalla tulee esiin pienen kaupungin yksilön vaikutusmahdollisuudet 1800-luvun lopulla omassa yhteisössään ja koko yhteiskunnassa.
J.W. Söderlundista on ollut saatavissa monipuolisesti erilaisia lähteitä. Joukosta on puuttunut kuitenkin kokonaan hänen omakätisesti kirjoittamansa aineisto, siksi henkilöä on arvioitu lähinnä hänen tekojensa kautta. J.W. Söderlundin toiminnasta on löytynyt eniten tietoa Rauman kaupungin valtuusmiesten pöytäkirjoista, Rauman lehdestä, porvarissäädyn valtiopäiväasiakirjoista ja Rauman merimieshuoneen asiakirjoista. Hänen persoonallisuuttaan ovat parhaiten valottaneet hänen tyttärensä Ingrid Söderlundin painamattomat muistelmat.
Aikaisempaa tutkimusta, joka olisi keskittynyt pelkästään J.W. Söderlundiin, ei ole olemassa. Hänestä on mainintoja Rauman historioissa, mutta niissä ei hänen toiminnastaan ole tehty laajempaa analyysia. Monet muut 1800-luvun lopun raumalaisvaikuttajat ovat saaneet myöhemmin J.W. Söderlundia enemmän näkyvyyttä omassa kaupungissaan. Työssäni olen pohtinut syitä sille, miksi J.W. Söderlund on pitkälti unohdettu.
Päädyn tutkielmassani siihen, että J.W. Söderlund nousi asemaansa pitkälti siksi, että ympäröivässä yhteiskunnassa sattui suotuisia muutoksia. Suomeen virtasi maailmalta liberalismin ja teollistumisen aatteet, jotka muuttivat niin taloudellisia kuin yhteiskunnallisia oloja. Kaupunkeihin kasvoi vaurastunut porvaristo, joka ohitti entisen aatelisvaltaisen eliitin niin taloudessa kuin hallinnossa. Maailmantalouden lisäksi muutoksia tapahtui myös kunnallisessa päätöksenteossa ja säätykierron vilkastumisessa. Ilman näitä muutoksia J.W. Söderlundin ja hänen kaltaistensa nuorten olisi ollut lähes mahdotonta nousta asemaansa.
Pelkästään suotuinen ympäristö ei kuitenkaan voi selittää sitä, että joku yksilö nousee muita vaikuttavampaan asemaan. J.W. Söderlundin kohdalla sattumalla oli vaikutusta, kun hän ei jatkanut sukunsa sorvarin ammattia. Lisäksi häneen liitettiin sellaiset persoonallisuuden piirteet, kuten päämäärätietoisuus, nerokkuus ja periksiantamattomuus, jotka varmasti osaltaan edesauttoivat hänen menestystään. Vaurastuminen liiketoimissa takasi hänelle myös poliittiset vaikutusmahdollisuudet.
J.W. Söderlund luotti omissa liiketoimissaan perinteisiin, eikä luopunut purjelaivoista vaikka höyrylaivat valloittivat maailman meriä tai siirtynyt teollisuuteen kuten monet muut laivanvarustajat. Politiikassaan hän ajoi usein raumalaisen liike-elämän etuja, mutta osasi siinä katsoa laajemmin tulevaisuuteen kuin liiketoiminnassaan. Rautatieasia on hyvä esimerkki tästä. Seminaarin saamisessa kaupunkiin yritti J.W. Söderlund arvovallallaan vaikuttaa asiaan. Tämä osoittaa, että hän pyrki ajoittain vaikuttamaan kaupungin kehitykseen myös liike-elämää monipuolisemmin. Rautatie ja seminaari toivat kaupunkiin uudenlaisen sivistyneistön, jonka asema ei enää perustunut entiseen tapaan omaisuuteen vaan koulutukseen. Lopulta tämä uusi sivistyneistö syrjäytti hallinnosta ne porvarit, jotka olivat uuden eliitin saapumisen kaupunkiin mahdollistaneet. Tämä uusi eliitti otti esikuvikseen täysin muita henkilöitä, kuin vanhoja vauraita porvareita, siksi J.W. Söderlundin merkitystä ei juuri seuraavina vuosikymmeninä kaupungissa korostettu. Tulevaisuudessa hänelle kuitenkin kuuluisi suurempi merkitys Raumaa koskevassa historian kirjoituksessa.
