Musisointia monella tapaa. Musiikkikasvatuksen asema esiopetuksessa.
RANTANEN, HELI (2009)
RANTANEN, HELI
2009
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20162
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20162
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää musiikkikasvatuksen asemaa esiopetuksessa. Tarkemmin ottaen utkimus kertoi, millainen asema musiikkikasvatuksella on Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä paikallisissa esiopetuksen opetussuunnitelmissa. Tutkimus selvitti, millaista musiikkikasvatusta esiopetuksen opetussuunnitelmat pyrkivät edistämään sekä millaisia käytännön ohjeita esiopetuksen opetussuunnitelmat tarjoavat musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Tutkimuskohteeksi valitsin musiikkikasvatuksen aseman esiopetuksessa, koska vastaavanlaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Perusteluna tutkimuskohteen valintaan on myös se, että musiikkikasvatuksella on suuri merkitys lapsen kehitykselle, mikä selittää sitä, miksi esiopetuksessa musiikkikasvatuksen pitäisi tulla monipuolisesti huomioiduksi niin dokumenttien kuin käytännönkin tasolla.
Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostui valmiista dokumenteista sekä sähköpostihaastatteluista. Dokumentteihin kuului 17 esiopetuksen opetussuunnitelmaa, jotka valikoitiin harkinnanvaraisen näytteen keinoin. Tutkimusaineistoon kuuluivat Tampereen tulostiimien esiopetuksen opetussuunnitelmat, joita oli 15. Kaksi muuta tutkimusaineistoon kuuluvaa esiopetuksen opetussuunnitelmaa olivat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 sekä Tampereen esiopetuksen opetussuunnitelma 2006. Tutkimusaineistona oli lisäksi 15 haastattelua, jotka kaikki edustivat eri tulostiimiä. Haastattelujen tarkoituksena oli saada jollakin tavalla myös käytännön näkökulma tutkimuksessa huomioiduksi. Dokumenttien analyysimenetelmänä käytettiin pääpiirteissään aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jota hyödyntämällä tutkimusaineisto saatiin tutkimustuloksia ajatellen edustavaan muotoon.
Tutkimus osoitti, että musiikkikasvatuksen asema esiopetuksessa on osittain melko vankka ja toisaalta taas vaihteleva. Merkittävää on huomata, kuinka osassa tutkimusaineistoon kuuluvista esiopetuksen opetussuunnitelmista musiikkikasvatuksen osio huomioidaan monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti, kun taas muutamassa esiopetuksen opetussuunnitelmassa ei ole välittömästi havaittavissa ainoatakaan viittausta musiikkikasvatukseen. Esiopetuksen opetussuunnitelmien mukaan esiopetuksessa pyritään pääasiassa edistämään praksiaalista musiikkikasvatusfilosofiaa. Haastatteluvastausten perusteella musiikkikasvatusta hyödynnetään eri tiimeissä melko samalla tavalla. Haastatteluvastauksista voidaan myös päätellä, että musiikkikasvatuksella on lähes kaikissa tiimeissä käytännön tasolla vankka asema, mikä luo melko monen tiimin kohdalle ristiriidan haastatteluvastauksien ja esiopetuksen opetussuunnitelman välille.
Se, miksi esiopetuksen opetussuunnitelmissa ei huomioida musiikkikasvatusta riittävän laajasti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, voi johtua esimerkiksi siitä, että esiopetuksen opetussuunnitelmien laatijat ovat ajatelleet, että tiimikohtaiset esiopetuksen opetussuunnitelmat voivat olla hieman yleismaailmallisempia ja pelkistetympiä, koska paikallisten esiopetuksen opetussuunnitelmien pohjana ovat kuitenkin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä Tampereen esiopetuksen opetussuunnitelma. Eräs selitys musiikkikasvatuksen asemaan esiopetuksessa voi olla koulumaisuuden ja ylipäätään teoreettisiin kouluaineisiin liittyvien asioiden painottaminen, jolloin taideaineet eivät saa niin paljon painoarvoa. Voi myös olla, että esiopetuksen opetussuunnitelmien laatijat sekä esiopetuksessa työskentelevät eivät jostakin syystä osaa arvostaa musiikkia tai heillä ei ole tietoa musiikkikasvatuksen merkityksestä lapsen kehitykselle.
