Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä perheen terveys, toimivuus ja koettu tuki sairaalassa
HARJU, EEVA (2009)
HARJU, EEVA
2009
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20214
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20214
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata millainen on eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä perheen terveys, toimivuus ja sairaalassa olon aikana hoitavilta henkilöiltä saatu tuki potilaan ja läheisen kuvaamana. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata mitä eroa potilaiden ja heidän läheistensä kuvauksissa perheen terveydestä, toimivuudesta ja sairaalassa olon aikana hoitajilta saadussa tuessa oli. Tutkimuksessa kuvattiin myös, mitkä taustamuuttujat ovat yhteydessä koettuun terveyteen.
Tutkimusjoukon muodosti 76 leikkaushoidon tai sädehoidon saanutta eturauhassyöpäpotilasta ja 71 heidän läheistään. Kyselyn vastausprosentti oli 74 %. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella kehitetyllä perhehoitotyön FAFHES (The Family Functioning, Health and Social Support)- mittarilla. Kyselylomakkeessa Likert-tyyppisellä asteikolla kartoitettiin eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kokemuksia terveydestä, perheen toimivuudesta ja koe-tusta sosiaalisesta tuesta. Potilaan kyselylomakkeessa oli 14 taustatietoja mittaavaa kysymystä ja läheisen kyselylomakkeessa vastaavasti 10 kysymystä, jotka mittasivat taustatietoja.
Tilastolliset analyysit tutkimusaineistolle tehtiin SPSS 16.0-ohjelmistolla. Aineistoa kuvailtiin frekvenssein, vaihteluvälein, keskiarvoin ja - hajonnoin, mediaanein sekä kvartiilein. Ryhmien eroja verrattiin riippumattomien otosten t-testin, Mann-Whitney testin, yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) ja Kruskal-Wallsin testin avulla.
Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä kokivat perheen terveyden, toimivuuden ja sairaalassa saadun sosiaalisen tuen hyvänä. Läheiset kokivat enemmän sairaudesta johtuvaa pahaa oloa kuin potilaat. Taustamuuttujia tarkasteltaessa eturauhassyöpäpotilaan iällä, pohjakoulutuksella, työtilanteella, läheisen sairaalassa vierailutiheydellä, eturauhassyövän ensimmäisellä oireella ja aikaisemmalla sairaalahoidolla oli yhteyttä perheen terveyteen tai sen osa-alueisiin. Läheisen taustamuuttujista pohjakoulutuksella ja ammattikoulutuksella oli yhteyttä perheen terveyteen tai sen osa-alueisiin.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä kokivat sairaalassa hoitavilta henkilöiltä saadun tuen heikoimmaksi tutkittavista osa-alueista. Jatkossa olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheisten emotionaaliseen tukemiseen hoidon aikana.
Asiasanat:Eturauhassyöpäpotilas, perheenjäsen, läheinen, perheen terveys, perheen toimivuus, sosiaalinen tuki, perhehoitotyö
Tutkimusjoukon muodosti 76 leikkaushoidon tai sädehoidon saanutta eturauhassyöpäpotilasta ja 71 heidän läheistään. Kyselyn vastausprosentti oli 74 %. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella kehitetyllä perhehoitotyön FAFHES (The Family Functioning, Health and Social Support)- mittarilla. Kyselylomakkeessa Likert-tyyppisellä asteikolla kartoitettiin eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kokemuksia terveydestä, perheen toimivuudesta ja koe-tusta sosiaalisesta tuesta. Potilaan kyselylomakkeessa oli 14 taustatietoja mittaavaa kysymystä ja läheisen kyselylomakkeessa vastaavasti 10 kysymystä, jotka mittasivat taustatietoja.
Tilastolliset analyysit tutkimusaineistolle tehtiin SPSS 16.0-ohjelmistolla. Aineistoa kuvailtiin frekvenssein, vaihteluvälein, keskiarvoin ja - hajonnoin, mediaanein sekä kvartiilein. Ryhmien eroja verrattiin riippumattomien otosten t-testin, Mann-Whitney testin, yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) ja Kruskal-Wallsin testin avulla.
Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä kokivat perheen terveyden, toimivuuden ja sairaalassa saadun sosiaalisen tuen hyvänä. Läheiset kokivat enemmän sairaudesta johtuvaa pahaa oloa kuin potilaat. Taustamuuttujia tarkasteltaessa eturauhassyöpäpotilaan iällä, pohjakoulutuksella, työtilanteella, läheisen sairaalassa vierailutiheydellä, eturauhassyövän ensimmäisellä oireella ja aikaisemmalla sairaalahoidolla oli yhteyttä perheen terveyteen tai sen osa-alueisiin. Läheisen taustamuuttujista pohjakoulutuksella ja ammattikoulutuksella oli yhteyttä perheen terveyteen tai sen osa-alueisiin.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä kokivat sairaalassa hoitavilta henkilöiltä saadun tuen heikoimmaksi tutkittavista osa-alueista. Jatkossa olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheisten emotionaaliseen tukemiseen hoidon aikana.
Asiasanat:Eturauhassyöpäpotilas, perheenjäsen, läheinen, perheen terveys, perheen toimivuus, sosiaalinen tuki, perhehoitotyö