Fonologisen tietoisuuden, kielellisen muistin ja kirjoitusjärjestelmän sisäistämisen vaikeudet dysfaattisten lasten kirjoitusvaikeuksien selittäjinä
SANTAVIRTA, ERIKA (2009)
SANTAVIRTA, ERIKA
2009
Logopedia - Logopedics
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20160
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20160
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden 10-vuotiaan dysfaattisen lapsen kirjoitusvaikeuksien mahdollista yhteyttä heidän fonologisen tietoisuutensa ja kielellisen muistin taitoihin. Tutkimus on jatkoa aikaisemmalle Turun yliopiston Kasvatustieteen laitokselle tekemälleni pro gradu-tutkielmalle, jossa selvitin samojen lasten kirjoitusvaikeuksia sanelukirjoituksen ja tuottavan kirjoituksen tehtävillä. Kirjoitusvaikeuksilla tarkoitan sanelukirjoituksen aikana tehtyjä kirjoituksen korjauksia sekä sanelukirjoituksen ja tuottavan kirjoituksen lopullisissa kirjoitustuotoksissa esiintyviä kirjoitusvirheitä.
Tutkimuksen taustateoriana oli lukemisvaikeuksiin vahvasti liitetty fonologisen häiriön teoria. Teorian mukaan lukivaikeudet johtuvat erityisestä fonologisesta häiriöstä, jolloin puheäänteiden käsittely on vaikeaa. Puheäänteitä vastaavat fonologiset muistiedustukset jäävät heikoiksi heikon äänne-erottelun ja puutteellisen fonologisen tietoisuuden takia sekä siksi, että kielellisen aineksen käsittely lyhytkestoisessa muistissa on puutteellista. Koska sanojen tarkat fonologiset muistiedustukset jäävät heikoiksi, edustusten varastoiminen ja haku pitkäkestoisesta muistista häiriintyy. Kirjoitusvaikeuksien syiden selvittämiseksi mittasin kahden dysfaattisen lapsen fonologisen tietoisuuden, morfologian, lyhytkestoisen auditiivisen muistin, sanavaraston, käsitetietoisuuden, kuullun ymmärtämisen sekä lauseiden ymmärtämisen taitoja kielellisin testein. Lisäksi jaottelin aikaisemmin analysoidut kirjoitusvaikeudet fonologisiin, kielellisen muistin ja kirjoitusjärjestelmän konventioiden oppimisen vaikeuksiin selvittääkseni vaikeuksien tarkempaa luonnetta.
Molemmilla tutkimushenkilöillä tuli testattaessa esille heikkoutta fonologiassa, morfologiassa sekä lyhyt- ja pitkäkestoisessa (sanavarasto, käsitietous, kuullun ymmärtäminen) muistissa. Kirjoitusvaikeuksista suurin osa viittasi kirjoitusjärjestelmän konventioiden oppimisen vaikeuksiin sekä fonologisiin vaikeuksiin. Kielellisen muistin puutteista kirjoituksissa oli vain muutamia viitteitä. Heikkojen fonologisten taitojen takia kirjoittaminen ei ollut automatisoitunut eli huomio kiinnittyi kirjoittamisen aikana äänteiden hahmottamiseen ja koodaukseen. Tästä syystä kirjoitusjärjestelmän sääntöjen huomioimiseen ei enää riittänyt resursseja. Kielellisen muistin vaikeuksia helpottivat toistopyynnöt ja kirjoittamiseen käytetty fonologinen strategia. Kirjoitusvaikeuksien määrä ja laatu eivät viitanneet lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuteen (dysleksiaan), vaan vaikeudet johtuivat kielenkehityksen vaikeuksista. Tulosten yleistäminen vaatisi laajemman tutkimusjoukon käyttöä.
Asiasanat:kirjoitusprosessi, kirjoittamisvaikeudet, fonologinen teoria, dysfasia
Tutkimuksen taustateoriana oli lukemisvaikeuksiin vahvasti liitetty fonologisen häiriön teoria. Teorian mukaan lukivaikeudet johtuvat erityisestä fonologisesta häiriöstä, jolloin puheäänteiden käsittely on vaikeaa. Puheäänteitä vastaavat fonologiset muistiedustukset jäävät heikoiksi heikon äänne-erottelun ja puutteellisen fonologisen tietoisuuden takia sekä siksi, että kielellisen aineksen käsittely lyhytkestoisessa muistissa on puutteellista. Koska sanojen tarkat fonologiset muistiedustukset jäävät heikoiksi, edustusten varastoiminen ja haku pitkäkestoisesta muistista häiriintyy. Kirjoitusvaikeuksien syiden selvittämiseksi mittasin kahden dysfaattisen lapsen fonologisen tietoisuuden, morfologian, lyhytkestoisen auditiivisen muistin, sanavaraston, käsitetietoisuuden, kuullun ymmärtämisen sekä lauseiden ymmärtämisen taitoja kielellisin testein. Lisäksi jaottelin aikaisemmin analysoidut kirjoitusvaikeudet fonologisiin, kielellisen muistin ja kirjoitusjärjestelmän konventioiden oppimisen vaikeuksiin selvittääkseni vaikeuksien tarkempaa luonnetta.
Molemmilla tutkimushenkilöillä tuli testattaessa esille heikkoutta fonologiassa, morfologiassa sekä lyhyt- ja pitkäkestoisessa (sanavarasto, käsitietous, kuullun ymmärtäminen) muistissa. Kirjoitusvaikeuksista suurin osa viittasi kirjoitusjärjestelmän konventioiden oppimisen vaikeuksiin sekä fonologisiin vaikeuksiin. Kielellisen muistin puutteista kirjoituksissa oli vain muutamia viitteitä. Heikkojen fonologisten taitojen takia kirjoittaminen ei ollut automatisoitunut eli huomio kiinnittyi kirjoittamisen aikana äänteiden hahmottamiseen ja koodaukseen. Tästä syystä kirjoitusjärjestelmän sääntöjen huomioimiseen ei enää riittänyt resursseja. Kielellisen muistin vaikeuksia helpottivat toistopyynnöt ja kirjoittamiseen käytetty fonologinen strategia. Kirjoitusvaikeuksien määrä ja laatu eivät viitanneet lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuteen (dysleksiaan), vaan vaikeudet johtuivat kielenkehityksen vaikeuksista. Tulosten yleistäminen vaatisi laajemman tutkimusjoukon käyttöä.
Asiasanat:kirjoitusprosessi, kirjoittamisvaikeudet, fonologinen teoria, dysfasia