Sampoa ja sellua. Varkauden rakennemuutos Warkauden Lehden silmin 1975-1995.
AMBRUSIN, JARKKO (2009)
AMBRUSIN, JARKKO
2009
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20167
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20167
Tiivistelmä
Pro graduni käsittelee Varkauden seudun rakennemuutosta vuosina 1975-1995 Warkauden Lehden (WL) näkökulmasta. Warkauden Lehti on ollut Varkauden talousalueen tärkein tiedotusväline vuodesta 1919 lähtien ja on tältä osin hyvä peili Varkauden kaupungin elämään ja kaupungissa tapahtuneisiin mullistuksiin. Kuusipäiväisenä, suhteellisen puolueettomana tarkkailijana WL edustaa hyvin paikallista näkemystä tapahtumien kulusta.
Keskityn tutkielmassani WL:n pääkirjoituksiin kolmella eri vuosikymmenellä ja kolmen eri päätoimittajan aikakaudella. Olen ottanut tutkimuskohteekseni kolme ajanjakson merkittävintä aikakautta Varkaudessa: vuodet 1975-78, 1985-1986 ja 1994-95.
Varkaus on keskisavolainen teollisuuskaupunki, jonka keskellä paperitehtaiden savupiiput ovat seisseet teollisen Suomen tunnusmerkkeinä 1900-luvun alusta lähtien. Kaupunki on elänyt metsäteollisuudesta ja se on kokenut 1960-luvun lopulta lähtien suuria rakenteellisia mullistuksia niin elinkeinoelämän, sosiaalisten rakenteiden kuin kaupungin poliittisenkin elämän saralla. Yhteiskunnan rakennemuutos, niin sanotun Toisen tasavallan murentuminen on näkynyt ja tuntunut Varkaudessa selkeästi.
1960-luvun lopulla alkanut raju suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos iski Varkauteen täydellä voimalla 1970-luvulla. Vuosikymmenen puolessa välissä Suomi kamppaili öljykriisin aiheuttaman taantuman kourissa. Samaan aikaan Ahlström investoi Varkauden tehtaisiin viimeistä kertaa todella merkittävin panoksin ja kaupunkiin saatin neljäs paperikone. Tutkimukseni rajaus vuoteen 1995 selittyy erään aikakauden päätepisteenä. 1990-luvun puolessa välissä Suomi toipui hyvää vauhtia lamasta ja Euroopan unionin jäsenyys aloitti uuden vaiheen Suomen ja samalla myös Varkauden historiassa.
Aineistonani käyttämieni tiettyjen vuosien pääkirjoitusten tarkastelulla pyrin luomaan kuvan Varkaudessa tapahtuneesta kehityksestä ja kehityksen aiheuttamista muutoksista. Yritän tuoda tutkimuksessani esille sen kuinka WL kuvaa Varkauden kaupungissa tapahtuneita suuria kehityslinjoja ja aikakausien murroksia. Sanomalehti on tietyllä tapaa edustamansa yhdyskunnan peili ja sen antama kuva kertoo ainakin yhden näkökulman elettyyn aikaan ja koettuihin tapahtumiin.
Peilaan tutkielmassani WL:n pääkirjoituksia tutkimuskirjallisuudessa käytyym rakennemuutos-keskusteluun.
Käsite rakennemuutos on käsitetty niin Suomessa yleensä kuin Varkaudessa eri aikoina eri tavoin. 1970-luvulla rakennemuutos koettiin Varkaudessa lähinnä talouden taantuman ja hyvivointiyhteiskunnan instituutioiden kautta. Warkauden Lehti halusi selvästi olla yhdyskunnan moraalinvartija ja kasvattaja. WL oli myös vahvasti tehtaan omistama lehti ja Ahlströmin vaikutus oli WL:n linjaan vielä kohtuullisen vahva. 1980-luvun suurin mullistus Varkaudessa oli Ahlströmin roolin pieneneminen kaupungin elinkeinorakenteiden ylläpitäjänä. Lehden näkökulmat laajenivat ja nimenomaan Varkauden talousalue tuli lehden kirjoittelussa keskiöön. 1990-luvun puolessa välissä Varkaus toipui lamasta, mutta samalla etsittiin kuumeisesti myös uutta "Sampoa", mikä toisi Varkauteen uutta hyvinvointia.
Tutkielmani näkökulma lehtitekstiin lähteenä on se, että yhteiskunta perustuu tietyllä tapaa yhteenkuuluvuuden tunteelle ja joukkoviestintä pyrkii usein tukemaan tätä kiinteyden tunnetta. Medialla on valtaa nostaa teemoja esille, mutta samalla tietyistä asioista voidaan vaieta. Tässä tutkielmassa käytettävien pääkirjoitusten sanomaa tutkiessani käytän hyväkseni niin sanottua agenda setting -teoriaa. Agenda setting -teorialla tarkoitetaan sitä, että joukkoviestimillä on valtaa siihen, mitä ihmiset ajattelevat. Joukkoviestimillä on valta suunnata omalla kirjoittelullaan ihmisten huomio tiettyihin asioihin ja teemoihin.
