Asiakasmielikuvien muodostuminen. Asiakkaan lähettämien merkkien tulkinta sosiaalityössä
HELENIUS-MÄKI, LEENA (2009)
HELENIUS-MÄKI, LEENA
2009
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19785
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19785
Tiivistelmä
Mielikuvat vaikuttavat kaikessa yksilön toiminnassa, ne toimivat ajatusmalleina ja tajunnallisena materiaalina, jonka lävitse yksilö havainnoi ja tarkastelee ympäröivää todellisuutta. Mielikuvat muodostavat mielikuvien varaston, joka sosiaalityöntekijällä pitää sisällään niin yksilöllisesti muodostetut mielikuvat kuin sosiaalityön instituutiona ja organisaatioihin liittyvät käsitykset. Tutkimusongelmana on selvittää, miten asiakasmielikuva muodostuu sosiaalityön asiakastyössä. Tutkielmassa tarkastellaan mielikuvien muodostumista asiakkaasta sosiaalitoimiston asiakastyön ja ensisijaisesti aikuisasiakkaiden kohtaamisen kontekstissa. Asiakkaan kohtaamisen kontekstin vuoksi tutkielmassa on huomioitu etiikan, vallan, identiteetin ja organisaation käsitteet. Tutkimuksen tehtävänä on tarkastella sitä tajunnallista mekaniikkaa ja vuorovaikutuksellista prosessia, miten mielikuvat muodostuvat, ja rakentaa tämän aiheen teoreettisen tarkastelun pohjalta kuvio mielikuvien muodostumisesta. Mielikuvien materiaalina on objektiivinen todellisuus, joka luo puitteet subjektiivisen todellisuuden elämismaailmalle. Tutkimusaineisto perustuu teoreettiseen kirjallisuusanalyysiin, jonka kautta tavoitellaan ilmiön yleistettävyyttä ja avointa tarkastelua. Tutkimuskirjallisuudessa painottuvat semiotiikka ja mielikuvateoriat, mutta tutkimusaihetta on kuvattu myös fenomenologisen sosiologian sekä sosiaalisen konstruktionismin avulla. Keskeisimmät semioottiset lähteet ovat Charles Sanders Peirce, Charles Morris sekä Ernst Cassirer. Mielikuvateorioiden keskeisimpinä lähteinä ovat Frederik L. Polak ja Kenneth Boulding. Sosiologisessa ajattelussa tutkielmassa tukeudutaan erityisesti Alfred Schützin ja Edmund Husserlin ajatteluun. Sosiaalisen konstruktionismin osalta tutkielmassa on käytetty ensisijaisesti Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin sekä Donileen R. Loseken tutkimuksia. Tutkielman suurin anti on rakennettu malli siitä, miten mielikuva muodostuu. Malli selittää, kuinka työntekijä käyttää asiakkaan lähettämiä merkkejä asiakasmielikuvan muodostamisessa. Malliin vaikuttavat tekijät esitellään pala palalta luvuissa neljä–kahdeksan ja malli itsessään esitellään luvussa yhdeksän. Asiakas ja työntekijä käyttävät merkkejä toimiessaan ja kommunikoidessaan toistensa kanssa. Merkin idea on otettu Peircen semiotiikasta, ja merkin ajatellaan rakentuvan tulkinnan, kohteen ja merkin muodostelmasta, ja merkki voidaan luokitella ikoniksi, indeksiksi tai symboliksi. Asiakas objektivoi merkkien avulla mielikuvaansa itsestään ja elämismaailmastaan sosiaalityöntekijälle. Asiakas pyrkii merkkien avulla herättämään työntekijän huomion, jotta tämä havainnoi merkin, tulkitsee sen ja ymmärtää sen merkityksen asiakkaan tarkoittamalla tavalla. Mielikuvien muodostumisprosessiin vaikuttaa sekä asiakas, joka lähettää merkkejä, että työntekijä, joka havainnoi ja tulkitsee niitä. Merkin merkityksen muodostaa lopulta työntekijä, ja tähän merkityksen tulkintaan vaikuttavat työntekijän subjektiiviset tekijät. Sosiaalityöntekijän mielikuvat asiakkaasta vaikuttavat asiakkaan identiteettiin, asiakasta koskeviin päätöksiin ja lisäksi ne vaikuttavat muihin toimijoihin, joille ne välittyvät dokumentoinnin tai puheen kautta. Työntekijä rakentaa asiakkaan lähettämien merkkien kautta mielikuvan asiakkaasta ja tämän todellisuudesta. Asiakasmielikuvia voidaan käyttää hyväksi tukiessa ja rakentaessa asiakkaan identiteettiä ja todellisuutta.
Asiasanat:mielikuva, merkki, objektivointi, elämismaailma, merkitys
Asiasanat:mielikuva, merkki, objektivointi, elämismaailma, merkitys