Hei, meillä on jätettä, mitä nyt? Suomen ympäristöhallinnon jätesuunnitelma ja jätehuollon tulevat kehityspolut.
HOTTI, MARI (2009)
HOTTI, MARI
2009
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20228
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20228
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on jätehuollon suunnittelu valtakunnallisella tasolla. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen jätehuollon toimintatila Suomessa on sekä millaisena ympäristöhallinnon asiantuntijat jätepolitiikan kokevat. Lisäksi tutkielmassa pohditaan kysymystä, millaisia tulevaisuuden kehityspolkuja Suomen jätehuollossa on nähtävissä. Tutkielma pohjautuu erilaisiin virallisiin ja epävirallisiin instituutioihin ja niiden vaikutuksiin sekä asiantuntijoiden tiedon ja käsitysten jatkumoon. Lisäksi tutkielma perustuu ympäristöpoliittisten ohjauskeinojen tarkasteluun. Tutkielmaa rajaavina teemoina ovat jätteen synnyn ehkäisy ja jätteen poltto.
Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen aineisto koostuu valtakunnallisen jätesuunnitelman ehdotuksesta ja teemahaastatteluista. Valtakunnallinen jätesuunnitelma on toinen laatuaan Suomessa ja sen on tehnyt Ympäristöministeriön nimittämä työryhmä. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon tavoitteet, päämäärät sekä tavoitetilan vuoteen 2016. Haastatteluaineisto koostuu valtakunnallisen jätesuunnitelman koonneen työryhmän jäsenien haastatteluista. Haastatteluja oli yhteensä seitsemän. Teemahaastattelut sijoittuvat vuoden 2008 keväälle ja syksylle. Aineistoa analysoitiin sisällön analyysille tyypillisin keinoin, kuten luokittelemalla, erittelemällä ja teemoittelemalla aineistoa siitä löytyvien sisällöllisten elementtien mukaan.
Tutkielman tulokset osoittavat, että jätehuollon toiminnantila on hajanainen ja jätehuollon eri toimijoiden välille kaivataan lisää keskustelua. Asiantuntijoiden mielestä jätehuollon tulisi pyrkiä kohti kokonaisvaltaisempaa jätehuoltoa ja käyttää hyväkseen monia eri jätteenkäsittelymuotoja. Tutkielman kaksi kattavaa teemaa jätteen synnyn ehkäisy ja jätteen poltto olivat molemmat suhteellisen ristiriitaisia jäteongelman ratkaisukeinoja. Ensimmäinen jakoi mielipiteitä jätehuollon sisällä ja jälkimmäinen jätehuollon sisällä, että ulkona. Jätteen synnyn ehkäisy oli muutettu jätesuunnitelmassa materiaalitehokkuudeksi, jota työryhmän jäsenet perään kuuluttivat ja kokivat tehokkaana keinona. Materiaalitehokkuutta ohjattiin informaatioon perustuvin ohjauskeinoin. Toinen keinoista, jätteen poltto, tulee lisääntymään tulevaisuudessa Suomessa suunnitelman ja sen työryhmän perusteella. Molemmat keinot jakoivat mielipiteitä.
Asiasanat:asiantuntijuus, toimintapolitiikka, jätehuolto, jätteen synnyn ehkäisy, jätteen poltto, kehityskulut, tulevaisuus
Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen aineisto koostuu valtakunnallisen jätesuunnitelman ehdotuksesta ja teemahaastatteluista. Valtakunnallinen jätesuunnitelma on toinen laatuaan Suomessa ja sen on tehnyt Ympäristöministeriön nimittämä työryhmä. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon tavoitteet, päämäärät sekä tavoitetilan vuoteen 2016. Haastatteluaineisto koostuu valtakunnallisen jätesuunnitelman koonneen työryhmän jäsenien haastatteluista. Haastatteluja oli yhteensä seitsemän. Teemahaastattelut sijoittuvat vuoden 2008 keväälle ja syksylle. Aineistoa analysoitiin sisällön analyysille tyypillisin keinoin, kuten luokittelemalla, erittelemällä ja teemoittelemalla aineistoa siitä löytyvien sisällöllisten elementtien mukaan.
Tutkielman tulokset osoittavat, että jätehuollon toiminnantila on hajanainen ja jätehuollon eri toimijoiden välille kaivataan lisää keskustelua. Asiantuntijoiden mielestä jätehuollon tulisi pyrkiä kohti kokonaisvaltaisempaa jätehuoltoa ja käyttää hyväkseen monia eri jätteenkäsittelymuotoja. Tutkielman kaksi kattavaa teemaa jätteen synnyn ehkäisy ja jätteen poltto olivat molemmat suhteellisen ristiriitaisia jäteongelman ratkaisukeinoja. Ensimmäinen jakoi mielipiteitä jätehuollon sisällä ja jälkimmäinen jätehuollon sisällä, että ulkona. Jätteen synnyn ehkäisy oli muutettu jätesuunnitelmassa materiaalitehokkuudeksi, jota työryhmän jäsenet perään kuuluttivat ja kokivat tehokkaana keinona. Materiaalitehokkuutta ohjattiin informaatioon perustuvin ohjauskeinoin. Toinen keinoista, jätteen poltto, tulee lisääntymään tulevaisuudessa Suomessa suunnitelman ja sen työryhmän perusteella. Molemmat keinot jakoivat mielipiteitä.
Asiasanat:asiantuntijuus, toimintapolitiikka, jätehuolto, jätteen synnyn ehkäisy, jätteen poltto, kehityskulut, tulevaisuus