Supradentalisering i finlandssvenskt standarduttal vid nyhetsuppläsning i Radio Vega
PUTAJA, KAISA (2009)
PUTAJA, KAISA
2009
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-09-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20096
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20096
Tiivistelmä
SIVUAINELAUDATUR
Suomenruotsalainen ja ruotsalainen tapa puhua ja ääntää sanoja ja lauseita eroaa toisistaan melkoisesti. Ensimmäiseksi kuulijan huomio kiinnittyy usein prosodisiin ominaisuuksiin kuten intonaatioon, rytmiin ja painotukseen. Jos kuitenkin sivuuttaa nämä ominaisuudet ja kuuntelee puhetta tarkemmin, on helppo havaita, että eroja löytyy myös yksittäisten äänteiden lausumisessa.
Tutkielmani käsittelee supradentaaleiksi kutsuttujen äänteiden esiintymistä suomenruotsalaisen Yle Vega -radiokanavan uutislähetyksissä. Supradentaaleiksi kutsutaan äänteitä, jotka muodostuvat kahden eri äänteen sulautuessa toisiinsa ja jakaessa ääntöpaikan ja -tavan keskenään. Näitä ruotsin kielessä esiintyviä kahden eri äänteen yhdistelmiä ovat /rt/, /rd/, /rs/, /rn/ ja /rl/. Jouduin jättämään /rl/-yhdistelmän pois tutkimuksestani, sillä kyseinen yhdistelmä esiintyy huomattavasti harvemmin puheessa kuin nuo neljä muuta. Tutkimuksessani pyrin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) esiintyykö suomenruotsalaisessa standardiääntämyksessä supradentaaleja? 2) jos tutkittuja äänneyhdistelmiä ei äännetä supradentaalina, miten ne sitten äännetään? 3) säilyykö /r/ jollain tavalla ääntämyksessä?
Supradentaalien esiintymistä suomenruotsissa ei ole aiemmin tutkittu laajemmin, ja nojaankin työssäni pitkälti Mikko Kurosen pilottitutkimuksessa esitettyihin tuloksiin, joita vertaan omiin tuloksiini tutkielman loppupuolella. Tutkimusmetodini oli auditiivisperseptuaalinen, mikä tarkoittaa sitä, että perustan tutkimustulokseni omaan kuulohavaintooni. Äänitin tutkittuja äänneyhdistelmiä sisältäviä sanoja Yleisradion Areena-palveluportaaliin tallennetuista uutislähetyksistä. Lisäksi tein Praat-ohjelman avulla ääniaaltokuvia muutamista äänittämistäni sanoista. Osan näistä kuvista liitin myös mukaan tutkielmaan. Kuvien avulla pystyin osittain päättelemään, säilyykö /r/ äänneyhdistelmän ääntämyksessä ja jos säilyy, niin minkälaatuisena.
Sekä Kurosen että minun tutkimustulosten valossa voidaan vanhat olettamukset supradentaalien puuttumisesta suomenruotsista unohtaa tai ainakin hyvin voimakkaasti kyseenalaistaa. Ainoastaan yhdistelmässä /rt/ molemmat äänteet lausutaan selkeästi erikseen. Kombinaatioissa /rd/ ja /rn/ supradentaali ääntäminen vaikuttaa olevan hyvin vallitseva, kun taas yhdistelmä /rs/ näyttäisi säilyttävän /r/-äänteen useammin. Mikäli /r/ säilyy ääntämyksessä, on se useimmiten luonteeltaan tremulantti.
Asiasanat : supradentaler, finlandssvensk fonetik, standarduttal, nyhetsuppläsning
Suomenruotsalainen ja ruotsalainen tapa puhua ja ääntää sanoja ja lauseita eroaa toisistaan melkoisesti. Ensimmäiseksi kuulijan huomio kiinnittyy usein prosodisiin ominaisuuksiin kuten intonaatioon, rytmiin ja painotukseen. Jos kuitenkin sivuuttaa nämä ominaisuudet ja kuuntelee puhetta tarkemmin, on helppo havaita, että eroja löytyy myös yksittäisten äänteiden lausumisessa.
Tutkielmani käsittelee supradentaaleiksi kutsuttujen äänteiden esiintymistä suomenruotsalaisen Yle Vega -radiokanavan uutislähetyksissä. Supradentaaleiksi kutsutaan äänteitä, jotka muodostuvat kahden eri äänteen sulautuessa toisiinsa ja jakaessa ääntöpaikan ja -tavan keskenään. Näitä ruotsin kielessä esiintyviä kahden eri äänteen yhdistelmiä ovat /rt/, /rd/, /rs/, /rn/ ja /rl/. Jouduin jättämään /rl/-yhdistelmän pois tutkimuksestani, sillä kyseinen yhdistelmä esiintyy huomattavasti harvemmin puheessa kuin nuo neljä muuta. Tutkimuksessani pyrin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) esiintyykö suomenruotsalaisessa standardiääntämyksessä supradentaaleja? 2) jos tutkittuja äänneyhdistelmiä ei äännetä supradentaalina, miten ne sitten äännetään? 3) säilyykö /r/ jollain tavalla ääntämyksessä?
Supradentaalien esiintymistä suomenruotsissa ei ole aiemmin tutkittu laajemmin, ja nojaankin työssäni pitkälti Mikko Kurosen pilottitutkimuksessa esitettyihin tuloksiin, joita vertaan omiin tuloksiini tutkielman loppupuolella. Tutkimusmetodini oli auditiivisperseptuaalinen, mikä tarkoittaa sitä, että perustan tutkimustulokseni omaan kuulohavaintooni. Äänitin tutkittuja äänneyhdistelmiä sisältäviä sanoja Yleisradion Areena-palveluportaaliin tallennetuista uutislähetyksistä. Lisäksi tein Praat-ohjelman avulla ääniaaltokuvia muutamista äänittämistäni sanoista. Osan näistä kuvista liitin myös mukaan tutkielmaan. Kuvien avulla pystyin osittain päättelemään, säilyykö /r/ äänneyhdistelmän ääntämyksessä ja jos säilyy, niin minkälaatuisena.
Sekä Kurosen että minun tutkimustulosten valossa voidaan vanhat olettamukset supradentaalien puuttumisesta suomenruotsista unohtaa tai ainakin hyvin voimakkaasti kyseenalaistaa. Ainoastaan yhdistelmässä /rt/ molemmat äänteet lausutaan selkeästi erikseen. Kombinaatioissa /rd/ ja /rn/ supradentaali ääntäminen vaikuttaa olevan hyvin vallitseva, kun taas yhdistelmä /rs/ näyttäisi säilyttävän /r/-äänteen useammin. Mikäli /r/ säilyy ääntämyksessä, on se useimmiten luonteeltaan tremulantti.
Asiasanat : supradentaler, finlandssvensk fonetik, standarduttal, nyhetsuppläsning