Hahmotan tutkielmassani tietynlaista keskustelun "kulttuuria" eri aikoina: mitkä asiat nousivat julkiseen keskusteluun Varkaudessa ja mihin asioihin ei puututtu?
Lähestyn lehtitekstejä myös historiallis-kvalitatiivisen ajattelun kautta. Tutkin pääkirjoituksia suhteessa historialliseen kontekstiin, joka tässä tapauksessa on suomalainen rakennemuutoskeskustelu. Käsitän WL:n pääkirjoitukset samalla sekä uutisoijana että Varkauden yhdyskunnan toimijana.
Varkauden kaupunki on hyvä vertailukohta koko suomalaisen yhteiskunnan kokemaan sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen rakennemuutokseen 1900-luvun kuluessa. Varkaudessa on pienemmässä mittakaavassa eletty ja koettu kaikki koko Suomen kohtaamat haasteet ja kehityskulut. Metsä- ja konepajateollisuudesta eläneenä kaupunkina Varkaus on ollut erittäin herkkä suhdanteille ja työttömyys on ollutkin kaupungin jatkuvana vitsauksena.
Samalla kun yhteiskunnallinen rakennemuutos muutti koko yhteiskuntaa, Varkaus koki oman rakennemuutoksensa. Tehtaan kaupungista tuli hyvinointiyhteiskunta pienoiskoossa. Tämä murros näkyy myös WL:n pääkirjoituksissa eri vuosikymmenillä. 1970-luvulta lähtien Varkauden kehityksessä alkoi näkyä ensimmäiset taantuvan teollisuuspaikkakunnan merkit.
WL:n antama kuva kaupungista ja sen elämästä kolmen eri vuosikymmenen aikana vaihtelee suuresti vuosikymmenten mukaan. Tähän vaikuttaa mielestäni kaikkein eniten kolme seikkaa: omistajasuhteiden muutokset, päätoimittajien henkilökohtaiset linjaukset ja koko media-alan muuttuminen. Nämä kaikki kolme näkökohtaa on sidottavissa niin sanotun Toisen tasavallan murrokseen ja muovautumiseen, joka kulminoitui 1990-luvun lamaan ja Suomen jäsenyyteen Euroopan Unionissa. Samalla Varkauden ja sen pää-äänenkannattajan kehitys on kertomus Suomen kokemasta muutosprosessista maatalousvoittoisesta maasta kilpailuyhteiskunnaksi.
Asiasanat:Varkaus, Warkauden Lehti, rakennemuutos, metsäteollisuus, Ahlström, lehdistön historia.
Keskityn tutkielmassani WL:n pääkirjoituksiin kolmella eri vuosikymmenellä ja kolmen eri päätoimittajan aikakaudella. Olen ottanut tutkimuskohteekseni kolme ajanjakson merkittävintä aikakautta Varkaudessa: vuodet 1975-78, 1985-1986 ja 1994-95.
Varkaus on keskisavolainen teollisuuskaupunki, jonka keskellä paperitehtaiden savupiiput ovat seisseet teollisen Suomen tunnusmerkkeinä 1900-luvun alusta lähtien. Kaupunki on elänyt metsäteollisuudesta ja se on kokenut 1960-luvun lopulta lähtien suuria rakenteellisia mullistuksia niin elinkeinoelämän, sosiaalisten rakenteiden kuin kaupungin poliittisenkin elämän saralla. Yhteiskunnan rakennemuutos, niin sanotun Toisen tasavallan murentuminen on näkynyt ja tuntunut Varkaudessa selkeästi.
1960-luvun lopulla alkanut raju suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos iski Varkauteen täydellä voimalla 1970-luvulla. Vuosikymmenen puolessa välissä Suomi kamppaili öljykriisin aiheuttaman taantuman kourissa. Samaan aikaan Ahlström investoi Varkauden tehtaisiin viimeistä kertaa todella merkittävin panoksin ja kaupunkiin saatin neljäs paperikone. Tutkimukseni rajaus vuoteen 1995 selittyy erään aikakauden päätepisteenä. 1990-luvun puolessa välissä Suomi toipui hyvää vauhtia lamasta ja Euroopan unionin jäsenyys aloitti uuden vaiheen Suomen ja samalla myös Varkauden historiassa.
Aineistonani käyttämieni tiettyjen vuosien pääkirjoitusten tarkastelulla pyrin luomaan kuvan Varkaudessa tapahtuneesta kehityksestä ja kehityksen aiheuttamista muutoksista. Yritän tuoda tutkimuksessani esille sen kuinka WL kuvaa Varkauden kaupungissa tapahtuneita suuria kehityslinjoja ja aikakausien murroksia. Sanomalehti on tietyllä tapaa edustamansa yhdyskunnan peili ja sen antama kuva kertoo ainakin yhden näkökulman elettyyn aikaan ja koettuihin tapahtumiin.