Asiasanat:asema, esiopetuksen opetussuunnitelma, esiopetus, kulttuuri, musiikkikasvatus, taidekasvatus
Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostui valmiista dokumenteista sekä sähköpostihaastatteluista. Dokumentteihin kuului 17 esiopetuksen opetussuunnitelmaa, jotka valikoitiin harkinnanvaraisen näytteen keinoin. Tutkimusaineistoon kuuluivat Tampereen tulostiimien esiopetuksen opetussuunnitelmat, joita oli 15. Kaksi muuta tutkimusaineistoon kuuluvaa esiopetuksen opetussuunnitelmaa olivat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 sekä Tampereen esiopetuksen opetussuunnitelma 2006. Tutkimusaineistona oli lisäksi 15 haastattelua, jotka kaikki edustivat eri tulostiimiä. Haastattelujen tarkoituksena oli saada jollakin tavalla myös käytännön näkökulma tutkimuksessa huomioiduksi. Dokumenttien analyysimenetelmänä käytettiin pääpiirteissään aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jota hyödyntämällä tutkimusaineisto saatiin tutkimustuloksia ajatellen edustavaan muotoon.
Tutkimus osoitti, että musiikkikasvatuksen asema esiopetuksessa on osittain melko vankka ja toisaalta taas vaihteleva. Merkittävää on huomata, kuinka osassa tutkimusaineistoon kuuluvista esiopetuksen opetussuunnitelmista musiikkikasvatuksen osio huomioidaan monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti, kun taas muutamassa esiopetuksen opetussuunnitelmassa ei ole välittömästi havaittavissa ainoatakaan viittausta musiikkikasvatukseen. Esiopetuksen opetussuunnitelmien mukaan esiopetuksessa pyritään pääasiassa edistämään praksiaalista musiikkikasvatusfilosofiaa. Haastatteluvastausten perusteella musiikkikasvatusta hyödynnetään eri tiimeissä melko samalla tavalla. Haastatteluvastauksista voidaan myös päätellä, että musiikkikasvatuksella on lähes kaikissa tiimeissä käytännön tasolla vankka asema, mikä luo melko monen tiimin kohdalle ristiriidan haastatteluvastauksien ja esiopetuksen opetussuunnitelman välille.
Se, miksi esiopetuksen opetussuunnitelmissa ei huomioida musiikkikasvatusta riittävän laajasti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, voi johtua esimerkiksi siitä, että esiopetuksen opetussuunnitelmien laatijat ovat ajatelleet, että tiimikohtaiset esiopetuksen opetussuunnitelmat voivat olla hieman yleismaailmallisempia ja pelkistetympiä, koska paikallisten esiopetuksen opetussuunnitelmien pohjana ovat kuitenkin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä Tampereen esiopetuksen opetussuunnitelma. Eräs selitys musiikkikasvatuksen asemaan esiopetuksessa voi olla koulumaisuuden ja ylipäätään teoreettisiin kouluaineisiin liittyvien asioiden painottaminen, jolloin taideaineet eivät saa niin paljon painoarvoa. Voi myös olla, että esiopetuksen opetussuunnitelmien laatijat sekä esiopetuksessa työskentelevät eivät jostakin syystä osaa arvostaa musiikkia tai heillä ei ole tietoa musiikkikasvatuksen merkityksestä lapsen kehitykselle.
Asiasanat:asema, esiopetuksen opetussuunnitelma, esiopetus, kulttuuri, musiikkikasvatus, taidekasvatus