Kerronnallistuminen Maloryn Le Morte Darthurin Graal-kertomuksessa
KALLIOMÄKI, TARU (2009)
KALLIOMÄKI, TARU
2009
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20148
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20148
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sir Thomas Maloryn Le Morte Darthurin (1485) Graal-kertomusta. Alusta lähtien kohdekertomuksen korkeaan ikään ja sen historialliseen taustaan kiinnitetään huomiota, korostaen erityisesti sitä, miten kohdekertomus ja koko Maloryn teos ovat säilyttäneet kiinnostavuutensa vuosisatojen ajan.
Kohdekertomusta tarkastellaan hyödyntäen Monika Fludernikin luonnollisen kerronnan teoriaa, joka keskittyy „kerronnallistumiseksi? kutsuttuihin prosesseihin, toisin sanoen siihen, miten kertomus luetaan kertomuksena. Fludernikin teoriasta hyödynnetään erityisesti kokemuksellisuuden ja tietoisuuden käsitteitä sekä luonnollisen kerronnan mallia. Metodia tarkennetaan rajaamalla näkökulma temaattiseksi. Tutkimuskysymykseksi muotoillaan: miten Maloryn Graal-kertomus kerronnallistuu keskeisten temaattisten rakenteidensa kautta tarkasteltuna?
Tutkimuskysymykseen haetaan vastausta kolmen temaattisen erityiskysymyksen kautta. Kysymykset koskevat Maloryn kertomuksen kokemuksellisuutta, uskonnollisten ja maallisten ainesten suhteita sekä henkilöhahmojen yksilöllisyyttä. Kerronnallistuminen hahmotetaan kysymysten kautta paljastuneiden temaattisten rakenteiden pohjalta seuraavasti: fiktiivisen tarinamaailman tasolla lukija ymmärtää henkilöhahmojen toimintaa näiden yksilöllisen, henkisen etsinnän välityksellä, koska siinä esitetään inhimillisen tietoisuuden kautta kokemuksia, joita lukija voi lähestyä oman arkikokemuksensa pohjalta. Lukija pääsee sisälle Maloryn kerrontaan ja mainittuun fiktiiviseen maailmaan erilaisten kognitiivisten kehysten kautta joutuen samalla sopeutumaan keskiaikaisiin kertojarakenteisiin. Nykylukija lukee tekstiä kerrontana soveltaen ympäröivästä kulttuurista omaksumiaan kerronnan käsitteitä ja kategorioita, jotka kuitenkin poikkeavat aikalaislukijoiden vastaavista muun muassa hengellisen kirjallisuuden osalta. Lopulta lukija tekee kuvattujen kognitiivisten prosessien pohjalta Graal-kertomuksesta tulkintansa, kerronnallistaa sen.
Yksilöllisen, henkisen etsinnän katsotaan korostuvan kohdekertomuksessa siinä määrin, että tutkielman tuloksia pyritään syventämään käsittelemällä etsintärakennetta temaattisena ydinrakenteena, jolloin havaitaan, että etsintään kytkeytyy monitasoinen niin hengellinen kuin tietoisuuteenkin liittyvä kamppailu. Tältä pohjalta Graalia päästään tarkastelemaan sekä fyysisenä että henkisenä etsinnän kohteena.
Asiasanat:sir Thomas Malory, Le Morte Darthur, Graal, luonnollisen kerronnan teoria, kerronnallistuminen, etsintärakenne
Kohdekertomusta tarkastellaan hyödyntäen Monika Fludernikin luonnollisen kerronnan teoriaa, joka keskittyy „kerronnallistumiseksi? kutsuttuihin prosesseihin, toisin sanoen siihen, miten kertomus luetaan kertomuksena. Fludernikin teoriasta hyödynnetään erityisesti kokemuksellisuuden ja tietoisuuden käsitteitä sekä luonnollisen kerronnan mallia. Metodia tarkennetaan rajaamalla näkökulma temaattiseksi. Tutkimuskysymykseksi muotoillaan: miten Maloryn Graal-kertomus kerronnallistuu keskeisten temaattisten rakenteidensa kautta tarkasteltuna?
Tutkimuskysymykseen haetaan vastausta kolmen temaattisen erityiskysymyksen kautta. Kysymykset koskevat Maloryn kertomuksen kokemuksellisuutta, uskonnollisten ja maallisten ainesten suhteita sekä henkilöhahmojen yksilöllisyyttä. Kerronnallistuminen hahmotetaan kysymysten kautta paljastuneiden temaattisten rakenteiden pohjalta seuraavasti: fiktiivisen tarinamaailman tasolla lukija ymmärtää henkilöhahmojen toimintaa näiden yksilöllisen, henkisen etsinnän välityksellä, koska siinä esitetään inhimillisen tietoisuuden kautta kokemuksia, joita lukija voi lähestyä oman arkikokemuksensa pohjalta. Lukija pääsee sisälle Maloryn kerrontaan ja mainittuun fiktiiviseen maailmaan erilaisten kognitiivisten kehysten kautta joutuen samalla sopeutumaan keskiaikaisiin kertojarakenteisiin. Nykylukija lukee tekstiä kerrontana soveltaen ympäröivästä kulttuurista omaksumiaan kerronnan käsitteitä ja kategorioita, jotka kuitenkin poikkeavat aikalaislukijoiden vastaavista muun muassa hengellisen kirjallisuuden osalta. Lopulta lukija tekee kuvattujen kognitiivisten prosessien pohjalta Graal-kertomuksesta tulkintansa, kerronnallistaa sen.
Yksilöllisen, henkisen etsinnän katsotaan korostuvan kohdekertomuksessa siinä määrin, että tutkielman tuloksia pyritään syventämään käsittelemällä etsintärakennetta temaattisena ydinrakenteena, jolloin havaitaan, että etsintään kytkeytyy monitasoinen niin hengellinen kuin tietoisuuteenkin liittyvä kamppailu. Tältä pohjalta Graalia päästään tarkastelemaan sekä fyysisenä että henkisenä etsinnän kohteena.
Asiasanat:sir Thomas Malory, Le Morte Darthur, Graal, luonnollisen kerronnan teoria, kerronnallistuminen, etsintärakenne