Kadettien eettinen toimintakyky ja identiteetti. Kyselytutkimus eettisen toimintakyvyn yksilötekijöiden ja identiteettitekijöiden välisistä yhteyksistä
TUOMINEN, TAIJA (2009)
TUOMINEN, TAIJA
2009
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20204
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20204
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kadettien eettisen toimintakyvyn yksilötekijöitä ja identiteettitekijöitä, sekä niiden välisiä suhteita. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin vuosikurssien välisiä eroja näissä tekijöissä ja niiden välisissä suhteissa. Eettisen toimintakyvyn yksilötekijät määriteltiin Blasin moraalisen identiteetin mallia taustateoriana käyttäen moraaliseksi motivaatioksi ja moraaliseksi arviointikyvyksi. Identiteettitekijöistä tarkasteltiin identiteettityylejä ja identiteettiin sitoutumista, sekä ammattiin ja organisaatioon sitoutumista. Tarkasteltavat identiteettityylit olivat Berzonskyn identiteettimallin mukaisesti tietosuuntautunut, normatiivinen ja hajanainen-välttelevä. Ammattiin ja organisaatioon sitoutumista tarkasteltiin Allenin ja Meyerin mallin mukaisesti kolmen komponentin, affektiivisen, normatiivisen ja laskelmoivan sitoutumisen, avulla.
Aineisto kerättiin kyselyllä, joka kohdistettiin Maanpuolustuskorkeakoulun kahden kadettikurssin opiskelijoille (N = 184). Mittareina käytettiin Ylénin Moraalisen motivaation testiä, Lindin Moral Judgment Test:iä mittaamaan moraalista arviointikykyä, Berzonskyn Identity Style Inventory:a mittaamaan identiteettityylejä ja identiteettiin sitoutumista, sekä Meyerin, Allenin ja Smithin ammattiin ja organisaatioon sitoutumisen testiä. Analysointi suoritettiin pääosin korrelaatio- ja varianssianalyysein tehden ryhmien välisiä vertailuja.
Identiteettityylin havaittiin olevan yhteydessä eettisen toimintakyvyn yksilötekijöihin siten, että moraalinen motivaatio oli vahvin tietosuuntautunutta identiteettityyliä suosivilla ja heikoin hajanainen-välttelevä tyyliä suosivilla, ja moraalinen arviointikyky oli vahvin tietosuuntautunutta identiteettityyliä suosivilla vastaajilla. Identiteettiin sitoutumisen havaittiin olevan yhteydessä moraaliseen motivaatioon mutta ei moraaliseen arviointikykyyn. Ammattiin ja organisaatioon sitoutumisen komponenttien ei havaittu olevan yhteydessä eettisen toimintakyvyn yksilötekijöihin, eikä myöskään eettisen toimintakyvyn yksilötekijöiden välillä havaittu yhteyttä. Vuosikurssien välisiä eroja ei havaittu käytettyjen mittareiden keskiarvoissa eikä mitattujen tekijöiden välisissä suhteissa.
Havainnot identiteettityylien yhteyksistä moraaliseen motivaatioon ja moraaliseen arviointikykyyn tukevat Blasin mallin mukaista ajatusta moraalikysymysten keskeisyydestä identiteetille, sekä Berzonskyn identiteettimallin yleistettävyyttä moraalikysymysten alueelle. Havaittu yhteys moraalisen motivaation ja yleisen tason identiteettiin sitoutumisen välillä tukee ajatusta siitä, että moraalista motivaatiota voidaan pitää osoituksena sitoutumisesta moraaliseen identiteettiin, sekä ajatusta siitä, että identiteettisitoumusten muodostaminen on edellytyksenä moraalisen motivaation rakentumiselle. Sotilaskoulutuksen kannalta nämä havainnot merkitsevät sitä, että pyrittäessä kehittämään eettistä toimintakykyä koulutuksen avulla, on tärkeää huomioida myös identiteettitekijät.
Asiasanat:eettinen toimintakyky, moraalinen motivaatio, moraalinen arviointikyky, identiteettityyli, identiteettiin sitoutuminen, ammattiin sitoutuminen, organisaatioon sitoutuminen
Aineisto kerättiin kyselyllä, joka kohdistettiin Maanpuolustuskorkeakoulun kahden kadettikurssin opiskelijoille (N = 184). Mittareina käytettiin Ylénin Moraalisen motivaation testiä, Lindin Moral Judgment Test:iä mittaamaan moraalista arviointikykyä, Berzonskyn Identity Style Inventory:a mittaamaan identiteettityylejä ja identiteettiin sitoutumista, sekä Meyerin, Allenin ja Smithin ammattiin ja organisaatioon sitoutumisen testiä. Analysointi suoritettiin pääosin korrelaatio- ja varianssianalyysein tehden ryhmien välisiä vertailuja.
Identiteettityylin havaittiin olevan yhteydessä eettisen toimintakyvyn yksilötekijöihin siten, että moraalinen motivaatio oli vahvin tietosuuntautunutta identiteettityyliä suosivilla ja heikoin hajanainen-välttelevä tyyliä suosivilla, ja moraalinen arviointikyky oli vahvin tietosuuntautunutta identiteettityyliä suosivilla vastaajilla. Identiteettiin sitoutumisen havaittiin olevan yhteydessä moraaliseen motivaatioon mutta ei moraaliseen arviointikykyyn. Ammattiin ja organisaatioon sitoutumisen komponenttien ei havaittu olevan yhteydessä eettisen toimintakyvyn yksilötekijöihin, eikä myöskään eettisen toimintakyvyn yksilötekijöiden välillä havaittu yhteyttä. Vuosikurssien välisiä eroja ei havaittu käytettyjen mittareiden keskiarvoissa eikä mitattujen tekijöiden välisissä suhteissa.
Havainnot identiteettityylien yhteyksistä moraaliseen motivaatioon ja moraaliseen arviointikykyyn tukevat Blasin mallin mukaista ajatusta moraalikysymysten keskeisyydestä identiteetille, sekä Berzonskyn identiteettimallin yleistettävyyttä moraalikysymysten alueelle. Havaittu yhteys moraalisen motivaation ja yleisen tason identiteettiin sitoutumisen välillä tukee ajatusta siitä, että moraalista motivaatiota voidaan pitää osoituksena sitoutumisesta moraaliseen identiteettiin, sekä ajatusta siitä, että identiteettisitoumusten muodostaminen on edellytyksenä moraalisen motivaation rakentumiselle. Sotilaskoulutuksen kannalta nämä havainnot merkitsevät sitä, että pyrittäessä kehittämään eettistä toimintakykyä koulutuksen avulla, on tärkeää huomioida myös identiteettitekijät.
Asiasanat:eettinen toimintakyky, moraalinen motivaatio, moraalinen arviointikyky, identiteettityyli, identiteettiin sitoutuminen, ammattiin sitoutuminen, organisaatioon sitoutuminen