Työ puheenaiheena parisuhteessa. Puheviestinnän näkökulma yliläikkymiseen.
SYVÄOJA, LAURA (2009)
SYVÄOJA, LAURA
2009
Puheoppi - Speech Communication and Voice Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20109
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20109
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on pyrkiä kuvaamaan ja selvittämään työn ja kodin välisen rajan viestinnällistä ylittämisprosessia. Tutkimuksen fokuksena on ilmiöön tutustuminen puheviestinnällisestä lähtökohdasta käsin. Työ ja koti vaikuttavat toisiinsa enemmän kuin ennen. Naisten lisääntynyt työssä käynti, etätyöt sekä työn lisääntyneet vaatimukset heikentävät rajaa työn ja kodin välillä. Tässä tutkimuksessa ilmiöstä käytetään nimitystä yliläikkyminen. Tällä tarkoitetaan tuntemuksien, kuten stressi ja jaksaminen, siirtymistä töistä kotiin. Tutkimuksessa haluttiin laajentaa käsitystä yliläikkymisilmiöstä siten, että sen tarkastelussa otettiin uudeksi näkökulmaksi puheviestintä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään muun muassa puheviestinnän ilmenemisen tapoja ja muotoja sekä puheviestinnän vaikutuksia yliläikkyviin psykologisiin tunnetiloihin.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esille yliläikkymiseen sekä työ-kotirajan ylittämiseen liittyviä psykologisia ja viestinnällisiä näkökulmia. Yliläikkymistä tarkastellaan viestinnällisestä näkökulmasta käsin siten, että teorioita täydennetään dialekteihin liittyvillä teorioilla sekä supportiivisen viestinnän käsitteellä. Tutkielman tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu. Tarkastelutasoina olivat yliläikkymisen viestinnällisen ilmiön kartoittaminen, yliläikkymisen ja puheviestinnän merkitys sekä sukupuolten väliset erot yliläikkymisessä ja puheviestinnässä.
Tutkielman tulokset antavat lisätietoa työn ja kodin välisen rajan puheviestinnällistä ylitysprosessista ja prosessoinnista. Työn siirtyminen kotiin näkyy tunteina ja viestintänä, jonka avulla psykologisia tunnetiloja puretaan ja käsitellään. Yliläikkyvän viestinnän osapuolina ovat yleensä kumppanit. Oma kumppani koetaankin luotettavimmaksi keskustelukumppaniksi puhuttaessa töistä. Töihin liittyvät keskustelujen aiheet liittyvät voimakkaimmin töissä sattuneisiin negatiivisesti koettuihin asioihin, vaikka niiden merkitystä keskustelunaiheena ei koeta positiivisia aiheita merkittävimpinä. Yliläikkyminen koetaan pääasiallisesti positiivisena johtuen puheviestinnän vaikutuksesta tunnetiloihin. Tutkimuksen merkittävin tulos onkin se, että töistä kotiin suuntautuva negatiivinen tunnetilojen yliläikkyminen voi puheviestinnällisessä yliläikkymisprosessissa muuttua positiiviseksi vaikutukseksi. Positiivisia vaikutuksia olivat muun muassa parisuhteen lujittuminen, oman jaksamisen paraneminen ja stressin väheneminen, rentoutuminen sekä oman työn kokeminen mielekkäämmäksi. Viestinnän määrän ei voida sanoa vaikuttavan koettuihin vaikutuksiin, vaan ennemminkin määrittävänä tekijänä on viestinnän tavan ja supportiivisen viestinnän sopivuus kyseisessä parisuhteessa. Naisten ja miesten välillä ei ollut merkittäviä eroja viestinnällisen yliläikkymisen määrässä, laadussa tai vaikutuksissa.
Asiasanat:Yliläikkyminen, työn ja kodin välinen raja, parisuhdeviestintä, puheviestintä, viestinnän vaikutukset
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esille yliläikkymiseen sekä työ-kotirajan ylittämiseen liittyviä psykologisia ja viestinnällisiä näkökulmia. Yliläikkymistä tarkastellaan viestinnällisestä näkökulmasta käsin siten, että teorioita täydennetään dialekteihin liittyvillä teorioilla sekä supportiivisen viestinnän käsitteellä. Tutkielman tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu. Tarkastelutasoina olivat yliläikkymisen viestinnällisen ilmiön kartoittaminen, yliläikkymisen ja puheviestinnän merkitys sekä sukupuolten väliset erot yliläikkymisessä ja puheviestinnässä.
Tutkielman tulokset antavat lisätietoa työn ja kodin välisen rajan puheviestinnällistä ylitysprosessista ja prosessoinnista. Työn siirtyminen kotiin näkyy tunteina ja viestintänä, jonka avulla psykologisia tunnetiloja puretaan ja käsitellään. Yliläikkyvän viestinnän osapuolina ovat yleensä kumppanit. Oma kumppani koetaankin luotettavimmaksi keskustelukumppaniksi puhuttaessa töistä. Töihin liittyvät keskustelujen aiheet liittyvät voimakkaimmin töissä sattuneisiin negatiivisesti koettuihin asioihin, vaikka niiden merkitystä keskustelunaiheena ei koeta positiivisia aiheita merkittävimpinä. Yliläikkyminen koetaan pääasiallisesti positiivisena johtuen puheviestinnän vaikutuksesta tunnetiloihin. Tutkimuksen merkittävin tulos onkin se, että töistä kotiin suuntautuva negatiivinen tunnetilojen yliläikkyminen voi puheviestinnällisessä yliläikkymisprosessissa muuttua positiiviseksi vaikutukseksi. Positiivisia vaikutuksia olivat muun muassa parisuhteen lujittuminen, oman jaksamisen paraneminen ja stressin väheneminen, rentoutuminen sekä oman työn kokeminen mielekkäämmäksi. Viestinnän määrän ei voida sanoa vaikuttavan koettuihin vaikutuksiin, vaan ennemminkin määrittävänä tekijänä on viestinnän tavan ja supportiivisen viestinnän sopivuus kyseisessä parisuhteessa. Naisten ja miesten välillä ei ollut merkittäviä eroja viestinnällisen yliläikkymisen määrässä, laadussa tai vaikutuksissa.
Asiasanat:Yliläikkyminen, työn ja kodin välinen raja, parisuhdeviestintä, puheviestintä, viestinnän vaikutukset