Retoriikka ja argumentointi vuoden 2008 kunnallisvaaliehdokkaiden blogeissa
LEHTOKETO, TIINA (2009)
LEHTOKETO, TIINA
2009
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20243
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20243
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee vuoden 2008 kunnallisvaaliehdokkaiden blogeissa esiintyvää argumentointia ja retoriikkaa. Blogien kirjoittaminen on viime aikoina lisääntynyt koko yhteiskunnassa, joten tutkimusaihe on ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Blogien käyttäminen osana vaalikampanjointia on lisääntymässä ja se luo uudenlaisia muotoja sekä mahdollisuuksia poliittisen identiteetin muodostamiselle ja koko poliittiselle viestinnälle. Työssä vertaillaan kahta ehdokasryhmää: politiikan ammattilaisia ja niin sanotusti politiikan uusia kasvoja, joilla ei vielä ole laajaa poliittista kokemusta ja tietotaitoa. Tarkoituksen on selvittää, onko kahden ryhmän välillä eroja argumentoinnissa.
Teoriataustana työssä on niin kutsutun uuden retoriikan teorioita, joita esimerkiksi Chaïm Perelmanin, L. Olbrechts-Tytecan ja Stephen Toulminin ajatukset edustavat. Teoreettiseen viitekehykseen kuuluu myös Yhdysvalloissa 1960-luvulla syntynyt Informal Logic -koulukunta, jota tässä työssä käytetty Douglas Walton edustaa. Uusi retoriikka keskittyy luonnollisella kielellä tapahtuvan argumentoinnin tutkimiseen, jossa perinteisellä logiikalla ei ole roolia. Siinä otetaan huomioon niin kielessä esiintyvät virheet kuin ne retoriset keinot, joilla pyritään vaikuttamaan yleisön mielipiteisiin ja toimintaan.
Työssä keskitytään käytettyyn kieleen ja sen perusteisiin. Tutkimus alkaa puheiden ja kirjoitusten määrittelyllä, jonka jälkeen luodaan katsaus retoriikan ja argumentoinnin historiaan ja kehitykseen. Tämän jälkeen siirrytään tutkimaan argumentoinnin kohteena olevaa yleisöä ja keskitytään erityisesti universaali- ja erityisyleisön käsitteisiin. Seuraavaksi tutkielmassa perehdytään argumentoinnin lähtökohtiin, retorisiin kuvioihin ja virheelliseen argumentointiin. Ennen varsinaista analyysiä luodaan lyhyt katsaus aikaisempaan tutkimukseen aiheesta.
Analyysin tuloksena voidaan sanoa, että argumentointi vaihtelee hyvin paljon kirjoittajasta riippuen. Määräävänä tekijänä ei ole poliittinen kokemus, vaan ennemminkin henkilökohtainen maailmankuva ja tapa konstruoida ympäröivää maailmaa. Kahden tutkittavan ryhmän välillä ei löytynyt suuria eroja. Erot tulevat esiin yksilötasolla, ei ryhmänä.
Asiasanat:Retoriikka, argumentointi, blogi, kunnallisvaalit
Teoriataustana työssä on niin kutsutun uuden retoriikan teorioita, joita esimerkiksi Chaïm Perelmanin, L. Olbrechts-Tytecan ja Stephen Toulminin ajatukset edustavat. Teoreettiseen viitekehykseen kuuluu myös Yhdysvalloissa 1960-luvulla syntynyt Informal Logic -koulukunta, jota tässä työssä käytetty Douglas Walton edustaa. Uusi retoriikka keskittyy luonnollisella kielellä tapahtuvan argumentoinnin tutkimiseen, jossa perinteisellä logiikalla ei ole roolia. Siinä otetaan huomioon niin kielessä esiintyvät virheet kuin ne retoriset keinot, joilla pyritään vaikuttamaan yleisön mielipiteisiin ja toimintaan.
Työssä keskitytään käytettyyn kieleen ja sen perusteisiin. Tutkimus alkaa puheiden ja kirjoitusten määrittelyllä, jonka jälkeen luodaan katsaus retoriikan ja argumentoinnin historiaan ja kehitykseen. Tämän jälkeen siirrytään tutkimaan argumentoinnin kohteena olevaa yleisöä ja keskitytään erityisesti universaali- ja erityisyleisön käsitteisiin. Seuraavaksi tutkielmassa perehdytään argumentoinnin lähtökohtiin, retorisiin kuvioihin ja virheelliseen argumentointiin. Ennen varsinaista analyysiä luodaan lyhyt katsaus aikaisempaan tutkimukseen aiheesta.
Analyysin tuloksena voidaan sanoa, että argumentointi vaihtelee hyvin paljon kirjoittajasta riippuen. Määräävänä tekijänä ei ole poliittinen kokemus, vaan ennemminkin henkilökohtainen maailmankuva ja tapa konstruoida ympäröivää maailmaa. Kahden tutkittavan ryhmän välillä ei löytynyt suuria eroja. Erot tulevat esiin yksilötasolla, ei ryhmänä.
Asiasanat:Retoriikka, argumentointi, blogi, kunnallisvaalit