Peilaan tutkielmassani WL:n pääkirjoituksia tutkimuskirjallisuudessa käytyym rakennemuutos-keskusteluun.
Käsite rakennemuutos on käsitetty niin Suomessa yleensä kuin Varkaudessa eri aikoina eri tavoin. 1970-luvulla rakennemuutos koettiin Varkaudessa lähinnä talouden taantuman ja hyvivointiyhteiskunnan instituutioiden kautta. Warkauden Lehti halusi selvästi olla yhdyskunnan moraalinvartija ja kasvattaja. WL oli myös vahvasti tehtaan omistama lehti ja Ahlströmin vaikutus oli WL:n linjaan vielä kohtuullisen vahva. 1980-luvun suurin mullistus Varkaudessa oli Ahlströmin roolin pieneneminen kaupungin elinkeinorakenteiden ylläpitäjänä. Lehden näkökulmat laajenivat ja nimenomaan Varkauden talousalue tuli lehden kirjoittelussa keskiöön. 1990-luvun puolessa välissä Varkaus toipui lamasta, mutta samalla etsittiin kuumeisesti myös uutta "Sampoa", mikä toisi Varkauteen uutta hyvinvointia.
Tutkielmani näkökulma lehtitekstiin lähteenä on se, että yhteiskunta perustuu tietyllä tapaa yhteenkuuluvuuden tunteelle ja joukkoviestintä pyrkii usein tukemaan tätä kiinteyden tunnetta. Medialla on valtaa nostaa teemoja esille, mutta samalla tietyistä asioista voidaan vaieta. Tässä tutkielmassa käytettävien pääkirjoitusten sanomaa tutkiessani käytän hyväkseni niin sanottua agenda setting -teoriaa. Agenda setting -teorialla tarkoitetaan sitä, että joukkoviestimillä on valtaa siihen, mitä ihmiset ajattelevat. Joukkoviestimillä on valta suunnata omalla kirjoittelullaan ihmisten huomio tiettyihin asioihin ja teemoihin.
Hahmotan tutkielmassani tietynlaista keskustelun "kulttuuria" eri aikoina: mitkä asiat nousivat julkiseen keskusteluun Varkaudessa ja mihin asioihin ei puututtu?
Lähestyn lehtitekstejä myös historiallis-kvalitatiivisen ajattelun kautta. Tutkin pääkirjoituksia suhteessa historialliseen kontekstiin, joka tässä tapauksessa on suomalainen rakennemuutoskeskustelu. Käsitän WL:n pääkirjoitukset samalla sekä uutisoijana että Varkauden yhdyskunnan toimijana.
Varkauden kaupunki on hyvä vertailukohta koko suomalaisen yhteiskunnan kokemaan sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen rakennemuutokseen 1900-luvun kuluessa. Varkaudessa on pienemmässä mittakaavassa eletty ja koettu kaikki koko Suomen kohtaamat haasteet ja kehityskulut. Metsä- ja konepajateollisuudesta eläneenä kaupunkina Varkaus on ollut erittäin herkkä suhdanteille ja työttömyys on ollutkin kaupungin jatkuvana vitsauksena.
Samalla kun yhteiskunnallinen rakennemuutos muutti koko yhteiskuntaa, Varkaus koki oman rakennemuutoksensa. Tehtaan kaupungista tuli hyvinointiyhteiskunta pienoiskoossa. Tämä murros näkyy myös WL:n pääkirjoituksissa eri vuosikymmenillä. 1970-luvulta lähtien Varkauden kehityksessä alkoi näkyä ensimmäiset taantuvan teollisuuspaikkakunnan merkit.
WL:n antama kuva kaupungista ja sen elämästä kolmen eri vuosikymmenen aikana vaihtelee suuresti vuosikymmenten mukaan. Tähän vaikuttaa mielestäni kaikkein eniten kolme seikkaa: omistajasuhteiden muutokset, päätoimittajien henkilökohtaiset linjaukset ja koko media-alan muuttuminen. Nämä kaikki kolme näkökohtaa on sidottavissa niin sanotun Toisen tasavallan murrokseen ja muovautumiseen, joka kulminoitui 1990-luvun lamaan ja Suomen jäsenyyteen Euroopan Unionissa. Samalla Varkauden ja sen pää-äänenkannattajan kehitys on kertomus Suomen kokemasta muutosprosessista maatalousvoittoisesta maasta kilpailuyhteiskunnaksi.
Asiasanat:Varkaus, Warkauden Lehti, rakennemuutos, metsäteollisuus, Ahlström, lehdistön historia.