Asiasanat: kunnallisneuvokset, merenkulku, porvaristo, Rauma, rautatiet, seminaarit, valtiopäivämiehet
Tutkielmassani olen selvittänyt sitä, mitkä J.W. Söderlundin henkilökohtaiset ominaisuudet ja valinnat sekä ympäröivän yhteisön muutokset nostivat hänet asemaansa. Lisäksi olen pyrkinyt tuomaan esiin, mikä J.W. Söderlundin merkitys oli raumalaisille hänen omana aikanaan ja sen jälkeen. Samalla tulee esiin pienen kaupungin yksilön vaikutusmahdollisuudet 1800-luvun lopulla omassa yhteisössään ja koko yhteiskunnassa.
J.W. Söderlundista on ollut saatavissa monipuolisesti erilaisia lähteitä. Joukosta on puuttunut kuitenkin kokonaan hänen omakätisesti kirjoittamansa aineisto, siksi henkilöä on arvioitu lähinnä hänen tekojensa kautta. J.W. Söderlundin toiminnasta on löytynyt eniten tietoa Rauman kaupungin valtuusmiesten pöytäkirjoista, Rauman lehdestä, porvarissäädyn valtiopäiväasiakirjoista ja Rauman merimieshuoneen asiakirjoista. Hänen persoonallisuuttaan ovat parhaiten valottaneet hänen tyttärensä Ingrid Söderlundin painamattomat muistelmat.
Aikaisempaa tutkimusta, joka olisi keskittynyt pelkästään J.W. Söderlundiin, ei ole olemassa. Hänestä on mainintoja Rauman historioissa, mutta niissä ei hänen toiminnastaan ole tehty laajempaa analyysia. Monet muut 1800-luvun lopun raumalaisvaikuttajat ovat saaneet myöhemmin J.W. Söderlundia enemmän näkyvyyttä omassa kaupungissaan. Työssäni olen pohtinut syitä sille, miksi J.W. Söderlund on pitkälti unohdettu.
Päädyn tutkielmassani siihen, että J.W. Söderlund nousi asemaansa pitkälti siksi, että ympäröivässä yhteiskunnassa sattui suotuisia muutoksia. Suomeen virtasi maailmalta liberalismin ja teollistumisen aatteet, jotka muuttivat niin taloudellisia kuin yhteiskunnallisia oloja. Kaupunkeihin kasvoi vaurastunut porvaristo, joka ohitti entisen aatelisvaltaisen eliitin niin taloudessa kuin hallinnossa. Maailmantalouden lisäksi muutoksia tapahtui myös kunnallisessa päätöksenteossa ja säätykierron vilkastumisessa. Ilman näitä muutoksia J.W. Söderlundin ja hänen kaltaistensa nuorten olisi ollut lähes mahdotonta nousta asemaansa.
Pelkästään suotuinen ympäristö ei kuitenkaan voi selittää sitä, että joku yksilö nousee muita vaikuttavampaan asemaan. J.W. Söderlundin kohdalla sattumalla oli vaikutusta, kun hän ei jatkanut sukunsa sorvarin ammattia. Lisäksi häneen liitettiin sellaiset persoonallisuuden piirteet, kuten päämäärätietoisuus, nerokkuus ja periksiantamattomuus, jotka varmasti osaltaan edesauttoivat hänen menestystään. Vaurastuminen liiketoimissa takasi hänelle myös poliittiset vaikutusmahdollisuudet.
J.W. Söderlund luotti omissa liiketoimissaan perinteisiin, eikä luopunut purjelaivoista vaikka höyrylaivat valloittivat maailman meriä tai siirtynyt teollisuuteen kuten monet muut laivanvarustajat. Politiikassaan hän ajoi usein raumalaisen liike-elämän etuja, mutta osasi siinä katsoa laajemmin tulevaisuuteen kuin liiketoiminnassaan. Rautatieasia on hyvä esimerkki tästä. Seminaarin saamisessa kaupunkiin yritti J.W. Söderlund arvovallallaan vaikuttaa asiaan. Tämä osoittaa, että hän pyrki ajoittain vaikuttamaan kaupungin kehitykseen myös liike-elämää monipuolisemmin. Rautatie ja seminaari toivat kaupunkiin uudenlaisen sivistyneistön, jonka asema ei enää perustunut entiseen tapaan omaisuuteen vaan koulutukseen. Lopulta tämä uusi sivistyneistö syrjäytti hallinnosta ne porvarit, jotka olivat uuden eliitin saapumisen kaupunkiin mahdollistaneet. Tämä uusi eliitti otti esikuvikseen täysin muita henkilöitä, kuin vanhoja vauraita porvareita, siksi J.W. Söderlundin merkitystä ei juuri seuraavina vuosikymmeninä kaupungissa korostettu. Tulevaisuudessa hänelle kuitenkin kuuluisi suurempi merkitys Raumaa koskevassa historian kirjoituksessa.
Asiasanat: kunnallisneuvokset, merenkulku, porvaristo, Rauma, rautatiet, seminaarit, valtiopäivämiehet