Les présuppositions et l'information implicite dans les textes de communication sur le site Internet "le Portail de l'Union européenne"
MÄKELÄ, MINNA (2009)
MÄKELÄ, MINNA
2009
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20171
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20171
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena olivat presuppositiot ja implisiittinen tieto EU:n virallisten internetsivujen, Euroopan unionin portaalin, tiedotusteksteissä. Valitut tekstit löytyvät sivulta Euroopan unioni lyhyesti sekä sen alasivulta Katsaus Euroopan unioniin. Tekstit on laadittu vuoden 2007 elokuussa Komission tilauksesta. Valitsin tutkimuksen kohteeksi Euroopan unionin, koska EU on parhaillaan yhdessä historiansa taitekohdassa. Lissabonin sopimuksen hyväksyminen muokkaisi EU:n toimintaa merkittävällä tavalla, samoin kuin uusien valtioiden liittyminen jäseniksi.
Pragmatiikka tutkii kielen ja sen käyttäjän välisiä suhteita. Työ noudattaa angloamerikkalaista näkemystä, jonka mukaan pragmatiikka on yksi kielitieteen osa-alueista, kuten fonetiikka tai semantiikka. Metodina käytetään presupposition käsitettä, joka voidaan määritellä ennakko-olettamukseksi, jonka puhuja ja kuulija jakavat, ja jota he pitävät itsestäänselvänä. Presuppositioita on käytetyn teorian mukaan kuutta eri tyyppiä: eksistentiaalinen, leksikaalinen, strukturaalinen, faktiivinen, ei-faktiivinen ja kontrafaktiivinen. Presupposition voi laukaista jokin tietty sana tai rakenne. Esimerkiksi virkkeessä EU on asettanut sitovat tavoitteet puhtaiden, uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman käytön lisäämiselle verbi 'asettaa' laukaisee presupposition, ettei tällaisia tavoitteita ollut aiemmin.
Aineistosta löytyi hyvin eri määriä eri presuppositiotyyppejä. Eksistentiaalinen ja leksikaalinen presuppositio olivat kaikista yleisimpiä. Sen sijaan tekstissä ei ollut yhtäkään ei-faktiivista tai kontrafatiivista presuppositiota. Strukturaalisia ja faktiivisia presuppositioita esiintyi muutamia. Suuret määrälliset erot johtuvat presuppositioiden erilaisista luonteista. Vertailin myös Portaalin ranskan- ja suomenkielisiä versioita keskenään havaitakseni mahdollisia eroja kielten tavoissa ilmaista implisiittistä tietoa. Kävi ilmi, että molemmissa kieliversioissa on hyvin usein samat presuppositiot. Tutkielman kolmas näkökulma oli aineiston EU-myönteisyys. Presuppositioiden lisäksi tekstistä kertovat siihen valitut aiheet, kuten EU:n toiminta ympäristön ja kehitysmaiden hyväksi. EU halutaan näyttää aktiivisena toimijana, joka on saanut aikaan tärkeitä muutoksia, joilla on suuri vaikutus eurooppalaisten ihmisten elämään. EU:n ongelmia tai epäonnistumisia ei käsitellä laajemmin. Yksi Portaalin tekstien tavoitteista onkin luoda yhteistä eurooppalaista identiteettiä.
Avainsanat: kielitiede, pragmatiikka, presuppositio, Eurooppa, tiedotus
Pragmatiikka tutkii kielen ja sen käyttäjän välisiä suhteita. Työ noudattaa angloamerikkalaista näkemystä, jonka mukaan pragmatiikka on yksi kielitieteen osa-alueista, kuten fonetiikka tai semantiikka. Metodina käytetään presupposition käsitettä, joka voidaan määritellä ennakko-olettamukseksi, jonka puhuja ja kuulija jakavat, ja jota he pitävät itsestäänselvänä. Presuppositioita on käytetyn teorian mukaan kuutta eri tyyppiä: eksistentiaalinen, leksikaalinen, strukturaalinen, faktiivinen, ei-faktiivinen ja kontrafaktiivinen. Presupposition voi laukaista jokin tietty sana tai rakenne. Esimerkiksi virkkeessä EU on asettanut sitovat tavoitteet puhtaiden, uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman käytön lisäämiselle verbi 'asettaa' laukaisee presupposition, ettei tällaisia tavoitteita ollut aiemmin.
Aineistosta löytyi hyvin eri määriä eri presuppositiotyyppejä. Eksistentiaalinen ja leksikaalinen presuppositio olivat kaikista yleisimpiä. Sen sijaan tekstissä ei ollut yhtäkään ei-faktiivista tai kontrafatiivista presuppositiota. Strukturaalisia ja faktiivisia presuppositioita esiintyi muutamia. Suuret määrälliset erot johtuvat presuppositioiden erilaisista luonteista. Vertailin myös Portaalin ranskan- ja suomenkielisiä versioita keskenään havaitakseni mahdollisia eroja kielten tavoissa ilmaista implisiittistä tietoa. Kävi ilmi, että molemmissa kieliversioissa on hyvin usein samat presuppositiot. Tutkielman kolmas näkökulma oli aineiston EU-myönteisyys. Presuppositioiden lisäksi tekstistä kertovat siihen valitut aiheet, kuten EU:n toiminta ympäristön ja kehitysmaiden hyväksi. EU halutaan näyttää aktiivisena toimijana, joka on saanut aikaan tärkeitä muutoksia, joilla on suuri vaikutus eurooppalaisten ihmisten elämään. EU:n ongelmia tai epäonnistumisia ei käsitellä laajemmin. Yksi Portaalin tekstien tavoitteista onkin luoda yhteistä eurooppalaista identiteettiä.
Avainsanat: kielitiede, pragmatiikka, presuppositio, Eurooppa, tiedotus