Rikollinen, uhri vai varoittava esimerkki? Diskurssianalyyttinen tutkielma suomalaisia hiv-positiivisia käsittelevistä artikkeleista Helsingin Sanomissa ja Iltasanomissa vuosina 2007 - 2008.
HAAVISTO, HARRI (2009)
HAAVISTO, HARRI
2009
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-09-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20050
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20050
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu-tutkielmassani Helsingin Sanomissa ja Iltasanomissa vuosina 2007- 2008 julkaistuja suomalaisia hiv-tartunnan saaneita käsitteleviä artikkeleita. Tarkoituksenani on etsiä, millaisia positioita ja identiteettejä tekstissä heille tuotetaan. Tutkimukseni on laadullinen ja metodina käytän diskurssianalyysiä. Keskityn erilaisten tulkintarepertuaarien löytämiseen aineistostani.
Tutkielmani teoriatausta pohjautuu Foucaultin vallan geneologiaan. Foucault näkee yhteiskunnan läpikotaisin valtasuhteiden läpäisemänä. Hänen mukaansa kaikki poikkeavuus haittaa vallanpitäjien unelmaa konemaisen tehokkaasta yhteiskunnasta, jossa yksilöt sopeutuvat täydellisesti valtaapitävien tahtoon. Tiukan kontrollin avulla vallanpitäjät haluavat kitkeä kaiken poikkeavuuden yhteiskunnasta. Tutkimuksessani pohdin hiv-positiivisuutta myös stigmana Erving Goffmanin ajatusten pohjalta.
Analyysini perusteella aineistosta oli löydettävissä kolme eri pääasiallista repertuaaria: valistus-, uhri-, ja rikollisuusrepertuaarit. Valistusrepertuaarin tarkoitus on valistaa lukijoita hiv-infektion vaarasta ja se on suunnattu ns. terveille. Uhrirepertuaarissa hiv-positiivinen kuvataan kunnon kansalaisena, johon ulkopuolinen paha on tartuttanut vakavan sairauden. Rikollisuusrepertuaarissa luodaan kuva vaarallisesta hiv-tartunnan saaneesta, joka kurittomuutensa tai silkan pahuutensa vuoksi tartuttaa sairauttaan pahaa-aavistamattomiin seksikumppaneihinsa.
Negatiivissävytteiseen kuvaan hiv-positiivisten elämästä lienee syynä median halu toimia lukijoidensa valistajana. Aineistossani hiv-positiivisille oli määritelty hyvin suppea määrä positioita, joissa heitä esiteltiin ja jossa he saivat äänensä esiin. Marginaalisena ryhmänä hiv-positiiviset ovat yhteiskunnallisen vallankäytön kohteina ja siten alistetussa asemassa myös mediassa.
Avainsanat: hiv-tartunta, AIDS, lehdistökirjoittelu - - aids, diskurssianalyysi
Tutkielmani teoriatausta pohjautuu Foucaultin vallan geneologiaan. Foucault näkee yhteiskunnan läpikotaisin valtasuhteiden läpäisemänä. Hänen mukaansa kaikki poikkeavuus haittaa vallanpitäjien unelmaa konemaisen tehokkaasta yhteiskunnasta, jossa yksilöt sopeutuvat täydellisesti valtaapitävien tahtoon. Tiukan kontrollin avulla vallanpitäjät haluavat kitkeä kaiken poikkeavuuden yhteiskunnasta. Tutkimuksessani pohdin hiv-positiivisuutta myös stigmana Erving Goffmanin ajatusten pohjalta.
Analyysini perusteella aineistosta oli löydettävissä kolme eri pääasiallista repertuaaria: valistus-, uhri-, ja rikollisuusrepertuaarit. Valistusrepertuaarin tarkoitus on valistaa lukijoita hiv-infektion vaarasta ja se on suunnattu ns. terveille. Uhrirepertuaarissa hiv-positiivinen kuvataan kunnon kansalaisena, johon ulkopuolinen paha on tartuttanut vakavan sairauden. Rikollisuusrepertuaarissa luodaan kuva vaarallisesta hiv-tartunnan saaneesta, joka kurittomuutensa tai silkan pahuutensa vuoksi tartuttaa sairauttaan pahaa-aavistamattomiin seksikumppaneihinsa.
Negatiivissävytteiseen kuvaan hiv-positiivisten elämästä lienee syynä median halu toimia lukijoidensa valistajana. Aineistossani hiv-positiivisille oli määritelty hyvin suppea määrä positioita, joissa heitä esiteltiin ja jossa he saivat äänensä esiin. Marginaalisena ryhmänä hiv-positiiviset ovat yhteiskunnallisen vallankäytön kohteina ja siten alistetussa asemassa myös mediassa.
Avainsanat: hiv-tartunta, AIDS, lehdistökirjoittelu - - aids, diskurssianalyysi