"Ruumiistamme kasvaa mangoja!" - Kahden kulttuurin kohtaamisessa syntyvä dialogi taiteen tutkimuksellisuudesta.
SYRJÄLÄ, MAIJU (2009)
SYRJÄLÄ, MAIJU
2009
Etnomusikologia - Ethnomusicology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20212
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20212
Tiivistelmä
Tutkimukseni käsittelee koreografista projektia, jonka toteutin Burkina Fasossa Bobo-Dioulasson kaupungissa paikallisen tanssijan Pascal Kaborén kanssa ajalla 9.2. - 8.4.2009. Toteutimme nykytanssi-dueton multi-instrumentalisti muusikon, François Ouattaran kanssa. Työskentelymme huipentui esitykseen paikallisessa teatteriravintolassa, Les Bambous, 28. maaliskuuta. Koreografian nimi on La beauté d'une femme, naisen kauneus ja teoksen tarina kertoo naisen ja miehen kohtaamisesta.
Koreografiaksi syntyvä tutkimus pohjaa idealle tutkia todellisuuden tapahtumia sellaisena projektina, joka voisi tapahtua sellaisenaan ilman akateemista tutkimustakin. Tutkimus saa teorian toimintatutkimuksesta, jossa kaikki osalliset olivat osaltaan tuottamassa tutkimusta. Taiteellinen työmme on itsessään tutkivaa, teos syntyy virtaavien improvisaatio-hetkien synnyttämiä kokemuksia yhdessä reflektoiden. Työni tutkii taiteilijuutta vastavuoroisen projektimme kontekstissa, sekä pyrki hahmottamaan sen henkimää määritelmää työstä.
Näkökulmani on fenomenologis-hermeneuttinen ja perustuu kinesteettis-empaattiseen ymmärtämiseen. Tutkimus tarkastelee ruumiillista kommunikaatiota, ruumiillista ymmärtämistä sekä ruumiin kykyä luoda tietoa kokemuksesta käsin. Työskentelymme osoittaa, että kulttuuriemme erilaisuus ei välttämättä vähennä kommunikaation mahdollisuutta syventyä ja olla ruumiillisesti eksplisiittistä. Koreografinen prosessimme on käytännön tutkimusta, ja kysymyksen asettelut kasvavat käytännöstä itsestään. Toimintatutkimuksen teoria rakentuu projektin edetessä, kun analysoimme työskentelyämme ja teemme projektia eteenpäin vieviä valintoja, jotka luonnollisesti kuuluvat taiteellisen työn toteuttamiseen.
Projektissamme keskeiset ja työskentelyssämme spontaanisti esiin tulleet improvisaatio ja kontaktissa improvisoiminen, joiden kautta teoksemme materiaali syntyy, eivät kuulu luonteenomaisesti paikalliseen perinteiseen tanssiin. Musiikin säestämä tanssilla havainnollistettu tarina kasvaa ruumiillisuudessamme ja on riippuvainen läsnäolostamme. Projektin aikana vuorovaikutuksemme ja kommunikaatiomme syvenee. Koska tutkimus keskittyy ruumiilliseen tietoon, sen merkitys on eletyissä tapahtumissa ja kokemuksellisessa taiteilijuudessa, jotka eivät perustu ulkoisiin määritelmiin, vaan kasvavat työstä itsestään.
Asiasanat:Avainsanat: Burkina Faso, dialogisuus, flow, improvisaatio, kinesteettinen empatia, kommunikaatio, kontakti, nykytanssi, ruumiillisuus, taiteilijuus, toimintatutkimus, työ.
Koreografiaksi syntyvä tutkimus pohjaa idealle tutkia todellisuuden tapahtumia sellaisena projektina, joka voisi tapahtua sellaisenaan ilman akateemista tutkimustakin. Tutkimus saa teorian toimintatutkimuksesta, jossa kaikki osalliset olivat osaltaan tuottamassa tutkimusta. Taiteellinen työmme on itsessään tutkivaa, teos syntyy virtaavien improvisaatio-hetkien synnyttämiä kokemuksia yhdessä reflektoiden. Työni tutkii taiteilijuutta vastavuoroisen projektimme kontekstissa, sekä pyrki hahmottamaan sen henkimää määritelmää työstä.
Näkökulmani on fenomenologis-hermeneuttinen ja perustuu kinesteettis-empaattiseen ymmärtämiseen. Tutkimus tarkastelee ruumiillista kommunikaatiota, ruumiillista ymmärtämistä sekä ruumiin kykyä luoda tietoa kokemuksesta käsin. Työskentelymme osoittaa, että kulttuuriemme erilaisuus ei välttämättä vähennä kommunikaation mahdollisuutta syventyä ja olla ruumiillisesti eksplisiittistä. Koreografinen prosessimme on käytännön tutkimusta, ja kysymyksen asettelut kasvavat käytännöstä itsestään. Toimintatutkimuksen teoria rakentuu projektin edetessä, kun analysoimme työskentelyämme ja teemme projektia eteenpäin vieviä valintoja, jotka luonnollisesti kuuluvat taiteellisen työn toteuttamiseen.
Projektissamme keskeiset ja työskentelyssämme spontaanisti esiin tulleet improvisaatio ja kontaktissa improvisoiminen, joiden kautta teoksemme materiaali syntyy, eivät kuulu luonteenomaisesti paikalliseen perinteiseen tanssiin. Musiikin säestämä tanssilla havainnollistettu tarina kasvaa ruumiillisuudessamme ja on riippuvainen läsnäolostamme. Projektin aikana vuorovaikutuksemme ja kommunikaatiomme syvenee. Koska tutkimus keskittyy ruumiilliseen tietoon, sen merkitys on eletyissä tapahtumissa ja kokemuksellisessa taiteilijuudessa, jotka eivät perustu ulkoisiin määritelmiin, vaan kasvavat työstä itsestään.
Asiasanat:Avainsanat: Burkina Faso, dialogisuus, flow, improvisaatio, kinesteettinen empatia, kommunikaatio, kontakti, nykytanssi, ruumiillisuus, taiteilijuus, toimintatutkimus, työ.