Eliittityötä rajatilassa. Tutkimus vuokralääkäreiden ja -terveydenhoitajien työn eetoksesta
RUOTSALAINEN, JUHO (2009)
RUOTSALAINEN, JUHO
2009
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20150
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20150
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee työelämän muutosta työn eetoksen näkökulmasta ja tämän eetoksen kautta muutoksia kokonaiskulttuurissa. Tutkielman lähtökohtana on, että talous ja työ ovat yhteiskunnan henkeen hyvin keskeisesti vaikuttavia instituutioita - muutokset taloudessa ja työssä antavat olettaa muutoksia kokonaiskulttuurissa. Viime aikojen keskeisiä työelämän muutoksia ovat olleet epätyypillisten työsuhteiden sekä verkosto- ja projektiorganisaatioiden yleistyminen. Molemmat vaativat työntekijältä ennen kaikkea yksilöllisyyttä: kykyä luovuuteen, uuden oppimiseen ja joustavuuteen. Työn yksilöllistyminen liittää työelämän muutoksen suoraan kulttuurimme perustaan, moderniteettiin.
Moderni kulttuuri rakentuu kahdesta toisilleen vastakkaisesta, mutta kuitenkin toisiinsa tiiviisti kytkeytyvästä osasta. Toisen osan muodostaa (tämän tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä) protestanttinen etiikka ja askeettinen elämäntapa, toisen osan romanttinen etiikka ja hedonistinen elämäntapa. Aiemmin askeettis-protestanttinen elämäntapa on liittynyt työelämään, romanttis-hedonistinen vapaa-aikaan. Työn eetoksen muuttuessa yksilöllisemmäksi työ ja vapaa-aika mahdollisesti sekoittuvat. Tutkielman keskeisimpänä tutkimusongelmana on sen tarkastelu, mitä tämä sekoittuminen tarkoittaa. Tarkoittaako työn eetoksen muutos emansipoitumista ja elämän mielekkyyden ja vapauden lisääntymistä vai ottaako työelämä päinvastoin ihmisen yhä vahvemmin otteeseensa?
Vaikka työn eetoksen muutos on sidoksissa työn organisoinnin tapaan, työn organisointi ei sinänsä ja pelkästään määrää työn eetosta. Tietyt, taloudellisesti merkittävät alat ja yritykset kykenevät oletettavasti luomaan ihanteen, jonka mukainen eetos voi levitä enemmän tai vähemmän yleiseksi työn ja myös kokonaiskulttuurin eetokseksi. Tämän tarkastelu on tutkielman toinen keskeinen tutkimusongelma. Ottaen huomioon hypoteesin yleisestä työn eetoksesta ja modernisaationäkökulman, käytän tutkielman aineistona vuokralääkäreiden ja -terveydenhoitajien haastatteluja. "Uuden talouden" ulkopuolisena alana terveydenhoidon vuokratyötä tutkimalla voi testata leviämishypoteesia, ja toisaalta keskiluokkaisena alana se sisältää korostuneesti sekä protestanttisen että romanttisen hengen ja on näin perusteltu valinta työetiikan muutosten tutkimiseen. Aineiston analyysissä tutkin työtä ja elämää jäsentäviä merkitysrakenteita diskurssianalyysin avulla.
Analyysin keskeisin tulos oli, että haastatteluista todella hahmottui uudenlainen työn eetos, joka protestanttisen etiikan sijaan nojaa romanttiseen etiikkaan. Vuokratyöstä haettiin yksilöllisyyttä, nautintoa ja elämyksiä. Nämä luovat piirteet määrittyivät kuitenkin lopulta keinoiksi vastata "joustavan" talouden vaatimuksiin. Analyysissä ei hahmottunut yhtenäistä yksilöllisyyttä painottavaa elämäntapaa, vaan yksilöllinen toimijuus ja kokeminen rajautuivat lähinnä työelämään.
Moderni kulttuuri rakentuu kahdesta toisilleen vastakkaisesta, mutta kuitenkin toisiinsa tiiviisti kytkeytyvästä osasta. Toisen osan muodostaa (tämän tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä) protestanttinen etiikka ja askeettinen elämäntapa, toisen osan romanttinen etiikka ja hedonistinen elämäntapa. Aiemmin askeettis-protestanttinen elämäntapa on liittynyt työelämään, romanttis-hedonistinen vapaa-aikaan. Työn eetoksen muuttuessa yksilöllisemmäksi työ ja vapaa-aika mahdollisesti sekoittuvat. Tutkielman keskeisimpänä tutkimusongelmana on sen tarkastelu, mitä tämä sekoittuminen tarkoittaa. Tarkoittaako työn eetoksen muutos emansipoitumista ja elämän mielekkyyden ja vapauden lisääntymistä vai ottaako työelämä päinvastoin ihmisen yhä vahvemmin otteeseensa?
Vaikka työn eetoksen muutos on sidoksissa työn organisoinnin tapaan, työn organisointi ei sinänsä ja pelkästään määrää työn eetosta. Tietyt, taloudellisesti merkittävät alat ja yritykset kykenevät oletettavasti luomaan ihanteen, jonka mukainen eetos voi levitä enemmän tai vähemmän yleiseksi työn ja myös kokonaiskulttuurin eetokseksi. Tämän tarkastelu on tutkielman toinen keskeinen tutkimusongelma. Ottaen huomioon hypoteesin yleisestä työn eetoksesta ja modernisaationäkökulman, käytän tutkielman aineistona vuokralääkäreiden ja -terveydenhoitajien haastatteluja. "Uuden talouden" ulkopuolisena alana terveydenhoidon vuokratyötä tutkimalla voi testata leviämishypoteesia, ja toisaalta keskiluokkaisena alana se sisältää korostuneesti sekä protestanttisen että romanttisen hengen ja on näin perusteltu valinta työetiikan muutosten tutkimiseen. Aineiston analyysissä tutkin työtä ja elämää jäsentäviä merkitysrakenteita diskurssianalyysin avulla.
Analyysin keskeisin tulos oli, että haastatteluista todella hahmottui uudenlainen työn eetos, joka protestanttisen etiikan sijaan nojaa romanttiseen etiikkaan. Vuokratyöstä haettiin yksilöllisyyttä, nautintoa ja elämyksiä. Nämä luovat piirteet määrittyivät kuitenkin lopulta keinoiksi vastata "joustavan" talouden vaatimuksiin. Analyysissä ei hahmottunut yhtenäistä yksilöllisyyttä painottavaa elämäntapaa, vaan yksilöllinen toimijuus ja kokeminen rajautuivat lähinnä työelämään.